Erottiin, nyt mies on ihan rikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joulukeiju
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

joulukeiju

Vieras
Huoh, mitä minun pitäisi tehdä?
Miehellä alkoholiongelma, ja hän on toki yrittänyt jonkin verran vähentää juomista, mutta kun se ei onnistu. A-klinikat ja psykologit koluttu läpi, omasta tahdostahan se on kiinni.
Hän on kännissä tosi törkeä ja ilkeä, ei onneksi sentään väkivaltainen (vielä..?), mutta itse olen aika tiukka näissä asioissa, ja sunnuntaina katkes kamelin selkä. Ja siis hänhän oli se joka minut pihalle heitti.

Nyt hän sitte valittaa että pitäis auttaa, hän ei pysty nukkumaan ja niin pois päin, kaikki on niiiiiin kamalaa.
Olenko ihan kusipää jos vain annan olla, en välitä? Selvin päin hän toki on vallan mainio tyyppi, mutta itse en vain pysty enää sietämään tuota sairautta joka hänellä on...
 
Kiitti vastauksista :)
Noinhan sitä varmaan pitää ajatella, on vain jotenkin hankalaa. Kun kuitenkin jonkin verran vielä hänestä välitän, mutta ei minusta ole kylläkään alkoholistin ja mielenterveyshäiriöisen yksityishoitajaksi.

Kai tässä vain pitää antaa ajan kulua.
 
Ehdottomasti annat olla. Tiedän tapauksen jossa keski-ikäinen pariskunta erosi, miehen tahdosta (eli "nakkasi" vaimon pihalle). No kun nainen muutti pois ja arki iski päin miehen kasvoja, yritti mies saada naista takaisin ties miten vinkumalla. Mies laihtui ja kuihtui ja kävi vasta naisen poistumisen jälkeen läpi oman kriisinsä. Nousi kuitenkin pikkuhiljaa takaisin jaloillensa, itse. Ovat nykyään jonkinlaisissa keskusteluväleissä. Mutta tosiaan, annat miehen nyt kriiseillä ihan rauhassa, itsekseen.
 
Et oo kusipää. Ei oo mikään sun velvollisuus häntä hoivata ja parantaa. Tyypillistä kyllä on alkoholistilta sitä läheisiltään vaatia, jotta ei vaan itse tartte mitään vaivaa nähdä asian eteen. Voi voi, smör smör.
 
Sano miehelle, että rakastat häntä mutta et voi enää satuttaa itseäsi. Sano että miehen pitää nyt itse selvitä ongelmastaan eroon, ja sitten jos hän siihen pystyy, voitte katsoa uudestaan vaikka ystävyyssuhdetta. Minusta miehelle olisi kuitenkin hyvä tietää että et hylkää häntä ihmisenä, vain hänen ongelmansa.
 
Jätä se. Ystäväni katteli 10 vuotta kusipäätä ja lopputulos oli ystävälläni vakava masennus. Ei ollut sen arvoinen, onneks älysi jättää sen k-pään ja on nyt onnellinen :)
 
Teksti oli lähes niinkuin mun näppiksiltä. Paitsi että se olin minä joka exän heitti pihalle ja kamelinselkä katkesi lauantaina. Hankalaksi tilanteen tekee se etteivät lapset nyt näe isäänsä. Mä en enää päästä häntä tänne, edes selvinpäin. Ja lapsia en voi antaa luoksensa kun ei osaa kumminkaan pitää korkkia kiinni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Inhimillinen tekijä;24979090:
Teksti oli lähes niinkuin mun näppiksiltä. Paitsi että se olin minä joka exän heitti pihalle ja kamelinselkä katkesi lauantaina. Hankalaksi tilanteen tekee se etteivät lapset nyt näe isäänsä. Mä en enää päästä häntä tänne, edes selvinpäin. Ja lapsia en voi antaa luoksensa kun ei osaa kumminkaan pitää korkkia kiinni.
:hug:
 
[QUOTE="Sirkkeli";24979053]Nää, anna jätkän olla ihan omissa oloissaan. Tiiätkö, tuollainen immeinen ei muutu välttämättä ikinä.[/QUOTE]

Sehän siinä just on. Olen antanut hänelle nyt lähes vuoden aikaa parantua (joulukuussa alkoi rassaamaan tuo juominen sillee kunnolla), mutta kun ei pysty niin ei pysty. Aika pirullinen "sairaus".

