Että naurattaa ensimmäisten lasten vanhemmat/lapsettomien arvostelut!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äitiliini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äitiliini

Vieras
Kun ei ole lapsia tai ihan pieniä vaan niin kaiken näköisiä päätöksiä on tehty, ettei meidän lapset kyllä noin, tai en mää vaan tollai....
Nauran kun tuttava perhe oli kauhuissaan kun meidän pienempi meni tönäisemään heidän lastaan. Sitä jaksoivat vatkata kaikille. No, nyt heillä itsellään onkin aivan termiitti tyttö, joka pistää ojennuksee koko kylän!
Muistan kun äitini aina sanoi kun jotain itse arvostelin, et muista sit kun sulla on omia lapsia, mitä ootkaan sanonut. Ja kyl vedän kaikki arvostelut, lupaukset ja sanomiset takaisin:-)
 
:) Muakin huvittaa yhden lapsettoman työkaverin kommentit välillä,kuullostaa tutulta. :whistle: Niin mäkin ajattelin joistain asiosta ennen kuin minusta tuli äiti,olen antanut hänen pitää kuvitelmansa vielä.. :laugh:
 
No, meillä on neljä lasta ja olen kyllä käärmeissäni, jos joku heitä tönii tai jos meidän lapset tönii muita tai toisiaan.
Toisten satuttaminen ja töniminen on kiellettyä, vaikka olis kymmenen lasta. Ei siitä mun mielestä tee naurun asiaa se, montako lasta kauhistelijalla on tai onko yhtään.
 
Munkin ystävä katteli pitkään ja jauhoi muille kuinka mun 2.5v ja 1v on niiiiiiin villejä. Hän ei ainakaan viittis eikä tarviskaan kun oma vauva niiiiiiin rauhallinen kun syö ja nukkuu vaan. No vauva kasvoi ja sai pikkusisaruksenkin. Nyt minulla leikki- ikäiset ja hänellä vauva ja 2 vuotias.
Nyt oma rauhallinen esikoinen melkoinen kiitäjä ja vauva hyvinkin vaativaa sorttia:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
No, meillä on neljä lasta ja olen kyllä käärmeissäni, jos joku heitä tönii tai jos meidän lapset tönii muita tai toisiaan.
Toisten satuttaminen ja töniminen on kiellettyä, vaikka olis kymmenen lasta. Ei siitä mun mielestä tee naurun asiaa se, montako lasta kauhistelijalla on tai onko yhtään.

Toki silloin tilanteeseen heti puututtiin. Mut naurattaa monet muutkin lapsettomien päätökset ja kuvitelmat siitä, millaista sitten meidän lapsen kanssa on!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Toki silloin tilanteeseen heti puututtiin. Mut naurattaa monet muutkin lapsettomien päätökset ja kuvitelmat siitä, millaista sitten meidän lapsen kanssa on!

Se on vielä sitä,kun ajatellaan,et kasvatuksella tehdään se lapsen luonne. Että syntyessään ne on täysin tyhjiä tauluja,joihin vanhemmat voi sitte maalailla ne ruusunpunaset kuvionsa noudattaen ties mitä täydellistä kasvatuskirjaa, jonka ovat odotusaikana lukeneet ja opetelleet alusta loppuun ulkoa..
 
juu mutta kaikkein pahinta sitä sössytystä on kuulla kahden lapsen äidiltä: voi kun meidän "rikupetterille" tuli melkein avohaava jalkaan kun kaatui metsäretkellä, se pekkaeinari varmaan taas tönäissyt, piti käydä ihan lääkärissä kuvauttamassa jalka ja ottamassa varmuuden vuoksi jäykkäkouristuskin - ties mitä muuta se pekkaeinari on meidän rikupetterille tehnyt :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Inhoan tuota lausahdusta että kyllä sinäkin sitten tietäisit jos sulla ois enemmän lapsia..

Sama täällä. Ihan ku se lapsimäärä jotenki tarkottas yhtään mitään. Jollain saattaa olla viis tenavaa ja homma toimii kevyesti ko höyhen ja toisella taas aivan mahdoton yks viikari,johon ei tehoa mikään. Kaikki riippuu niin paljon lapsen luonteesta,mut ei silti etukäteen kannata paljon päättää, millä tavalla ne omat lapset sitte toimii missäki tilanteessa..Lapsia on yhtä moneen junaan ko meitä aikuisiaki..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vilma76:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Inhoan tuota lausahdusta että kyllä sinäkin sitten tietäisit jos sulla ois enemmän lapsia..

niin mäkin... ja lisäks sitä, että "kyllä hän sitten ymmärttää kun tulee itse äidiksi" kun ei kaikki tule koskaan äidiksi...

Mutta kun se niin usein on totta, että asiat ymmärtää vasta kun omalle kohdalle sattuu.
Itse en ymmärrä miltä tuntuisi jos en tulisi koskaan äidiksi ja ymmärsin äidiksi tulemisen vasta kun sain lapsia.
 
Yksi tuleva äiti kertoi minulle, ettei syötä vauvalle perunaa. Perusteluna siis se ettei hän sitä itse syö, koska se on ravintoarvoltaan turha. Joo-o. Mun mielestä lapsen täytyy ees maistaa kaikkea, päättäköön sitten itse isompana mitä "nälkäkuuria" haluaa noudattaa.
 
