Et ole eläinrakas jos sinulla ei ole lemmikkiä

[muka eläintenvihaaja]

Tuli "ystävän" kanssa juttua lammikeistä ja siitä kuinka meidän perhe rakastaa eläimiä mutta tilanteiden vuoksi emme oikein viitsi niitä ottaa.
Syyt meillä sellaiset että ei asu sukulaisia täällä (likellä 150km säteellä ketään),
toki tuttavia ja jokunen ystävä täällä asuu mutta ei hekään samalla paikkakunnalla,
ja ala nyt jatkuvasti sitomaan ystävää lemmikinhoitoon.
Ollaan suhteellisen kovia reissaamaan jo lapsen kilpaurheilun vuoksi ja aina ei kotiinkaan päästä yöksi etenkin jos kisat osuu ulkomaille.
Samoin vapaa-ajallamme olemme extempore matkaajia eli saatamme illalla keksiä että mennäään huomenna vaikka laivalle ja tilataan vielä illalla se matkakin nopeasti
No onni on omistaa näin ihana "ystävä" joka elää eläinlauman keskellä ja hän nyt tiesi kertoa että me emme oikeasti olekkaan eläinrakkaita vaan näyttelemme kun me emme ota omaa lemmikkiä ja meidän syyt on itsekkäitä tekosyitä miksi lemmikkiä ei voisi ottaa.
Keskustelu juonti siitä että olisimme halunneet häneltä koiranpennun jota tarjosi mutta en tuosta yksinkertaisesta syystä vielä viitsi koiraa ottaa kun elämämme on reissaamista ja yhtä lentoa kun lapsetkin on pieniä.
Lapsetkin sitä koiraa makuu ja itselläni on koirakuume ollut aina,
juontaa varmaan siihen kun kotonani on aina ollut koiria <3

Mutta näinkö se eläinrakkaus mitataan,
en ole eläinrakas kun en ota lemmikkiä.

 

["a.p"]

Sori noi kirjoitusvirheet, ei osaaa näin aamusta vielä kunnolla kirjoittaa

 

[SuzieQ.]

No ei todellakaan eläinrakkautta mitata noin, tottakai pitää ajatella omaa elämäntilannettakin. Anna ystäväsi kommentin jäädä omaan arvoonsa.

 

["akka"]

Elämä on täynnä valintoja. Mä olen luopunut ajatuksesta matkustella ja reissata koska mielummin elän eläinlaumani keskellä ja pysyn kotona.

 

["a.p"]

[QUOTE="akka";27926979]Elämä on täynnä valintoja. Mä olen luopunut ajatuksesta matkustella ja reissata koska mielummin elän eläinlaumani keskellä ja pysyn kotona.[/QUOTE]

Näin ystävänikin sanoi ja jatkoi että eläinrakkautta on luopua omista itsekkäistä menoista.
Millä muodoin se on itsekästä?
Tai millä muodoin en voi olle eläinrakas kun en näe mitään järkeä tähän elämäntilanteeseen vielä koiraa ottaa.
Minä raukka kun kuvittelin että se vasta itsekästä olisi ottaa joku eläin tähän kun ei koskaan tiedä mihin suuntaan mennään.

 

["akka"]

[QUOTE="a.p";27926987]Näin ystävänikin sanoi ja jatkoi että eläinrakkautta on luopua omista itsekkäistä menoista.
Millä muodoin se on itsekästä?
Tai millä muodoin en voi olle eläinrakas kun en näe mitään järkeä tähän elämäntilanteeseen vielä koiraa ottaa.
Minä raukka kun kuvittelin että se vasta itsekästä olisi ottaa joku eläin tähän kun ei koskaan tiedä mihin suuntaan mennään.[/QUOTE]

Kuten jo totesin, elämä on valintoja.
Mun kohdalla eläinrakkaus merkitsee sitä että se vie voiton kaikesta muusta, kuten esimerkiksi matkustelusta.Mä haluan niitä kotiini ja olen sen vuoksi valmis luopumaan monesta muusta asiasta.

 

[lucifer]

ollaan mekin elänrakkaita vaikka tykätään ammuskella niitä....
eikä meilläkään tällä hetkellä ole lemmikkejä, ei olla vai löydetty sopivaa metsästyskoiraa.

