Epäilys kalvaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Näinkö tosiaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Näinkö tosiaan

Vieras
Heippa kaikki,

Tarvitsisin kipeästi vinkkejä/neuvoa/samanlaisia kokemuksia siitä, kun epäilee että mies on huijari ja petollinen naislihan saalistaja.
Olemme olleet pari vuotta yhdessä enkä kykene luottamaan miesystävääni. Hän on minua vanhempi, reissaa paljon ja hänen tunne-elämänsä on välillä jäätävä, välillä hän on avoin ja yrittää olla hellä minua kohtaan. Tämä kaikki ""suopaaminen"" rasittaa.
Olen harkinnut eroa, miltei koko suhteemme ajan, sillä aluksi meidän tutustuttuamme hän tapaili eksäänsä sänkypolitiikan merkeissä.
Tuntuu, että se ihminen joka olin ennen suhdettamme on kadonnut ja tilalle on tullut epäilyjä kylvävä nainen, juuri hänen koneeltaan näin että on käynyt deittisivuilla. Epäilen jopa että hänellä on vakihuoransa! Sillä niihin hän on ollut kiinnostunut (on kertonut).
Auttakaa minua! En räve itsesäälissä ja olen vahvaluonteinen, kaunis nainen enkä halua olla luottamatta suhteessani mutta todisteet puhuvat puolestaan. Ja mies ymmärrä, miten todisteet puhuvat, ainaisia selityksiä...
Ikinä ei ole minulla ollut vastaavaa suhteessani. Miten vain jaksan lähteä pois? Olen parikymppinen nainen.

t. Kiitollinen vastauksista!
 
""Näinkö tosiaan""

Mitä mies on sanonut kun olet puhunut tästä asiasta hänelle? Kuinka Sinulle selvisi, että hänellä oli aluksi vielä tuo seksisuhde eksäänsä?

-.-
 
Hei ""besserwi""

Kun kerroin miehelleni mitä ajattelen, hän sanoi, että olen vapaa lähtemään milloin haluan ja että kyllä maailmassa yksinäisiä naisia riittää. Ja kun lähdin ""ajatusmatkalle"" pois, en soittanut hänelle vaan hän soitti perääni ja kertoi rakastavansa ja plaa plaa plaa.. Mutta samassa pisteessä ollaan yhä, tuntuu kuin pakahdun mutta tämä kirjoitus jotenkin auttaa ja kun saa mielipiteitä, joten kiitos!.

En saa miestäni hoksaamaan ajatusmaailmaani ja minua, omia tunteitani, nytkin hän on sopinut illanviettoreissuja (työnsä puolesta tosin), mutta niissä on tod.näk. maksullisia naisia mukana, osissa niistä. Sen tiedän, koska on itse maininnut. Pyysi kyllä ulkomaanreissulleen nyt mukaan, mutta syyksi sanoi, ettei halua olla vieraassa maassa yksin! Siihen sanoin, että onhan niitä seuralaisia.

Tiedän, että tapaili exsäänsä pedin merkeissä, koska juttelin hänen exsänsä kanssa ja koska hän kertoi niin monta eri ""tarinaa"" ja lopulta kertoi (ei tosin kaikkia tapaamisia) mutta kielsi seksin (ainoastaan kerran) mutta ex ei. Ja oli tuona aikana koko ajan outo!

Mietin vain, miksi hän olisi nyt luotettava? Jos sai hyvän sauman, miten pettää jatkossakin.

Tukahdun...
 
Sitä minä en väsy ihmettelemään, miten aikuiset ihmiset suostuvat pompoteltavaksi, vaikka on paha olla. Mies sanoo just niinkuin asia on, aina voi lähteä, jos ei miellytä. Ovet ovat auki, mitä odotat??

Kuvauksesi on senkaltainen, että ei kannata jäädä minkään takia. Eikä harkita, miehiä maailmassa riittää ja osa on tosi kivoja ja luottamuksen arvoisia. Heidän kanssaan ei tarvitse rasittua eikä menettää elämänilonasa.

Toope tyttö, jos ovi aukeaa vieläkin tuolle hunsvotille.
 
