Ex-Kermit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja T:
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

T:

Vieras
Eli keskenmenon kokeneet ja uudelleen raskautuneet, tervetuloa keskustelemaan tähän ketjuun. Tervetulleita ovat muutkin kuin vauvahaaveissa Kermit-ketjuun kirjoitelleet.

Edellinen ketju oli jo aika pitkä ja katosi jonnekin kauas, joten ajattelin aloittaa uuden.
 
Kirjoitanpa nyt vielä, missä meillä mennään.

Eli rv 28+0 on mittarissa ja huomenna aamulla menen sokerirasitukseen. Torstaina on sitten lääkärinneuvola. Jänskättää vähän, kuinka paljon olen saanut hemoglobiinia nousemaan. Jos oma vointini kertoo totuuden, niin aika hyvin on tämä nyt käytössä oleva rautavalmiste tehonnut.
 
milla 30+5

Mä etsinkin epäoivoisesti tätä ketjua kun tiedä mihin se edellinen on jo kadonnut? Ei kai se niin pitkä vielä ollut, että uusi piti aloitaa? Kummasti kadonnut kaikki kermittäret johonkin? Ehkä ne on saaneet jo niitä vauvoja? :)

Täällä voidaan hyvin. ""Kasa"" pysyi sisällä vaikka meinasi pelottavasti ulos jo tulla viikolla 28+5. Nyt sit otetaan vähän rauhallisemmin ja odotellaan että tulis viikkoja enemmän ja sais vauva tulla jo uloskin. Aika menee kyllä nopeeta!

Nyt on hassu olo kun vauva ei voi enää mennä kesken. Se voi vaan syntyä. Sitä on utta keskenmenoa jotenkin pelännyt niin kovasti koko raskausajan, että tuntuu epätodelliselta, että sitä ei enää voi tulla. Tietysti riskejä on edelleen vaikka muille jakaa, mutta mikään niistä ei ole keskenmeno!
 
Minäkin ihmettelin mihin oli tämä ketju kadonnut, mutta hyvä että uusi on aloitettu. Tänne ei kuulu mitään ihmeempiä uusia asioita. Nyt olen tosin keksinyt itselleni uuden stressin aiheen: vauvan liikkuminen. Olen tuntenut liikkeitä joka päivä muutaman viikon ajan, mutta nyt on jo toista päivää tosi hiljaista. Liikkeitä on kyllä muutama tuntunut, mutta ei mitään kunnon muljahteluita joissa maha heiluu. Aamulla olin jo lähdössä terveyskeskukseen käymään, mutta sitten kaveri taas antoi pieniä merkkejä itsestään, joten toivottavasti kaikki on kunnossa. Muuten tuntuu siltä, että erilaiset mahan vihlomiset jne. ovat vähentyneet, joten ne varmaankin liittyivät siihen kun masu pullahti tuossa viikon sisällä aikalailla suuremmaksi.

Ja hienoa milla, että te olette vielä yhtenä kappaleena :)
 
Heissuli vei!

Ihmettelin itsekkin tässä yks pvä, että missäs ne kaikki kermittäret luuraa..

Oli mukava yllätys löytää ketju taas eka sivuilta. Kiitos T:lle!

Täällä yhtenä kappaleena ja odottelen kutsua äippäpolille synnytystapa-arvioon. Jättivätpäs tämän perkules viime tinkaan.. Kerkiänköhän edes käymään vai kuuluuko enne sitä poks?!?
Viimeks odottelin 2 viikkoa kutsua lapsivesitutkintaan...

Olipas ihana käydä kävelemässä tuolla pikku pakkasessa. Ei tullut edes kipeitä supistuksia vaan kova masu vaan.

Luulen muuten, että viime yönä supistelin kipeesti, en kait voi siitä koko yötä untakaan nähdä? Vai kuvittelenko vaan?
Aamulla en saanut unta sitten enää 6 jälkeen joten menin keittelemään miehelle kahvit ja tekemaan voikkareita. Sohvalle lösähdin 8 jälkeen ja nukuin 10.30 saakka. Töttöröö olo nyt.

