Ero edessä :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ......
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

......

Vieras
Kun mä ja mun mies alettiin seurustella oli meillä ihanaa ja intohimoista. Oltiin samanlaisia luonteeltamme ja elämät suht samanlaisia. Mä kävin koulua ja mies töissä ja sit viikonloput rellestettiin yhessä. Sitten tulin raskaaksi ja päätimme pitää lapsen. Raskausaikana jäin kuitenkin yksin. Mies jatko tätä "vapaata" elämää. Viikonloput olin yksin kun mies huiteli missä sattuu. Ajattelin että ehkä tilanne muuttuu kun vauva syntyy. Muutettiin odotusaikana yhteen ja vaikka mies jatkoi samaa touhua niin raskaus teki mut ikään ku sokeeks miehen touhuille. Oli öitä pois ilmottamatta, mut olin niin onnesta soikeena vauvasta että annoin anteeks mitä vaan. Vaikka siis mies ei katsonut koskaan tekevänsä väärin.

Lapsi synty ja vauva-arki alkoi. Vauva oli helppo. Nukku paljon, söi hyvin, ei mitään masuvaivoja, hampaita ei oo itkenyt eli kaikinpuolin ns. unelmalapsi. Kuitenkin lapsen kanssa olo tuotti miehelle ikään ku tuskaa. Syöttäminen, vaipanvaihto ja kaikki oli aina niin hemmetin vaikeeta. Jos syöttäminen oli vähänkin hankalaa niin suuttu ja nakkas lapsen mulle. Ei kestä mitään "vaikeita" asioita ja lapsen kukuttelua, mikä omasta mielestä on ihan normaalia. Oottelin aikani että mies alkaa kiintyä lapseen ja arki alkaa sujua mutta ei se suju vieläkään. Semmonen tunne et lapsi on vaan velvollisuus, ikävä sellanen. Nauttii lapsen seurasta sillon kun lapsi on hyvällä tuulella, mutta jos vähänki kiukkuaa niin suuttuu ilman et yrittäs selvittää johtuuko kiukku esim märästä vaipasta tms..

Tunnepuolella alakanu tunteet kuolla. Raskausaikana mies alko vältellä mua. Aattelin et no ehkä en ollut mikään hehkee näky sen mahan kaa vaik pienikokonen masu olikin. Ajattelin et ehkä se seksi sit alkaa taas synnytyksen jälkeen palata kuvioihin, mutta ei. Mies keksii millon mitäkin ettei tarvis olla mun lähellä. Arki on menny siihen et mä teen kaiken ja mies ei tee yhtään mitään. Miehelle riittää kun on joku joka pitää kodin siistinä. Tuntenutkin olevani pelkkä kodinhoitaja. Tietenkin arki tulee vastaan ja mä nautin arjesta, jos olis joku joka arjen keskellä vaikka halauksella osottaa et rakastaa..Miehelle omat harrastukset on tärkeintä. Niistä ei voi sopia. Kun miehelle jotain tulee hän vaan lähtee ovesta. Itse saan kinuamalla kinuta omaa aikaa. Juhannukset sun muut viettänyt lapsen kanssa kaksin koska miehen on ollut pakko päästä festareille tms. Mun mielestä perheen kans kuuluis viettää aikaa. Omasta halusta eikä niin et pakottaa...

Nyt oon tullu siihen tulokseen että en voi enää miehen kanssa jatkaa. Mies ei halua erota, mutta uskon että hän vaan ei halua olla yksin. Nyt miehelle tullu kaikki kun tarjottimella ja elämä ollut helppoa näin. Kyl mä miestä rakastan mutta ei se enää riitä. En vaan halunnut uskoa että tähän päädytään...

Onhan miehessä tietty ne hyvätkin puolet ja niitä nyt eron hetkellä vaan miettii. Olis helpompi takertua niihin hyviin puoliin ja unohtaa ne huonot ja jatkaa yhes. Mutta tiedän et ero olis jossain kohtaa kuitenki taas ajankohtanen.. :/ Kylhän sitä halus ajatella et tässä on se mies jonka kans eläis aina mut ite oon muuttunut ja aikuistunut lapsen myötä mutta mies ei. Eikä toista voi muuttaa...
 
Meillä vähän samaa. Tosin mä en ole ollut noin lehmänhermoinen ja odotellut, vaan sanonut asioista suoraan ja yrittänyt jutella, mutta mies ei kykene muutokseen. (sanoo että ymmärtää ja muuttuu, mutta sama käytös jatkuu vain). Tapellaan paljon tästä. Mies hoitaa lasta kyllä nykyään enemmän.
 
