Ero edessä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt valvoja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt valvoja

Vieras
Olen pikku hiljaa kypsynyt ajatukseen et ero olis järkevintä, mut moni käytännön asia arveluttaa ja pelottaakin... Erosta on miehen kans "keskusteltu" sanoi, et jos hän lähtee ni poika n.5v lähtee hänen mukaansa, juuri nyt olen niin väsynyt että saattaisin siihen suostuakin, mut lapsen parasta ajatellen mun ei kai pitäis; lapsi on juuri kotiutunut päiväkotiin, muuttaisivat lähikaupunkiin eli hoitopaikka muuttuisi, jos mies sen saisi edes järjestymään, en aina pidä hänen kasvatustavoistaan, saattaa sanoa lapselle pahasti et lapsi sit tottelee (?) häntä itku silmässä ja hakee lohtua minulta ja sanoo, et pelkää isiä. Epäilen, et haluaa pojan osittain siksi, et saisi sit multa elatusmaksuja (miten muuten määräytyvät, mitkä kaikki tulot otetaan huomioon?) ei siinä mitään jos raha menisi pojan kuluihin mut epäilen, et laittaisi äitinsä hoitamaan poikaa ja häipyisi baariin ja pyytäisi viel äidiltään rahaa lisäksi ku pitäis maksaa pojan sitä ja tätä ja nekin rahat päätyis baariin... jos jättää esim. hoitomaksut maksamatta peritäänkö ne sit multa korkojen kera ja menettääkö lapsi hoitopaikkansa? Entä miten vaikea on saada lapsi takaisin jos ja kun tulisin katumapäälle?
 
No päivähoitomaksujen periminen sulta on nyt ongelmista pienin tässä...

Jos koet että isä haluaa pojan osittain elareiden takia, koet hänen kasvatusmetodit vääriksi, pelkäät että ramppaa baareissa ja poika kertoo pelkäävänsä isää niin eikö vastaus ole päivän selvä?
Jos tuntuu että sinunkaan luona ei lapsi saa tarpeeksi hyvää kotia tällä hetkellä niin olisiko sinulla mahdollisuutta pyytää säännöllistä apua arkeen perhetyöntekijöiltä tai esim. isovanhemmilta?

Kyseessä on pojan lapsuus, se on ainutkertaista ja haurasta. Olkaa hellävaraisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja väsynyt valvoja:
Olen pikku hiljaa kypsynyt ajatukseen et ero olis järkevintä, mut moni käytännön asia arveluttaa ja pelottaakin... Erosta on miehen kans "keskusteltu" sanoi, et jos hän lähtee ni poika n.5v lähtee hänen mukaansa, juuri nyt olen niin väsynyt että saattaisin siihen suostuakin, mut lapsen parasta ajatellen mun ei kai pitäis; lapsi on juuri kotiutunut päiväkotiin, muuttaisivat lähikaupunkiin eli hoitopaikka muuttuisi, jos mies sen saisi edes järjestymään, en aina pidä hänen kasvatustavoistaan, saattaa sanoa lapselle pahasti et lapsi sit tottelee (?) häntä itku silmässä ja hakee lohtua minulta ja sanoo, et pelkää isiä. Epäilen, et haluaa pojan osittain siksi, et saisi sit multa elatusmaksuja (miten muuten määräytyvät, mitkä kaikki tulot otetaan huomioon?) ei siinä mitään jos raha menisi pojan kuluihin mut epäilen, et laittaisi äitinsä hoitamaan poikaa ja häipyisi baariin ja pyytäisi viel äidiltään rahaa lisäksi ku pitäis maksaa pojan sitä ja tätä ja nekin rahat päätyis baariin... jos jättää esim. hoitomaksut maksamatta peritäänkö ne sit multa korkojen kera ja menettääkö lapsi hoitopaikkansa? Entä miten vaikea on saada lapsi takaisin jos ja kun tulisin katumapäälle?

ET JÄTÄ LASTA TOMMOSELLE ISILLE!!
 
Poika kyllä rakastaa isäänsä ja haluaa aina lähteä isin mukaan, juuri pojan takia haluan "valmistella" eroa mahdollisimman pitkälle ennen "tositoimia", en halua lapsesta kiista kapulaa ja tiedän, et ero ihan kummasta vanhemmasta vaan tulee tuottamaan hänelle suurta surua ja hämmennystä. Sisimmässäni tiedän, et en tule lähivanhemmuudesta ihan helpolla luopumaan ja et jaksan kyllä lasten kans yksinkin jos pakko on arjen pyöritys vaatii vaan uudelleen järjestelyä... Noi raha asiat on tosiaan sivuseikka, mut ei niitäkään voi täysin sivuuttaa.
 
eikös lähes kaikki lapset rakasta vanhempiaan ?
Mutta itse en voisi siitä huolimatta kuvitella, että antaisin lapsemme ns isälleen ja varsinkaan jos mieheni olisi kuten ap on omaansa kuvaillut.