 

["a.p"]

[QUOTE="akka";27926990]Kuten jo totesin, elämä on valintoja.
Mun kohdalla eläinrakkaus merkitsee sitä että se vie voiton kaikesta muusta, kuten esimerkiksi matkustelusta.Mä haluan niitä kotiini ja olen sen vuoksi valmis luopumaan monesta muusta asiasta.[/QUOTE]




Minä olen sitten varmaan lapsirakkaampi kuin aloituksessa mainittu ystäväni
(jos näin karrikoidusti voi eläintä ja lasta verrata)
sillä haluan lapilleni antaa mahdollisuuden nähdä maailmaa ja opettaa heidät kulkemaan ja nähdä eri paikkoja niin Suomessa kuin ulkomailla.
Tosiaan suurin syy miksi ystäväni minuun suuttui kun tämä yksi pentu ei ole vielä saanut kotia ja tietää että me tykätään eläimistä,
kai hän nyt laski meidän varaan että me se olisi otettu,
ja niin olisikin mutta en voi vaatia ystäviltäni sitoutumista meidän elämään hoitamaan meidän lemmikkiä siksi että edelleen halutaan lapsiemme parasta ja näyttää niille maailmaa ja kannustaa eteenpäin.
Sukulaisilta kehtaa vielä pyytää tuommoista sitoutumista (omilta vanhemmiltamme) mutta kun hekin (molempien) asuu kaukana ja aivan eri suunnilla kuin esimerkiksi lentokenttä

 

["a.p"]

ollaan mekin elänrakkaita vaikka tykätään ammuskella niitä....

sori mutta nyt meni aamukahvit näytölle

 

[Rähinä-Reetta]

Kaverisi vaikuttaa hitusen tasapainottomalta.

Eläinrakkautta on yhtä lailla olla ottamatta eläintä, jos olosuhteet ei ole siihen sopivat.

 

[minun mielipide]

No elämä ON valintoja, jokainen sen tietää.
On ihmisiä, jotka eivät hanki lapsia, joska eivät ole valmiita muuttamaan lapsetonta elämäntapaansa (hyvä niin, sillä on niitäkin, jotka hankkivat lapsia, vaikka eivät olekaan valmiita muuttamaan sitä lapsetonta elämäntapaansa), ja nämä ihmiset voivat silti olla lapsirakkaita - eivät vaan niin paljoa, että asettaisivat sen aiempaa elämäntapaa tärkeämmäksi.
Sama asiahan se on koirien tai ylipäätään eläinten kanssa - on valintakysymys, minkä tärkeimmäksi katsoo ja mistä on valmis luopumaan. AP on varmasti tehnyt kohdallaan ihan fiksun ratkaisun olla ottamatta lemmikkiä, jos vapaa-ajan vietto tapahtuu pääasiassa pois kotoa. Kukin elää tavallaan ja hyvä niin! En epäile, että ap ei pitäisi koirista, mutta hän asettaa toisenlaisen elämäntavan omalla kohdallaan etusijalle.

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="a.p";27926995]


Minä olen sitten varmaan lapsirakkaampi kuin aloituksessa mainittu ystäväni
(jos näin karrikoidusti voi eläintä ja lasta verrata)
sillä haluan lapilleni antaa mahdollisuuden nähdä maailmaa ja opettaa heidät kulkemaan ja nähdä eri paikkoja niin Suomessa kuin ulkomailla.
Tosiaan suurin syy miksi ystäväni minuun suuttui kun tämä yksi pentu ei ole vielä saanut kotia ja tietää että me tykätään eläimistä,
kai hän nyt laski meidän varaan että me se olisi otettu,
ja niin olisikin mutta en voi vaatia ystäviltäni sitoutumista meidän elämään hoitamaan meidän lemmikkiä siksi että edelleen halutaan lapsiemme parasta ja näyttää niille maailmaa ja kannustaa eteenpäin.
Sukulaisilta kehtaa vielä pyytää tuommoista sitoutumista (omilta vanhemmiltamme) mutta kun hekin (molempien) asuu kaukana ja aivan eri suunnilla kuin esimerkiksi lentokenttä [/QUOTE]

Tähän on kyllä pakko sanoa oma mielipiteeni - mielestäni lapsi hyötyy enemmän lapsuusiän lemmikistä kotona kun matkustelusta, jos nyt lapsirakkautta aletaan mittaamaan tällaisella!