Jep. Erotkaa, tai ainakin herättelet sen miehen miettimään näitä juttuja. Vaikka luetutat tämän tekstin hänellä jos et muuten saa tunteitasi hänelle selkeästi ilmaistua. Suhteita on tietysti erilaisia ja kaikki kokevat tietyt tilanteet omalla tavallaan, että jos sinäkin saisit vähän omaa aikaa niin että mies osallistuu töihin kanssa niin ehkä saisitte vielä sovittua.
 
Tuskinpa miehes tuosta muuttuu. Saavutettuja etuja kun ei halua menettää eli kodinhoitajaa ja statusta, että mulla on tyttöystävä ja lapsi. Joskus työelämässä miehet saa jostain syystä plussaa, jos on perhe.

Mutta kannattaa ennen osoitteenvaihdosta yrittää puhua. Kyllä meillä mies tajuaa, kun asioista sanoo. Saattaa hetken päästä palata vanhaan toimintamalliin, mutta kyllä nopeesti tajuaa, mistä kenkä puristaa, jos oon pahalla tuulella. ;)
 
voi ,miksi ihmiset on tälläsiä? yritetään hampaat irvessä kestää, sit ku ei enään kestetä nähään ero ainoana vaihtoehtona.

miksi ei haeta apua parisuhteen solmuihin? miksi ei ensin kokeilla pariterapiaa? nimenomaan psykoterapeutin vastaanotolla, jotta on mahdollista löytää oikeat syyt.

ensimmäisenä mietitän sitä millaisesta perheestä on lähtöisin kumpikin puoliso. sillä lapsuuden perheessä koetut asiat vaikuttaa siihen parisuhteeseen yllättävän paljon.tämän olen saanut oppia kantapään kautta..
 
[QUOTE="Helmi";28259810]voi ,miksi ihmiset on tälläsiä? yritetään hampaat irvessä kestää, sit ku ei enään kestetä nähään ero ainoana vaihtoehtona.

miksi ei haeta apua parisuhteen solmuihin? miksi ei ensin kokeilla pariterapiaa? nimenomaan psykoterapeutin vastaanotolla, jotta on mahdollista löytää oikeat syyt.

ensimmäisenä mietitän sitä millaisesta perheestä on lähtöisin kumpikin puoliso. sillä lapsuuden perheessä koetut asiat vaikuttaa siihen parisuhteeseen yllättävän paljon.tämän olen saanut oppia kantapään kautta..[/QUOTE]

Nii'in. Senkun tietäis. Meillä puoliso ei suostu lähtemään mihinkään terapioihin.
 
Tuohan on nyt ihan selvä, mies ei olisi halunnut lasta eikä tykkää lapsen kanssa toimimisesta. Kaikille kun nyt vaan ei ole eroa vaikka se lapsi olisi oma, vaan se on ihan yhtä ärsyttävä kuin jonkun vieraan lapsi (=jos siis ei yleensäkään tykkää lapsista, niin voi olla ettei tykkää omastakaan etenkään jos se on vahingossa aikaansaatu). Eropäätös on tässä kohtaa varmasti paikallaan, sillä lapselle on parempi olla ilman isää kuin kokea isän tunnetason torjunta joka päivä.

Elävä esimerkki siitä, ettei klisee "kyllä se mies sitten lapseen rakastuu kun se syntyy" todellakaan pidä aina paikkaansa. Itseasiassa ei pidä edes äitiyden kohdalla.
 
[QUOTE="Helmi";28259810]voi ,miksi ihmiset on tälläsiä? yritetään hampaat irvessä kestää, sit ku ei enään kestetä nähään ero ainoana vaihtoehtona.

miksi ei haeta apua parisuhteen solmuihin? miksi ei ensin kokeilla pariterapiaa? nimenomaan psykoterapeutin vastaanotolla, jotta on mahdollista löytää oikeat syyt.

ensimmäisenä mietitän sitä millaisesta perheestä on lähtöisin kumpikin puoliso. sillä lapsuuden perheessä koetut asiat vaikuttaa siihen parisuhteeseen yllättävän paljon.tämän olen saanut oppia kantapään kautta..[/QUOTE]