""Näinkö tosiaan""

Hmm...vaikea tilanne. Tavallisesti henkilö, jolla on sivusuhteita, kiistää ne ja hyökkää puolustukseksi. Mikäli ymmärsin kertomaasi, ei miehesi käy hyökkäykseen ja kun vielä mainitseekin maksulliset naiset ei hän ainakaan ole ""tyypillinen"" sivusuhteiden harrastaja.
Tuo mitä kerroit suhteesta eksään on vaikea tulkittava. Lähtökohtaisesti siis uskot sitä mitä eksä sanoi etkä mitä mies sanoi. Miksi näin?
Tuo mitä kerrot siitä, että hän on pyytänyt ulkomaanmatkalle mukaan kertoo siitä, että pyrit - varmaankin ajatelematta asiaa tarkemmin - myös itse kärjistämään tilannetta. Mieti, mikä on kannaltasi mielekkäintä. Ymmärrän hyvin, että olet erittäin hankalassa ja epävarmassa tilassa, et voi luottaa miehesi sanomisiin etkä tiedä, paraneeko tilanne jatkossa.
Nähdäkseni voit valita kaksi pääväylää. Toinen on se, että pyrit siihen, että tilanne paranee. Tämä tarkoittaa sitä, että Sinun on karsittava omasta käytöksestäsi mahdollisimman tarkkaan kaikki, mikä pahentaa tilannetta. Tällä en tarkoita sitä, että alkaisit mielistellä miestä, vaan sitä mitä teet tilanteissa, joissa hän ojentaa sovinnon kättä, niin kuin tuo kutsu ulkomaille - mikäli muuten mahdollista, koeta vielä päästä mukaan, mutta älä loukkaannu, mikäli se ei onnistu, vaan päinvastoin, pyydä anteeksi mielenmuutostasi - niin tartu siihen, älä syljen sen päälle.
Toinen tie, mihin tuo vastaan iskevä reagointi automaattisesti johtaa, on irti suhteesta. Mieti kuitenkin, että mikäli haluat pois suhteesta, niin eikö ole kätevämpää, helpompaa ja inhimillisempää (sillä ethän toki ole sadomaskokisti) vaan lopettaa saman tien, ilman että täytyy riitojen kautta päästä siihen lopputulokseen.
Mieti, mikä on pahinta mitä voi tapahtua, mikäli alat luottaa siihen mitä hän sanoo. Mielestäni pahin mitä voi tapahtua on, että hän käyttää väärin luottamustasi ja pettää Sinua selkäsi takana. Tekeekö se kuitenkaan Sinusta huonomman ihmisen? No, ei todellakaan, hänhän siinä häpäisee itsensä. Sinä elät arvokkaasti omaa elämääsi ja luotat kumppaniisi, niihän elämän pitää kulkea. Niinpä et mielestäni voi pohjimmiltaan oikeasti hävitä mitään.

-.-
 
minä kans parikymppinen nainen ja sanon että kyllä minä ennen epäilin ja jätin sen takia miehen joka sitten vasta pystyi myöntämään pettäneensä mua10 eri naisen kans et ihania nuo miehet ei niitten kan kannata tosissaan olla
 
Tämähän on ilmiselvä satusetä ja sinun hyväksikäyttäjä, suorastaan pedofiili! jätä heti se törkymöykky, se pettää sua mennen tullen, hyi mikä HUORIPUKKI!
 
Ei kuule kannata tuhlata nuoruuttaan moiseen. Miten näet tulevaisuuden hänen kanssaan? Millasta on viiden vuoden kuluttua entä kymmenen? Lähde nyt ja äkkiä elämä odottaa.
 
Ilmoitat olevasi vahvaluonteinen ja kaunis nainen. Kirjoituksestasi päätellen osaat myös sanallisesti ilmaista itseäsi. Olisiko mahdollista ottaa vakava keskusteluhetki miehen kanssa kaikessa ystävyydessä ja rauhallisuudessa. Kerro vahvan naisen rehellisellä mutta hillityllä tyylilläsi mitä ajattelet tilanteesta, miksi epäilet, mitä odotat tulevaisuudeltanne ja ennen kaikkea, että vaadit mieheltä rehellisyyttä ja uskollisuutta.

Nämä ovat sellaisia perusasioita, jotka pitää selvittää eikä jättää luulojen, epäilyjen ja arvailujen varaan. Vahva, kaunis ja itse uskollinen nuori nainen ei ansaitse pettävää ja valehtelevaa miestä, vaan itsensä kaltaisen oikean miehen.
 
Kai sitä ny panee jos panettaa ja pillua saa. Mikä siinä on niin ihmeellistä? Että ota vaan ihan rauhassa ja anna miehes tehä mitä tykkää. Pysyy sitten tyytyväisenä sun kanssa.
 
Hei ja kiitos teille tulleista vastauksista, helpottaa näkemään asioita eri kantilta joten auttaa eteenpäin tässä puristavassa tilanteessa...
Ratkaisuja ei aina ole helppoa tehdä ja on helpompaa sanoa ja myös ajatellakin, että jättää toisen tai jatkaa toisen kanssa, mutta todellisuus on hieman eri asia sitten.. voi kun kaikki olisikin selvää! Toisaalta miettii, onko helpompaa jatkaa sitten erillään, odottaa uutta rakkautta ja toivoa parasta. Jos nyt olisin samassa tilanteessa uuden miehen kanssa ja hän toimisi samoin alussa kuin nykyinen miesystäväni, antaisin hänen mennä. Mutta nyt tilanteeni on tämä ja pitäisi jonkinlainen ulospääsy yrittää löytää.. Kamalaa ahdistuneisuutta...