 

["heh"]

[QUOTE="kolmen äiti";27927019]Tähän on kyllä pakko sanoa oma mielipiteeni - mielestäni lapsi hyötyy enemmän lapsuusiän lemmikistä kotona kun matkustelusta, jos nyt lapsirakkautta aletaan mittaamaan tällaisella![/QUOTE]

Höpö höpö! Oma on valintasi sitoa teidät kotiin kun lemmikin hankitte älä turhaan jaa katkeruuttasi muille :kieh:

 

[lucifer]

[QUOTE="kolmen äiti";27927019]Tähän on kyllä pakko sanoa oma mielipiteeni - mielestäni lapsi hyötyy enemmän lapsuusiän lemmikistä kotona kun matkustelusta, jos nyt lapsirakkautta aletaan mittaamaan tällaisella![/QUOTE]ja sitten kun se pentu onkin allerginen sille piskille tai mirrille aletaan itku kurkussa kyselmään 2+ että kummasta luovun lapsesta vai turrista. kun kumpikin on niin rakkaita etten osaa päättää....

opcorn:

 

[Pinki]

Fiksuahan tuo on olla ottamatta lemmikkiä, kun ei siitä pysty kunnolla huolehtimaan.

 

[feger]

[QUOTE="kolmen äiti";27927019]Tähän on kyllä pakko sanoa oma mielipiteeni - mielestäni lapsi hyötyy enemmän lapsuusiän lemmikistä kotona kun matkustelusta, jos nyt lapsirakkautta aletaan mittaamaan tällaisella![/QUOTE]

Kah kun en kokenut kumpaakaan. Lapsuuden matkustelua, enkä lemmikkiä allergioiden vuoksi. Nyt sitten sovelletaan kumpaakin. Koirat voi tarpeen vaatiessa lykkiä hoitolaan tai jollekin tutulle hoidettavaks. :kieh:

 

["kolmen äiti"]

ja sitten kun se pentu onkin allerginen sille piskille tai mirrille aletaan itku kurkussa kyselmään 2+ että kummasta luovun lapsesta vai turrista. kun kumpikin on niin rakkaita etten osaa päättää....

opcorn:

Näinhän se on
Mutta totta puhuen, harvassa on lapset, jotka herkistyvät perheen omalle koiralle. Ja siedätyshoidon ideahan toimii tässäkin - moni ei saa oireita omasta koirasta mutta vieraista saa. Kissathan ovat pykälää tai oikeastaan useampaakin allergisoivampia, joten niiden kanssa voi olla eri juttu.

Itse asiassa, en taida henkilökohtaisesti tuntea KETÄÄN, jolla olisi suora koira-allergia?? Muutaman astmaatikon tiedän, joiden oireet pahenevat koirien lähellä.

 

["heh"]

[QUOTE="kolmen äiti";27927040]Näinhän se on
Mutta totta puhuen, harvassa on lapset, jotka herkistyvät perheen omalle koiralle. Ja siedätyshoidon ideahan toimii tässäkin - moni ei saa oireita omasta koirasta mutta vieraista saa. Kissathan ovat pykälää tai oikeastaan useampaakin allergisoivampia, joten niiden kanssa voi olla eri juttu.

Itse asiassa, en taida henkilökohtaisesti tuntea KETÄÄN, jolla olisi suora koira-allergia?? Muutaman astmaatikon tiedän, joiden oireet pahenevat koirien lähellä.[/QUOTE]

Miten sinusta paistaakin NIIN läpi että allergiat on vain TEKOSYY?
Jos oikeasti elämä on muutakin kuin 4 seinän sisällä oloa on aivan fiksua olla ottamatta lemmikkiä kun ei siitä pysty huolehtimaan.

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="heh";27927023]Höpö höpö! Oma on valintasi sitoa teidät kotiin kun lemmikin hankitte älä turhaan jaa katkeruuttasi muille :kieh:[/QUOTE]

ÖÖÖ En nyt ymmärtänyt tuota pointtia?
En ole katkera mistään, miksi olisin? Koiria minulla on ollut AINA, ja olen kyllä aina tiennyt, mihin ne sitovat, mutta meidän perheelle riittää hyvin pari kolme reissua vuodessa, ja sen ajan koiria hoitaa täällä meillä lasten isovanhemmat tai veljeni, ja huolehtivat samalla muistakin elikoista ja yleensäkin tilasta.

 

[lucifer]

[QUOTE="kolmen äiti";27927040]Näinhän se on
Mutta totta puhuen, harvassa on lapset, jotka herkistyvät perheen omalle koiralle. Ja siedätyshoidon ideahan toimii tässäkin - moni ei saa oireita omasta koirasta mutta vieraista saa. Kissathan ovat pykälää tai oikeastaan useampaakin allergisoivampia, joten niiden kanssa voi olla eri juttu.