 
Siis onko sulla useampi lapsi?
Älkää nyt ihmeessä erottako sisaruksai toisistaan! Kumpi nyt sitten lähivanhempi onkin, niin samaan paikkaan kaikki.. muuten kärsii sisarussuhteet.
Ja jos tuo nyt tosiaan on noin, että pelottelukasvatusta ja liiallista baarissa ramppaamista, ja vanhemmuuden motiivina elarit, niin taitaa tuommoiselle sopia paremmin viikonloppu- kuin lähi-isyys.
Ymmärrän, että väsyttää, mutta älä anna periksi ja hae apua (esim. neuvola, perheneuvola, sosiaalitsto), kyllä ne asiat järjestyvät :)
 
Sisarukset pitää toisistaan kovasti, nuorempi 1,5v, mä en todellakaan halua heitä erottaa!! Mies ei nuoremmasta vaan ole sanonut yhtään mitään. Miten vaikeaksi mies voi tän homman ihan oikeasti tehdä? Tiedän, et jos ei saada sovittua asioista oikeus voi määrätä kumpi taloomme jää asumaan, lasten asumisesta jne. Näiden asioiden pelkkä ajattelu itkettää ja väsyttää ja masentaa miten hirveetä se sit onkaan ku ne tapahtuu oikeasti.
 
Muuten mä en puutu asiaan,jokainen tekee itse päätöksensä mutta sen jälkeen kun naisena kerran lapsestasi luovut niin vaikka miten tulisit katumapäälle niin tuskin takaisin saat.Kannattaa miettiä tarkkaan se asia.
 
Ei kai nyt vain olisi niin, ettei mies oikeasti välttämättä edes halua poikanne lähivanhemmaksi, vaan koettaa vain tekemällä asiat hankaliksi estää eroamisen tai muutoin vaikuttaa j painosta sinua?
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei kai nyt vain olisi niin, ettei mies oikeasti välttämättä edes halua poikanne lähivanhemmaksi, vaan koettaa vain tekemällä asiat hankaliksi estää eroamisen tai muutoin vaikuttaa j painosta sinua?

tätä mäkin kyl epäilen ja järjetöntä , mut olen jotenkin pahoillani tytön puolesta ku isä ei hänestä esitä mitään vaateita vaik tiedän et rakastaa tyttöäänkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei kai nyt vain olisi niin, ettei mies oikeasti välttämättä edes halua poikanne lähivanhemmaksi, vaan koettaa vain tekemällä asiat hankaliksi estää eroamisen tai muutoin vaikuttaa j painosta sinua?

tätä mäkin kyl epäilen ja järjetöntä , mut olen jotenkin pahoillani tytön puolesta ku isä ei hänestä esitä mitään vaateita vaik tiedän et rakastaa tyttöäänkin.

Olisitko siis sitten onnellinen tyttösi puolesta jos hän vaatisi hänetkin luokseen asumaan?
 
Kuten sanoin ajatukseni on järjetön, mut jotenkin oudolla tavalla loukkaa, et toisen haluais, mut toista ei ihan ku tyttö olis hälle yhdentekevä. No on se helpotus, ettei tarvi tapella ku toisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kuten sanoin ajatukseni on järjetön, mut jotenkin oudolla tavalla loukkaa, et toisen haluais, mut toista ei ihan ku tyttö olis hälle yhdentekevä. No on se helpotus, ettei tarvi tapella ku toisesta.

Tuota...ootko ihan tosissas nyt täällä kirjoittelemassa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei kai nyt vain olisi niin, ettei mies oikeasti välttämättä edes halua poikanne lähivanhemmaksi, vaan koettaa vain tekemällä asiat hankaliksi estää eroamisen tai muutoin vaikuttaa j painosta sinua?

tätä mäkin kyl epäilen ja järjetöntä , mut olen jotenkin pahoillani tytön puolesta ku isä ei hänestä esitä mitään vaateita vaik tiedän et rakastaa tyttöäänkin.

Eiköhän se sitten ole selvää, mitä sun tulee tehdä :)

Varaat(te) ensiksi ajan lastenvalvojalle noiden tapaamis- ja asumiskysymysten sopimista varten. Sekin auttaa kun on joku ulkopuolinen mukana. Asioista voi tosiaa yrittää sopia lastenvalvojan luona tai perheneuvolassa, yleensä se onnistuu niin, eikä tarvitse oikeuteen asti mennä. Tosiasiassa se on aika harvinaistakin.
Ja vaikka nyt ehkä tuntuu toiselta, oikeasti voi olla helpottavaa, kun alkaa tapahtua jotakin konkreettista.
saako kysyä, mistä syystä olette eroamassa?
 
Monta vuotta sitten lasteni isä uhkasi, että jos eroan, lähden, lapsia en saisi mukaani. Hänellä olisi takataskussa joku juttu, että sen kun sanoo, lapset tulee automaattisesti hänelle.
Hän vain uhkaili, pelotteli, etten lähtisi. Todellisuudessa hän ei lapsia itselleen vaatinut. Tapaamiset kyllä hoiti mitenkuten.
AP:lle: olet ilmeisesti naimisissa lasten isän kanssa, joten teillä on siten automaattisesti yhteishuolto lapsista?