Tönimiset pitää aina selvittää , ei ole mun mielestä mitään pikkujuttuja pienilläkään ihmisillä.
Siis syy miksi tönittiin voi olla tietty mikä vaan, mutta se pitää selvittää eikä vanhemmat voi ummistaa silmiään sille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
juu mutta kaikkein pahinta sitä sössytystä on kuulla kahden lapsen äidiltä: voi kun meidän "rikupetterille" tuli melkein avohaava jalkaan kun kaatui metsäretkellä, se pekkaeinari varmaan taas tönäissyt, piti käydä ihan lääkärissä kuvauttamassa jalka ja ottamassa varmuuden vuoksi jäykkäkouristuskin - ties mitä muuta se pekkaeinari on meidän rikupetterille tehnyt :whistle:

Mä luin kokoajan,että riukupetteri ja ihmettelin,et mistä sä tuommosen repäsit :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emmaliina:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Toki silloin tilanteeseen heti puututtiin. Mut naurattaa monet muutkin lapsettomien päätökset ja kuvitelmat siitä, millaista sitten meidän lapsen kanssa on!

Se on vielä sitä,kun ajatellaan,et kasvatuksella tehdään se lapsen luonne. Että syntyessään ne on täysin tyhjiä tauluja,joihin vanhemmat voi sitte maalailla ne ruusunpunaset kuvionsa noudattaen ties mitä täydellistä kasvatuskirjaa, jonka ovat odotusaikana lukeneet ja opetelleet alusta loppuun ulkoa..

Näin just! Enkä tarkoita sitä että itse en olis näin ajatellut myös, mutta näin jälkeenpäin kun omat ajatukset ymmärtää, on hiukan huvittavaa!
Mutta täytyhän tästäkin asiasta ilmeisesti saada riita aikaiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja valas:
Alkuperäinen kirjoittaja Vilma76:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Inhoan tuota lausahdusta että kyllä sinäkin sitten tietäisit jos sulla ois enemmän lapsia..

niin mäkin... ja lisäks sitä, että "kyllä hän sitten ymmärttää kun tulee itse äidiksi" kun ei kaikki tule koskaan äidiksi...

Mutta kun se niin usein on totta, että asiat ymmärtää vasta kun omalle kohdalle sattuu.
Itse en ymmärrä miltä tuntuisi jos en tulisi koskaan äidiksi ja ymmärsin äidiksi tulemisen vasta kun sain lapsia.

Samoin voisin sitten sanoa, että eipä ymmärrä monen lapsen äiti mistään muusta kuin siitä monen lapsen äitiydestä. Sitä paitsi se äitiys on ihan yliarvostettu juttu muutenkin naiseudessa.
 
Mua taas naurattaa se, ettei kukaan voi mun neuvoja lapsiasioissa ottaa vakavasti, koska mulla ei ole omia lapsia. Ei siitäkään huolimatta, että olen työskennellyt päiväkodissa 19-vuotiaasta saakka (nyt olen 30) - eli jo paljon aikaisemmin kun kavereillani oli lapsia.
 
Mun täytyy vielä lapsettomana naisena sanoo semmonen juttu et mulla taas ärsyttää kun ystävä(raskaana) sanoo että kyllä sä tiiät sitten ku oot äiti...
Esim.raskausasioissa...Ja hän tietää että olen raskaana mutta vauva kuoli.Ja hän ei ole vielä niin pitkällä kuin minä silloin että enkö minä muka tiedä jotain siitä ajasta...
 
Minäkin joskus ennen omaa lastani paheksuin joidenkin 1-2-vuotiaiden lasten vanhempia, jotka eivät saaneet lapsiaan kuriin. Lapset menivät kaapeille ja mankuivat pöydän vieressä ku laitoin tarjottavia. Nyt 1.5-vuotiaan koltiaisen äitinä häpeän aiempia ajatuksiani :).
 
Äitiys on varmasti joistakin yliarvostettua koska se on asia johon vain nainen pystyy. Mies ei voi olla äiti, sanan varsinaisessa merkityksessä.
Koska tämä äitiys on suuri osa naiseutta pitää se mitätöidä joidenkin toimesta. Naiseus ei ole uhka vain miehille, se on sitä myös joillekkin naisille. Tämä arvomaailmaa paistaa läpi joistakin mielipiteistä ja ihmisistä.
Onko äitiys ja sen kokonaisvaltaisuus uhka lapsettomille, vai eikö sitä vain todella ymmärrä enne omaa kokemusta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja koo:
Mua taas naurattaa se, ettei kukaan voi mun neuvoja lapsiasioissa ottaa vakavasti, koska mulla ei ole omia lapsia. Ei siitäkään huolimatta, että olen työskennellyt päiväkodissa 19-vuotiaasta saakka (nyt olen 30) - eli jo paljon aikaisemmin kun kavereillani oli lapsia.


Eräs ystäväni, joka työskenteli pitkää vastasyntyneiden osastolla, sanoi et kuin helppo on tulla äidiksi kun tietää millaista lasten/vauvojen kanssa on. Nyt kun hälle itselleen syntyi vauva, hän on aivan purjeessa ja myösi kuinka helppoa oli vielä silloin kun sai töistä lähdettyään laittaa oven kiinni ja jättää vauvat sinne. Ei se ihan niin mee kun töissä, niiden lasten kanssa. Itsekin päiväkodissa kauan työskennelleenä, putosin aika korkealta kun omat lapset sain!!
 

Similar threads

Yhteistyössä