Eri suhde, eri tavat

[red]

Olemme aikuisia, 40+, olleet tiiviissä seurustelusuhteessa pari vuotta.

On ruvennut askarruttamaan/ hiertämään muutamat asiat, esim:

- nukun (lämpötilan salliessa) mielelläni alasti. Kysyin sit mieheltä, josko hänkin nukkuisi alasti (edes silloin tällöin), niin olisi jotenkin - hmmmm - läheisempää. No, hän sanoi, ettei hän ei tykkää nukkua alasti. Kysyin, että onko hän koskaan kokeillut alasti nukkumista? 'Joo, kyllä hän "Tuulan" kanssa nukkui alasti ' (monen vuoden suhde ennen mua). Voihan Perrrr... mutta siis ei mun kanssa. Sapettaa!

- nautin (nauttisin) suuseksin antamisesta, mutta hän ei. Syy: ei pysty laukeamaan, kun säästelee lastia "oikeaan paikkaan" - voi hitsi! En siis ikinä saa tehdä sitä rakkaalleni, koska hänestä se on hukkaan heitettyä siementä! Höh, eipä siitä oikeaan paikkaan menevästäkään mitään tule (kierukka hoitaa sen). Nii, on hän aikaisemmin (joskus) sallinut itsensä laueta naisensa suuhun. Mutta ei mun... Sapettaa.

- hän ei halua enää kihloihin tai naimisiin - siis kolmannella kerralla on fiksumpi - ei minun kanssani sormuksia. Vaikka kaikesta näkee, että tässä eletään 'loppuelämän suhdetta' - yhteisiä suunnitelmia on paljon ja niitä pikkuhiljaa toteutetaan.

Tuntuu varmaan lapselliselta, mutta tunnen silti jääväni vähemmälle kuin exänsä, vaikka minuun hän on päätynyt, minunhan pitäis saada parasta, olenhan hänelle rakkain, nykyinen kumppani. Vai sainko vain sen, mitä muut olivat jättäneet jäljelle? Vai tietääkö mies vasta nyt, mitä haluaa? Huonot kokemukset estävät häntä uskaltamasta kokea niitä asioita minun kanssani?
Hän on hyvin urautunut tavoissaan. Olen monesti kertonut hänelle, että asioita voi tehdä toisellakin tavalla, kuin mitä hän on tottunut tekemään, eikä aina hänen tavallaan. Joskus jopa hän onkin todennut, että esittämäni tapa onkin paljon kätevämpi... (ei siis koske seksiä)

Itse teen asioita mielelläni myös toisen mieltymysten mukaan, vaikken niin itse niistä niin pitäisikään. En usko, että esim. niin pieni asia kuin alasti nukkuminen silloin tällöin, olisi NIIN KAMALAA.
Hän kyllä pitää minua aarteenaan ja suukottaa ja halailee ja näyttää arvostuksensa ja tunteensa. Mutta ei jousta! Ei...

Onko tuttua?

 

[ajatteleppa näin]

Ehkä hän ei aiemminkaan ole halunnut esim. nukkua alasti, mutta on suostunut siihen pyynnöstä, häntä on kuitenkin saattanut ahdistaa ja vaivata ne asiat joihin on suostunut ilman omaa halua niin, että suhde ei ole kestänyt.
Sinun kanssa hän haluaa alusta asti toimia niin ettei mikään ainakaan häntä ahdistaisi niin paljon että ero tulisi sen vuoksi.

 

[red (ap)]

Niin, samoin totesin tuossa lopussa: josko nyt hän tietää, mitä tahtoo, eikä siis tee mitään vastoin tahtoaan. Onhan se hyvä niin. Haluaa tehdä asiat niinkuin hänestä hyvältä tuntuu. Itsekkyyttä olen minäkin oppiut iän ja kokemusten myötä, miksei siis hänkin.

Hyvänä asiana koen sen, että hän ainakin uskaltaa olla kanssani ihan oma itsensä

 

[siri]

Minäkin nautin suuseksistä, mutta en halua miehen tekevän sitä loppuun asti niin, vaan ihan OIKEASTI. Se on vaan jotenkin niin paljon nautinnollisempaa saada tuntea hänet sisälläni. Riippumatta siitä, mitä muiden kanssa on tehty aikaisemmin, tosin en hänelle entisiä seksikokemuksiani edes kertoile. Miksi tuottaisin sellaista tuskaa?

En välttämättä kutsuisi itsekkyydeksi tuota, itsetuntemus on oikeampi sana.

