Eroko,ollaan kasvettu erilleen :(

[eroko]

Parisuhde on nyt vuoden vai kaksi ollut paikoillaan,tehdään samat asiat joka päivä.Mitään uutta ei ole vaan kaikki tehdään kuin robotti.Minä hoidan lapsia kotona ja mies käy töissä päivästä toiseen,viikonloppuna on miehellä vapaata mutta siinä se minun aika menee kun hoidan lapsia,teen ruuan siivoa kodin,mies katsoo telkkaria tai pelaa koneella.
Emme käy missään, emme ole käyneet lasten syntymän jälkeen missään, meillä ei asu täällä sukua joten sekin on toki rajoittava tekijä.
Mll kautta maksaa aivan liikaa hoitajat, joten ollaan kotona.
Olen kysynyt mieheltä että haluaako hän olla minun kanssa onko rakkautta,
haluaa ja rakastaa minua, mutta silti minulla tunne että se jokin puuttuu?
En näe mieheni silmissä sitä kipinää minkä näin alussa
Näin mieheni silmissä sen kipinä ja hymyn kun mieheni auttoi kaupassa nuorta äitiä ostosten kanssa kun hänen lapsi kiukutteli,
mutta minua auttaessa en näe mieheni silmissä kipinää
Ainoasteen mieheni karjuu lapsillemme
Onko tämä nyt ero,ollaanko kasvettu erilleen,alanko nyt etsimään omaa asuntoa En halua että mieheni on onneton ja pakosta minun kanssani,
minäkin kaipaisin jotakin irtiottoa mutta taloudellisesti aika mahdotonta kun ei tosiaan ole ketään kenelle laittaisimme pieneksi hetkeksi lapsia hoitoon 8v. 6v. ja 3v.

 

[Äiti-Kengu]

Miehen kanssa keskustelua.Perheneuvolaan yhdessä.
Vaihtoehtoja vielä on,jos molemmat haluaa samaa eli yrittää parantaa suhdetta.

 

[pah]

Ei ole sellaista olemassakaan, kuin erilleen kasvu. Jos ei parisuhteensa eteen halua ponnistella, niin mitä helkkarin muita vaihtoehtoja on kuin ero?

 

[ap]

Keskusteltu on,mies haluaa yhteistä aikaa niinkuin minäkin mutta kun ei se talous anna myöten ja ei todellakaan ole sukua täälläpäin,naapureita ei näin kaupungissa juuri tunne
Eikä tässä taida nyt auttaa 1tunnin vapaa lapsista 9vuoden aikana
Mietin vain jos tuonne perheneuvolaan mennään niin mihin taas laitan lapset?

 

[ev]

Voi ei, elkää nyt noin helpolla erotko, teillä on kuitenkin lapsia! Arki ja parisuhde on usein tuollaista kun kestää vuosia, kyllä se siitä helpottaa kun lapset vähän kasvavat. Vuoden-kahden päästä voit jättää lapset hetkeksi isoimman hoiviin?

 

[Äiti-Kengu]

Keskusteltu on,mies haluaa yhteistä aikaa niinkuin minäkin mutta kun ei se talous anna myöten ja ei todellakaan ole sukua täälläpäin,naapureita ei näin kaupungissa juuri tunne
Eikä tässä taida nyt auttaa 1tunnin vapaa lapsista 9vuoden aikana
Mietin vain jos tuonne perheneuvolaan mennään niin mihin taas laitan lapset?

Riippuu varmaan paikkakunnasta,mutta eikös noissa ole leikkipaikka missä sen ajan voivat olla.Eikö naapureista tai ystävistä saisi siksi aikaa vahtia?

 

[vieras]

Lapset hoitoon ja menet itse töihin. Niin sitä rahaa kertyy. Sitten pääsette lomallekin kahdestaan. Ei lapsilta saa rikkoa perhettä vain sen takia että vanhemmilla ei ole enää kipinää, jos muuten tullan toimeen keskenään!

 

[Huspati Huta]

Olisiko tuossa arjessa jotain korjaamisen paikkaa, mies osallistuisi vähän enemmän, kuin telkkua katsomalla? Jos kysyisit häneltä, mitä hän omasta puolestaan voisi tehdä enemmän perheen ja parisuhteen eteen ja miettisit valmiiksi mitä itse olisit valmis parantamaan, niin ei tule tunnetta, että vaadit ja tinkaat. Niitä aikoja monessa suhteessa tulee, että on laimeampaa, mutta ei silti kannata vielä heittää kirvestä kaivoon.