Itse asiassa, en taida henkilökohtaisesti tuntea KETÄÄN, jolla olisi suora koira-allergia?? Muutaman astmaatikon tiedän, joiden oireet pahenevat koirien lähellä.[/QUOTE]itse tiedän moniakin koira-allergisia. osa elää ilman koiraa ja osa elää koiran kanssa lääkkeiden voimalla. kaikilla ei siedätyshoito ole toimiva.

 

[Rähinä-Reetta]

[QUOTE="kolmen äiti";27927040]Näinhän se on
Mutta totta puhuen, harvassa on lapset, jotka herkistyvät perheen omalle koiralle. Ja siedätyshoidon ideahan toimii tässäkin - moni ei saa oireita omasta koirasta mutta vieraista saa. Kissathan ovat pykälää tai oikeastaan useampaakin allergisoivampia, joten niiden kanssa voi olla eri juttu.

Itse asiassa, en taida henkilökohtaisesti tuntea KETÄÄN, jolla olisi suora koira-allergia?? Muutaman astmaatikon tiedän, joiden oireet pahenevat koirien lähellä.[/QUOTE]

Mä oireilen jonkin verran noille omillekin hurttiksille, lähinnä jos olen juuri peseytynyt ja iholta näinollen vähentynyt "suojakerros", tulee iho- tai silmäoireita. Luulen että mulle voisi käydä niinkuin yhdelle tuttavalle: jos noiden koirien jälkeen tulisi pidempi väli ettei olisi altistusta, saattaisi allergia pahentua.

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="heh";27927047]Miten sinusta paistaakin NIIN läpi että allergiat on vain TEKOSYY?
Jos oikeasti elämä on muutakin kuin 4 seinän sisällä oloa on aivan fiksua olla ottamatta lemmikkiä kun ei siitä pysty huolehtimaan.[/QUOTE]

100 %:sti olen samaa mieltä, että jos ei lemmikistä pysty huolehtimaan, on fiksua olla sitä ottamatta!

 

["a.p"]

Kah kun en kokenut kumpaakaan. Lapsuuden matkustelua, enkä lemmikkiä allergioiden vuoksi. Nyt sitten sovelletaan kumpaakin. Koirat voi tarpeen vaatiessa lykkiä hoitolaan tai jollekin tutulle hoidettavaks. :kieh:

Kun ei ole niitä sukulaisia ja joitakin tuttuja ystäviä on mutta en kyllä pidemmällä tähtäimellä kehtaisi 2-3kertaa kuussa soitella voiko joku taas hoitaa meidän haukkua
Toisekseen eikö tuommonen koiruus pentuna vaadi myös oman turvallisen paikan eikä olla heittopussina ties kenellä ja ties missä hoidossa?
Jos me matkusteltasikin vain kerta kaksi vuodessa voisi joku koirahoitola tulla kyseeseen mutta kun me matkustellaan useammin.
Tosin kuten tuolla jo mainitsin on tämä yksi pentu ystävälläni vain joka on ilman kotia (tosin en tiedä tarkkaa tilannetta tällähetkellä onko saanut kenellekään kotia)

Toki halu olisi kova ottaa lemmikki mutta pakko pitää jalat maassa ja ajatella järjellä, vaikka kipeää tekeekin kun halu olisi kova saada lemmikki.
Mutta se iso mutta
kuka jäisi kotiinhoitamaan haukkua.

 

[Tjaah]

No, meillä on lemmikki enkä tosiaan ole kovinkaan eläinrakas...

 

[Lunatic]

Se on kyllä usein niin päin, että niillä jotka eläimistä ei piittaa pätkääkään, niillä on jos jonkinlaista eläintä ja ne vaihtuvat kuin sukat.

Eläinrakas ihminen tietää ettei eläin ole lelu, ja sitä ei voi ottaa jos ei ole rahkeita siitä asianmukaisesti huolehtia.

Meilläkään ei ole lemmikkiä, koska tiedän mitä se vaatii Ja minua eläinrakkaampaa ihmistä tuskin ainakaan tällä palstalla on nähty. Kunnioitan eläimiä, en vain pidä niistä. Siinä on eroa.

(Siis pidän eläimistä, jos joku käsitti ton mustennetun väärinpäin).