Vauvelin pää on kuulemma jo alhaalla, muttei täysin kiinnittynyt. Liikkeet ovat vähentyneet ja jos sellainen reuhaaminen sattuu päälle niin oikealle kylkiluihin se sattuu..
Kuulemma rauhoittuvat loppuajasta neuvolan tätin mukaan.

Mitäs tässä muuta?
Paksusti voidaan ja olen jo valmis henkisesti kahdentumaan.. Tahtois jo haistella ja ihmetellä pientä nyyttiä.

-m- rv 37+0
 
Täällä myös ollaan. Ei uusia uutisia tännekään. Liikkeitä en ole vielä tuntenut, mutta niitä kuumeisesti odottelen. Eilen intaannuin lueskelemaan kestovaipoista ja liityin lähiseudun ko. yhdistykseen. Mielenkiintoista! Vielä en tosin ole nähnyt yhtään kestovaippaa luonnossa (jos ei niitä pikkusiskon 20 v. sitten käyttämiä lasketa), mutta into on kova päästä kokeilemaan ja yrittämään miten niillä onnistun.

Muutto on parin viikon päästä, että sitähän tässä pitäisi ajatella ja pakkailla, eikä vaippoja vielä miettiä =)

Salli rv 15+4
 
Terve ja kiitokset T:lle, meinasin itsekin jo laittaa uuden ketjun, kun ei entistä mistään löytynyt.

Minulla on hyviä uutisia! Eilen varhaisultra ja sielläpä asustaa joku :-)))) Nyt on mieli kovin rauhainen ja ajattelin jo nauttiakin asiasta - ennenkuin on liian myöhäistä... ;-) Mieskin toi tänään kukkia ja alkoi jo itkuhälyttimiä katsella (tekniset asiat... no, ei nyt kovin vakavissaan).

Sellaista etovaa oloa on jatkuvasti, mutta työssäkäynti kuitenkin luontuu - ainakin jos on hedelmiä tms. välipaloina. Nyt pitäisi sitten niitä julkisenkin puolen palveluita alkaa varailemaan, tai neuvola on jo kyllä varattu, mutta ei sitten muuta. Vaan vastahan tässä mennään rv 8, joten eipä tässä vielä kiirettä kauheasti ole.

Hurja juttu, että milla sinulla meinasi tulla ennenaikaan pois. Onneksi kaikki ok, mitä pidemmälle pysyy sisällä, sen parempi, vaikka noilla viikoilla jo elinmahdollisuudet kutakuinkin hyvät.

Vuoden alkuja kaikille!
 
Hyvä että ketju on edelleen elossa. Kummasti se oli kadonnut jonnekin kun itsekin sitä yritin silmäillä.

Kaikilla tuntuu menevän tällä hetkellä hyvin, ja hyvä niin. Itsellänikin on kaikki ihan ok. Mitä nyt sairaslomaa vietän edelleen verenpaineen vuoksi. Lääkäri ei halunnut vielä nostaa lääkeannosta jotta on sitten myöhemmin varaa nostaa. Joten, nyt toistaiseksi lepoa hoitona. Liikkeitä olen tässä odotellut pikku hiljaa, luulenpa että viikon verran olen tuntenut toisinaan pientä kutitusta ja epämääräistä myllerrystä. Mutta edelleen odottelen liikkeiden vahvistumista. Eiköhän ne sieltä sitten aikanaan tunnu kunnon potkuinakin... :) By the way, mulla on jo aika järkyn kokonen vatsa. Viimesten viikkojen aikana oikein pullahtanut ulos. Vähän jo mietityttää että millainen rantapallo sitten kesällä olenkaan... ;)
 
Huomenta!

Täytyypä minunkin ""raportoida"" kun uusi ketjukin on! Eli hyvin menee täälläkin. Synnyttämään olis jo kova hinku, mutta eipä vaan lähde käyntiin napista painamalla, pahus:) Maha on jo kammottavan suuri, mutta onneksi valahtanut alas. Helpottaa menoa aika tavalla.