Ja otapa yhteyttä kuntasi lastenvalvojaan ja kerro tilanteestasi ja kysy, miten mentellään tällaisissa tapauksissa, kun isä haluaa vain toisen lapsen, ja epäilet hänen motiiviaan sekä kykyä hoitaa lasta.

Elatusmaksut määräytyvät tulojen perusteella, sekä yhteisestä sopimuksesta. Voitte keskenänne sopiva vakka minimielarit. Lastenvalvoja vahvistaa teidän sopimuksen. Lisäksi lastenvalvojalla tehdään sopimus lasten tapaamisesta.
Elatusmaksut on sillä tavalla pakko maksaa, että jos niitä ei makseta, ne voidaan hakea ulosmittauksen kautta, sinä aikana kunta maksaa minimin. Kun elatusvelvolliselta saadaan ulosmitattua, hän maksaa velkansa kunnalle sekä erotuksen lähivanhemmalle.

Yh saa yh-korotuksen lapsilisään.

Lastenvalvojat ja oikeuslaitos on yleensä äidin puolella näissä huoltajuuskiistoissa. Myös niissä tapauksissa, kun äiti ei edes paras mahdollinen huoltaja lapsele ole, ja teillä ei tästä ole kyse, joten turha murehtia.

Kuitenkin, jos ja kun lähdet, ota ehdottomasti molemmat lapset mukaasi!! Ilmeisesti sinä ole lapselle se tärkeämpi, läheisempi ja henkisesti "parempi" kasvattaja. En itse ikipäivänä jättäisi lasta tommoselle miehelle!!
Jos myöhemmin tulette toisiin aatoksiin, eli toinen tai molemmat lapset menisi isälleen asumaan kokoaikaisesti, se on helpompi tehdä niin päin, koska miehesi kuulostaa sellaiselta, ettet enää lapsiasi saisi kokoaikaisesti luoksesi asumaan, jos ne nyt annat miehelle.

Lapsi , lapset, pääsevät tapaamaan isäänsä juuri niin usein kun isä haluaa, pystyy ja te kaksi onnistutte sopimaan. Etävanhemmuus ei tarkoita, että isä / etävanhempi poistetaan lapsen elämästä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja pa:
eihän sit mitään elarijärjestelyjä tarvita jos toinen lapsi on sulla jatoinen isällä
a


Niin luulisi, mutta lain mukaan ei menekään näin. Elarit määrätään lapsista A ja B, vaikka samansuuruisina. vanhemmat maksavat tämän summan toistensa tilille. Jos summa on samansuuruinen, voidaan varmaan sopia, ettei raha liiku, mutta yleensä se liikkuu.
Näin varmistetaan se, että jos vanhempi jättää elarit maksamatta, v oi lähihuoltaja laittaa ne ulosmittaukseen. Kuulostaa ihan hullulta, mutta näin se lain mukaan menee.

Kun vanhempi täyttää 18 v ja elatusvelvollisuus hänen suhteensa loppuu, jatkuu elatusvelvollisuus nuoremman lapsen osalta sillä vanhemmalla, jonka luona se nuorempi EI asu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pa:
eihän sit mitään elarijärjestelyjä tarvita jos toinen lapsi on sulla jatoinen isällä
a


Niin luulisi, mutta lain mukaan ei menekään näin. Elarit määrätään lapsista A ja B, vaikka samansuuruisina. vanhemmat maksavat tämän summan toistensa tilille. Jos summa on samansuuruinen, voidaan varmaan sopia, ettei raha liiku, mutta yleensä se liikkuu.
Näin varmistetaan se, että jos vanhempi jättää elarit maksamatta, v oi lähihuoltaja laittaa ne ulosmittaukseen. Kuulostaa ihan hullulta, mutta näin se lain mukaan menee.

Kun vanhempi täyttää 18 v ja elatusvelvollisuus hänen suhteensa loppuu, jatkuu elatusvelvollisuus nuoremman lapsen osalta sillä vanhemmalla, jonka luona se nuorempi EI asu.
 
En halua et lasten isää pidetään hirviönä, hän rakastaa lapsiaan ja touhuaa heidän kanssaan myös kivoja juttuja, joita on ilo seurata sivusta, hän osaa olla hyväkin isä, jos näin ei olisi ero olisi jo todellisuutta. Eron taustalla ei ole mitään isoa draamaa, monta pientä asiaa, jotka ei yksittäisinä olisi mitään, mut yhdessä aiheuttavat nämä eroajatukset. Mulla ei ole ainakaan tässä vaiheessa edes tarkoitus vaatia isää maksamaan elatusmaksuja, ei kai ole pakollista, mutta tosiaan ku varsinkin poika tykkää isänsä kans touhuta haluaisin erosta mahd. riidattoman, et heidän suhteensa häiriintyisi mahd. vähän.
 

Similar threads

?
Viestiä
11
Luettu
1K
?
H
Viestiä
9
Luettu
336
N
N
Viestiä
7
Luettu
875
V

Yhteistyössä