Mutta tuota sitoutumisen kieltämistä en ihan täysin ymmärrä. Siinä ei saisi entiset pettymykset olla mukana kuvioissa, jos vilpittömästi kuitenkin sinua rakastaa ja haluaa loppuelämänsä sinun kanssasi jakaa.

 

[ihmettelevä]

no jo on ONGELMAT; ei halua nukkua alasti ja ei laukea suuhusi. Siis, voi taivas, ei millään pahalla, mutta eikö yli 4-kymppisellä ihmisellä ole muuta ajateltavaa??? Itse olen sinua huomattavasti nuorempi,mutta jos suhdeongelmani olisivat tuolla tasolla, niin olisin kyllä hemmetin ONNELLINEN!
Mitä jos keskittyisit nyt nauttimaan siitä mitä teillä on, ja antaisit ukkosi nukkua pyjamassa, jos siitä kerran tykkää.
Ja jos "kaikesta kerran näkee" että elätte loppuelämän suhdetta, niin mitä ihmeen virkaa niillä kihloilla tai naimisiinmenoilla on?
Ymmärrän hyvin sen että kun on pari kertaa karauttanut kiville mennessään suuren haloon kanssa yhteen, niin kolmannella kerralla saattaa hyvinkin ajatella että nyt saa jäädä mokomat symbolit, ja luotetaan siihen että suhde toimii ilmankin.
Sanoisin että ota nyt hyvä ihminen rennosti, ja kerää voimiasi oikeisiin vastoinkäymisiin.

 

[...]

Kyllä alasti on nukuttava ahdistaa tai ei........

 

[Myös 40+ nainen]

Niinpä. Kyllä on ongelmat tosiaan kevyellä tasolla. Onkohan nyt niin, että sinä ap et kykenen joustamaan vaan koetat tehdä kaikki asiat SINUN tavallasi... kyllä tuohon ikään mennessä jo pitäisi tietää, että molempien on parisuhteessa tehtävä kompromisseja ja että kaikkea ei voi saada! ja sitä paitis yli 4-kymppisillä ON jo omat tapansa ja tottumuksensa, itse kullakin...

 

[ymmärrän]

kyllä tuommoset kaavoihinsa kangistuneet ukot ärsyttää!

 

[red (ap)]

alunperin halusinkin vaan kommentteja siihen, onko tämä tuttua muillekin, ja miksiköhän ihminen ei voi joustaa joskus, vaikka asia on ymmärrykseni mukaan ollut ok aikaisemmissa suhteissa.

En sanonut, että nämä ovat ongelmia isolla OO:lla, vaan ajattelin, että kai tänne voi kirjoittaa asiasta kuin asiasta. Jos pitäisi sanoa, onko meillä parisuhdeongelmia, niin vastaus on: Ei ole. Meillä menee tosi hyvin. Ainahan joissain asioissa ollaan eri mieltä, meillä mm. näissä mainitsemissani.

Ja itse kyllä olen joustavaa sorttia, koka kaavoihinsa kangistuneen miehen kanssa ON PALLO OLLA

 

[Hetkinen ...]

Naisella on oikeus omaan kehoonsa - ja niin on miehelläkin. Jos on epämiellyttävää nukkua alasti, niin eikö sekään ole oma asia? Siitä suuhun tai muualle kuin "oikeaan paikkaan" laukeamisesta, meillä on myös niin. Mieheni haluaa liikkua kunnolla orgasmissaan ja suuhun laukeamisessa se ei onnistu.
Minun mielestäni ei voi puhua edes joustavuudesta, jos hyväksyy, että toinen tekee niin kuin parhaaksi sanoo tällaisissa asioissa.

Suhtautuminen sormuksiin on ehkä vähän eri juttu. Mutta ihmisellä on aina valinnanvapaus - sinullakin ap.

 

[Ykx]

AP:lle: minun ja exän kesken oli ihan samanlaista. Mies oli niin kaavoihin kangistunut kuin olla voi. Hän ei myöskään koskaan osannut ehdottaa mitään uutta ja erilaista. Ruoatkin olivat aina yhtä ja samaa. Myös lahjat olivat aina yllätyksettömiä. En sano, että suhteemme kaatui tylsyyteen, mutta kyllähän se oli tylsää, kun elämässä arkea oli vuoden joka ikinen päivä. Tietenkään se ei ole miehen tehtävä yksistään saada elämään pilkettä ja iloa, mutta kyllä se pitkässä suhteessa rassaa, kun kaikki yllätyksellisyys riippuu vain itsestä.