Me molemmat tullaan ns. vaikeista olosuhteista. Mä oon itse alkanut käymään psykologilla mutta ei miestä semmosiin saa. Ihan siitäkin syystä että ei voi olla töistä pois, ei koskaan. Ei oo ikinä ollut neuvolassa, kävi kerran katsomassa lasta sairaalassa kun joutu oleen viikon sielä syntymän jälkeen kun taas itse olin sielä joka päivä ja olisin tarvinnut tukea mut yksin jäin sillonkin. Oli hieno fiilis olla sielä kun muiden lasten isit sielä opetteli ja multa kysyttiin jatkuvasti: missäs lapsen isä on kun ei koskaan käy :/ Koskaan muka ei voi olla pois töistä vaik ei oo semmosessa asemassa et ois ihan pakko olla.. onhan tähän vaikeeta kirjottaa koko tarinaa et onhan kaikkien vaikee tajuta koko kuvioo kun ei voi koko tarinaa kirjottaa..tai sitte siihen menis koko päivä..heh..
 
Me molemmat tullaan ns. vaikeista olosuhteista. Mä oon itse alkanut käymään psykologilla mutta ei miestä semmosiin saa. Ihan siitäkin syystä että ei voi olla töistä pois, ei koskaan. Ei oo ikinä ollut neuvolassa, kävi kerran katsomassa lasta sairaalassa kun joutu oleen viikon sielä syntymän jälkeen kun taas itse olin sielä joka päivä ja olisin tarvinnut tukea mut yksin jäin sillonkin. Oli hieno fiilis olla sielä kun muiden lasten isit sielä opetteli ja multa kysyttiin jatkuvasti: missäs lapsen isä on kun ei koskaan käy :/ Koskaan muka ei voi olla pois töistä vaik ei oo semmosessa asemassa et ois ihan pakko olla.. onhan tähän vaikeeta kirjottaa koko tarinaa et onhan kaikkien vaikee tajuta koko kuvioo kun ei voi koko tarinaa kirjottaa..tai sitte siihen menis koko päivä..heh..

mitä se auttaa että käyt psykologilla? Vai onko hänellä pariterapeutin pätevyys myös? Ite oon joskus olltu tukihenkilönä mukana kun ystävä kävi psykologilla,ja se oli ihan turhaa touhua,eikä siinä edes otettu huomioon parisuhdetta(mikä minusta oli outoa), itse olemme käyneet seurakunnan (pari)psykoterapeutilla, jossa aloin ensin käymään yksin,mies liittyi myöhemmin mukaan kun alkoi huomata että kas rouvassahan tapahtuu muutoksia :D Meillä siis mies on kyllä hoitanut aina lasta tasapuolisesti(mä sanoin jo ennen ku ehkäisy jätettiin pois että, tasan tarkkaan hänen hoidettavaksi jää puolet lapsen hoidosta,tai sitte saa ettiä jonku muun lapsensa äidiksi. tosin mä uskon että tuo mies on kyllä ihan vapaaehtoisesti halunnu luoda hyvän isä-lapsi suhteen).

Meillä hiersi välejä kommunikaatio ongelmat(miehen kanssa ei voinut ikinä keskustella mistään parisuhteeseen liittyvästä,ei seksistä,ei ongelmista,ei tunteista)-----Vuosien saatossa kertyi aika paljon kaikkea käsittelemätöntä,molempien päähän..

Ainoa asia mikä mua harmittaa on se etten varannut pariterapia aikaa jo vuosia sitten!

Kirkon perheneuvonta
Perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä.

Sinun kannattaa varata aika perheneuvojalle etukäteen.

Neuvottelukeskuksissa kokoontuu myös erilaisia terapeuttisia ryhmiä. Palvelut ovat maksuttomia ja asiakkaaksi voit hakeutua, vaikka et olisi evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Asiakkaita palvellaan usein myös ruotsiksi ja englanniksi. Perheneuvojilla ja vastaanottosihteereillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Kirkon perheneuvonta | Evl.fi - Suomen ev.lut. kirkko
 
neuvolasta ohjas sinne koska elämässä ollut muutenkin todella rankkoja asioita. Mutta lähinnä parisuhteesta ollaan puhuttu ja helpottas tosi paljon jos mies ottas askeleen ja tuis sinne ja sitä kautta sitte varmaan se psykologi vois ohjata eteenpäin..että siks..mutta sama kai se kun ei kiinnosta miestä. ei osaa puhua eikä halua opetellakkaan. niinku sanoin, ei voi muuttaa ihmistä..
 

Yhteistyössä