""Besserwi"", kiitos viestistäsi. Epäillessäni että mieheni pettää exänsä kanssa halusin kuulla myös hänen exän kannan ja se, mistä tiesin että hän pettää, olivat monien asioiden yhteensumma. Ja on totta, että eihän se oma häpeänsä ole, jos toinen pettää. On vaan vaikea oikein uskoa mihinkään uskollisuuteen ainakaan tässä suhteessa. Antaisinko vielä mahdollisuuden, jos itse muuttuisin ja kertoisin, että haluan olla hänen kanssaan? ""Unohtaisin"" epäilyt ja eläisin vähän aikaa kuin ""normaali"" luottava pariskunta? Tässä myös ongelmana on se, että miesystäväni ikäänkuin odottaa, milloin lähden suhteesta.

Oma ex rakastaa minua yhä. Varmaan mietitte, mistä sen tiedän ja miksi sillä jätinkin minä hänet.. HÄn on kertonut sen minulle kirjeessään ja myös äidilleni, että odottaa minua. Tiedän, että hänelläkin on ollut naisystäviä, mutta kuulemma hän ei ole löytänyt vertaistani. Toivon hälle kaikkea hyvää ja olisin onnellinen, jos löytäisi elämänsä rakkauden (oli rakastunutkin jaolin onnellinen hänen puolestaan mutta siitä ei tullut mitään) Hän ei rilluttele ympäriinsä, on luotettava ja rehti, komea, hellivä jne.. Ja haluaisi olla edes ystäväni. Mutta nykyinen miesystävä kieltää minulta miesystävyyssuhteet. Toisaalta mietin, miksi antaisin hänen tehdä niin: tuntuu hänkin tekevän mitä tahtoo. Miksi en sitten ole hänen kanssaan? En tiedä, en tosiaankaan tiedä. Ehkä mennyttä suhdetta on vaikea elvyttää kun nykyinen suhde on umpisolmussa... ja ja... Niin, se on tätä elämää..

Mitä teen....
 
Ei se rakasta jos vieraissa käy. Anna mennä.
Jos se jopa toivoo sitä että lähdet? Miehet toisinaan juuttuvat suhteeseen eivätkä osaa lähteä, miksipä lähteä kun huolto pelaa..?
 
Ihmettelen edelleen, mitä vielä odottelet ja epäröit.

Kerroit jo heti aluksi asioita, joiden perusteella ei todellakaan kannata nuoren naisen jäädä moisen tyypin hyväksikäyttämäksi. Jos mies sanoo kuten on sanonut, et todellakaan ole hänelle kuin yksi pano muiden joukossa. Reissu- ja muillekin miehille on paljon kätevämpää, kun ei tarvitse nähdä vaivaa panopaikkojen vuoksi, vaan käytettävissä on vakinaiset siellä ja täällä. Jos systeemi unkaa romuttua, puhe ei maksa mitään eikä ""rinkiin"" tule aukkoja.

Ei kannata alentaa itseään rakkauden kerjäläiseksi. Kohta ei huomaa muuta osaavansakaan. Olet satsannut tunteita kohteeseen, joka ei niitä tarvitse eikä arvosta.

Elämä opettaa näissäkin asioissa realistiksi. Minua surettaa nähdä vielä itsestään epävarmoja nuoria tilanteessa, jossa kokenut konkari vetelee heitä tunne- ja viettipohjaan perustuvista naruista.

Sinulle on nyt käynyt näin, etkä pääse siitä irti kuin itse lähtemällä.
 
Miina, kiitos kannanotostasi. SItä minä todella mietin mitä tässä teen vielä. Ehkä yritän löytää jotain, mikä olisi suurempaa ja mikä voittaisi kaiken tämän ""roskan"" suhteessamme. Ehkä odotan jotain ""ihmettä"", että kaikki olisi hyvin ja menneen voisi unohtaa. Ehkä yritän uskoa, että ei ole muita, vain minä. Ehkä... en tiedä...Hyvin kuitenkin sanoit, että sanat eivät maksa mitään. Sanat ovat sanoja, teot ovat tekoja.. Voi kun vain lähtisin, mutta jokin minua estää... miten ihmeessä ihminen voi olla näin suorastaan moukka ja miten ihmeessä minäkin vielä ajattelen ja toivon parasta... Oletko kokenut vastaavaa ja jos olet, olisi ihana kuulla kuinka sinä toimit vastaavassa tilanteessa.
On niin vaikea uskoa mihinkään pysyvään, uskolliseen suhteeseen..voikohan sitä koskaan saavuttaa?........
 

Similar threads

Yhteistyössä