Olo on kuitenkin aika hyvä, ehkä sitä on jo tottunut liitoskipuihin, ym. muihin kolotuksiin. Öisin tulee heräiltyä, mikä tietysti uuvuttaa päiviksi aika totaalisesti. Tarvikkeita ja vaatteita pitäis vielä järkkäillä valmiiksi, mutta jotenkin sohva kutsuu aina kummasti...

Hienoa, että muillakin sujuu hyvin, ja Millakin selvisi säikähdyksellä. Eipä muuta kuin leppoisia lepäilypäiviä, tai edes iltoja!
 
Heippa!

Minäkin tätä ketjua olen etsiskellyt, kiva että on uusi aloitettu:) Mukavaa kuulla että kaikilla menee hyvin!
Eloveenalla ja -m-:lla onkin sitten tositoimet kohta käsillä... Näin sitä vaan meilläkin km kokeneilla onnistaa:)

Meillä on tyttö huomenna 7 viikon ikäinen ja ihan hyvin on mennyt. Tietysti nuo yöheräilyt välillä rasittaa mutta kaikkeen sitä kummasti tottuu. Lähes kahteen kuukauteen en ole nukkunut paljon yli 3 tuntia putkeen, tosin kyllä sitä yhteensä 6-7h/yö yleensä saa nukuttua, mikä on ilmeisesti aika ruhtinaallisesti kun vertaa siihen että tuolla vauvanhoitopuolella meidän marraskuun ketjussa on niitäkin monta jotka on valvoneet yöt läpeensä... :(

Tosi mukavaa on nyt ollut se että kaverini sai viimeviikolla tytön ja miehen sisko sai eilen tytön eli on meidän neitokaisella sitten kavereita heti kun niistä jotain tajuaa:) Ja on ollut mukava kun on ollut pari muuta samaan aikaan raskaana niin on ollut aina joku jonka kanssa jakaa kokemuksia.

Ristiäiset olis ens viikon sunnuntaina ja pidetään tuplaristiäiset tän miehen siskon kans kun vieraat olis kuitenkin pääasiassa samat molemmissa niin ei oo mitään järkee pitää kaksia eri kekkereitä niin lähekkäin. Nimen kun vaan vielä osais päättää... On kaksi vaihtoehtoa, varmaan pitää ruveta arpomaan kun ei näytä muuten päätöstä syntyvän.

Hyviä jatkoja odotukseen ja synnytykseen niille joilla se on pian käsillä:)

 
Olipa mukava lukea taas teidän kuulumisia ja erityisesti milla2:n ultrakuulumiset. Hienoa!

Täällä tulee tänään rv 24 täyteen. Eipä oikein ole ihmeempiä kerrottavana. Ihan tasaiseen tahtiin tämä odotus tässä etenee.

Tällä viikolla toimitin Kelan laput eteenpäin meidän palkanlaskijalle. Nyt odottelen, koska äitiyspakkaus mahtaa saapua, jotta pääsen hypistelemään niitä pieniä vaatteita. :)
 
Oliskohan teistä apua ""ongelmaani"". Toisella palstalla kyselin, mutta ei tullut kuin yksi vastaus.

Lähinnä kysyisin, että kuinka vahvan testiviivan olette saaneet raskaustestiin raskaudesta joka on mennyt kesken (varhain) verrattuna tähän uuteen raskauteen, joka jatkuu onnellisesti parhaillaan.

Kysyn siksi, koska itseäni kalvaa taas epäilys, että testaamani haalea plussa ennakoi taas keskenmenoa (tosin varhaista sellaista). Tasan 2kk sitten tuli varhainen km ja tuon ""raskauden"" testasin haaleana plussana. Ja nyt taas tuli haalea plussa ja kovasti stressaan, että km taas tulee. En muuten olisi niin hysteerinen, mutta sain esikoisen vuosi sitten ja hänestä raskaustesti oli heti alussa vahva plussa (tosi tumma viiva) ja testin tein samana kp:nä.

Tiedän, että on tyhmää pohtia tätä, mutta vaivaa kuitenkin mieltäni, kun ei voi iloita (taaskaan).
 
Ei ole kokemusta haaleista plussista. Aina on tullut kunnon plussa heti alkuunsa. Silti kaksi ensimmäistä raskautta meni kesken ihan alussa, ja tätä edeltävä pikkuisen myöhemmin.