Ja tuolla "Eräs näkökulma":lla on kyllä ihan hyvä pointti. Mutta taidan puhua hänelle tuosta vasta joskus myöhemmin. Nyt hän takertuisi tuohon kuin pelastusrenkaaseen (ja muuttaisi oman päänsä sisällä sanoman ihan toiseksi), eikä sekään ehkä ole ihan hyvä juttu.

Eikä ole lapsia, seurusteluakin vasta sen pari kolme vuotta, joten kai tässä pitää kummankin alkaa elämään omaa elämää taas vaihteeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Inhimillinen tekijä;24979090:
Teksti oli lähes niinkuin mun näppiksiltä. Paitsi että se olin minä joka exän heitti pihalle ja kamelinselkä katkesi lauantaina. Hankalaksi tilanteen tekee se etteivät lapset nyt näe isäänsä. Mä en enää päästä häntä tänne, edes selvinpäin. Ja lapsia en voi antaa luoksensa kun ei osaa kumminkaan pitää korkkia kiinni.

Voi että, aivan syvältä. Miksi miesten pitää niin helposti joutua alkoholin orjaksi?? :(

Tuo on kans yksi syy miksi en oikein voi jatkaa seurustelua. Kun kuitenkin haluan lapsia ja oikean perheen, mutta veikkaan että alkoholistin kanssa se ei oikein olisi niin idyllistä...
 
Voi että, aivan syvältä. Miksi miesten pitää niin helposti joutua alkoholin orjaksi?? :(

Tuo on kans yksi syy miksi en oikein voi jatkaa seurustelua. Kun kuitenkin haluan lapsia ja oikean perheen, mutta veikkaan että alkoholistin kanssa se ei oikein olisi niin idyllistä...
Niin, se ei ole todellakaan idyllistä. Viisaasti teet jos et jatka hänen kanssaan. Mä en tiennyt alkaneeni suhteeseen alkoholistin kanssa, eikä tilanne ollutkaan silloin kitenkään paha. Tai sitten hän sai vain sen salattua multa. Eron jälkeen tilanne ryöstäytyi käsistä kokonaan, ei auta katkot, ei antabukset, ei terapia, ei mikään. Mä toivon sulle parempaa tulevaisuutta mitä oma menneisyyteni oli. Tsemppiä. :)
 
joo ei kyllä kannata lähteä miksikään omaksi hoitajaksi alkkikselle, itse saa repiä ryhtiä elämäänsä ja vasta sitten voi ilmestyä kukkapuskan kanssa portaille kun on oikeesti selvillä vesillä, tähän voi toki mennä vuosia..
 
Mun mies todella ihana selvinpäin, rakastava mies ja rakastava isä. Mutta kun alkoholia (väkeviä) ottaa, niin muuttuu ihan toiseksi ihmiseksi. Ei siis ole yhtään väkivaltainen, mutta muuttuu muuten aivan idiootiksi ja vouhakkeksi, oudoksi, joka ei tajua mistään mitään.. siis todella rasittavaksi ja saa silmät päästä hävetä sen seurassa. Joi itsensä siihen kuntoon aina, että sammui.. Tämä tuli aina kun väkeviä joi, kaljassa kun pysyy niin ei mitään ongelmia.

Yks kerta mulla sitten vain riitti. Odotin seuraavaan päivään, kunnes oli hereillä ja tajuissaan. Annoin kaksi vaihtoehtoa joko minä/lapset TAI viina. Lapsia siis oli jo siinä vaiheessa. Kerroin, että nyt on leikki kaukana ja olen enemmän kuin tosissani. Sen jälkeen ei ole väkeviin koskenu ja paljon on kaljan juontikin vähentynyt. Nykyään siis ehkä kerran kaks kuussa ottaa sauna oluen. Baareissa käydään kerran vuodessa ja silloinkin pysyy miedoissa juomissa. 10-vuotta menny nyt ilman väkeviä =)
Mutta ei silti, näen vieläkin joskus painajaisia hänen alkoholin käytöstä...ja ne unet on todella ahdistavia.
 

Yhteistyössä