Tylsyys huipentui sängyssä (aina yhtä ja samaa jyystämistä). Myös lomalla, viikonloppuina ja juhlapäivinä olisi kaivannut jotain irtiottoa arjesta. Samaan syssyyn kun vielä yhdisti miehen pihiyden, niin lopputulos oli aika surkea.

Kun erosin, alussa olikin aikamoista irrottelua. En tarkoita, ettäkö välttämättä tuli kännissä sekoiltua, mutta kiersin muutamassa kuukaudessa kaikki kotikaupunkini baarit, fillaroin pitkiä lenkkejä aina eri reittejä pitkin jne. Tein siis niitä asioita, jotka olisin halunnut kokea exäni kanssa.

Nykymieheni on myös vähän mielikuvitukseton, mutta toisaalta saan suuni auki helpommin nyt. Sanon, jos jokin asia ärsyttää ja olen itse aloitteellisempi. Kannustan miestä aloitteentekoon ja muistan palkita hänet halailuilla jne.

AP: miehen käytös voi olla mielikuvituksen puutetta, josta et ehkä koskaan pääse eroon. Käytöksen taustalla voi olla myös turvallisuudenhakuisuutta.

 

[etsijä]

Oi kun tuntuu tutulta. Itse yritän vaihtelevalla menestyksellä tutustua teihin, ihaniin naisiin, mutku.....
Enimmällä osalla teistä on niin vanhat ja pinttyneet tavat: Ei rakastella niin, vaan näin. En ole koskaan tehnyt niin, eikä niin tarvi tehdä. Siitä ei saa käyttää sellaista nimitystä, kun sitä pitää kutsua nimellä nuppu! Ja mitä vielä........jotenkin keski-ikäinen nainen on kaavoihinsa kangistunut, ei mitään uutta saa tulla.......
Minua ei ole kukaan nuollut, en tiedä onko se edes kivaa, mua jännittää.......
Tällaisia vastauksia heiltä tulee, melkoisen kokematonta meininkiä sanoisin.

 

[red (ap)]

kyllä mies itsekin tietää olevansa "vähän tylsä". Vkl, kun kerroin eräästä kaverin miehestä: sanoin, että se "on semmonen HYVÄ mies" - mun mies totes siihen: "nii-i, mutta me hyvät miehet ollaan usein melko tylsiä". Mutta onneks sillä on huumori tallessa.
Lahjat: joo, aina samoja pyyhkeitä tai 'ei-minun-makuuni -korviksia'... Mutta ihanaa, että edes muistaa merkkipäiviä jollain.

Arki: paljon tehdään askareita yhdessä, osittain harrastuksetkin. Käydään ravintolassa syömässä, teatterissa, konserteissa, matkoilla - eli ei arki ole tylsää, kun on pieniä piristyksiä. Meillä vitsaillaan ja nauretaan, kiusoitellaan ja suukotellaan, puhutaan asiaa ja asian vierestä.

Mies ei ole pihi, vaan tarkka rahoistaan. Ei osta MITÄÄN turhaa tai huonolaatuista, vaan aina tarpeeseen ja laadukasta (vaikka maksais maltaita). Jos viitsin jotain pyytää, niin varmaan ostaa mullekin - en vaan viitsi pyytää... Maksaa aina mein iltamenot ja hotellit yms.

Mä oon aatellu, että miehellä on kontrolli huipussaan, kaiken pitäis olla hallinnassa - siitä toi joustamattomuus johtuu. Ei uskalla ottaa riskejä, irrotella - jospa ei enää hallitsiskaan itteensä... Mielikuvitushan on rajaton, ja eihän se sovi! jos vaikka sortuis toteuttamaan jotain hyber-juttua.

Mutta eihän meistä kukaan ole täydellinen

 

[40+]

Itse olen 42-vuotias, 15 v. parisuhteessa ollut. Kyllä varmasti pistän yöpuvun, jos paleleee, olin sitten Riston kanssa nuorena alastikin nukkunut. Suuseksiä ei ole ollut vuosiin, aika vähän tavallistakin seksiä, joten toinen murhe ei ole tuttu. Mutta mukavan lämmin ja tasavertainen suhde silti on. Taidan tyytyä vähään! ;-)

 

[naku]

Hei väärä peitto talvikeleihin. Unuvaisen kun ostat, niin lähtee flanelit ja aukeaa ikkunat talviyöhön. Niin, yhden ison peiton tietty. Vähän sitä aamusella kärvistelee kylmissään kun lämpimästä haahkanpesästä lähtee kylmään maailmaan.