Toivottavasti se haalea plussa sinulla ei tällä kertaa enteile mitään ongelmia. Onnea odotukseen.

Mutta keskenmenon jälkeen on ihan luonnollista, että pelkäät saman toistuvan taas. Niistä peloista voit vapaasti käydä kertoilemassa meille tähän ketjuun. Ne ovat meille tuttuja.
 
Tulipa taas käytyä neuvolassa kuulemassa sokerirasituksen tulos.otin oikeen repun mukaan, että saan kannettua sen mittarin ja kaikki ruoka yms. ohjeet, kun pitää taas aloittaa se diabetesdietti ja sokereiden mittaus. Ja kun ei terkkari mitään maininnut sokerirasituksesta, olin jo kysymässä siitä, kun huomasin hänen mutisevan itsekseen, että tuossa sokerirasituksessa oli kaikki arvot normaaleita. SIIS MITÄ? Mitä ne arvot siis olivat? Paastoarvo oli 4,7, kun vanha viitearvo oli 4,8 ja uusi 5,?. Muut arvot eivät jääneet mieleen, koska minulla ei ole koskaan ennenkään ollut niiden kanssa ongelmia. Ainoastaan paastoarvo on ollut aikaisemmin kohollaan, ja nyt ei ollut sekään, vaikka elopainoa on enemmän kuin koskaan ennen.

Ja lääkärin kanssa oli puhetta supistuksista. Kivuttomia on ollut, paitsi että välillä tuntuu oikealla alaalla ""repivää"" kipua supistuksen huipun aikana. Kehuin vielä, että en ole ollut niistä huolissani.

Ja arvatkaapa mitä tein, kun pääsin neuvolasta ulos? No kävin tietysti ostamassa karkkia sen kunniaksi, kun ei tarvitsekaan mitata niitä sokereita. Ja kun pääsin kotiin, alkoi tulla kipeitä supistuksia n. 1-2 tunnin välein. Ja raskausviikkoja on vasta 28+4, eli olisi hyvä, jos vähintään pari kuukautta vielä odottelisi ennen kuin syntyy. Eli pitää yrittää ottaa viikonloppu rauhallisesti, vaikka nuo ei-raskaudesta-johtuvat vaivat ovatkin viime aikoina olleet aika vähäisiä.
 
Hei,

tuosta plussasta. On varmaan tosi henkilökohtaista ja voi vaihdella paljonkin eli periaatteessa ei pitäisi vetää johtopäätöksiä siitä. Mutta itsellenikin kyllä kävi niin, että kun edellisen kerran meni kesken tosi alussa (rv 5), ei edes kunnolla keskenmeno siis. Niin, siinä sain aluksi hyvin haalean viivan vaikka oli jo lähes viikko kuukautisten oletetusta alusta (edellisessä myöhemmin keskeytyneessä viiva oli vahva viikon jälkeen) ja kun sitten paria päivää myöhemminkään ei ollut vahvistunut, niin aloin varautua pahimpaan, joka sitten kävikin. Mutta en silti pitäisi sitä haaleutta välttämättä vielä enteenä. Toivotaan, että sinulla se vahvistuisi siitä - voihan raskaus olla alkanut vain myöhemmin...

Sitten omasta navasta sen verran, että minulle verenpainelääkärini määräsi (hieman itselleni yllättäen) disperiiniä ja hyytymistestit. Kuulostellaan nyt sitten aikanaan, mikä on tulos. Kun on vielä tuo verenpainelääkitys, niin jotenkin hirvittää tämä lääkkeiden veto, mutta toisaalta luotan ko lääkäriin erittäin paljon. Varovaisesti silti vielä suhtaudun tähän raskauteen.

Onpas moni jo poksahtamassa - saati että moni on jo poksahtanutkin. Kauhean nopsaan se aika sitten menee!!!

Viikonloppuja!
 
Pelkään, et mulle käy just kuin sulle milla2. Eli tänä aamuna testasin uudelleen ja mielestäni viiva ei oikein ole vahvistunut, ehkä aavistuksen tai sitten se on vaan kuvitelmaa...Viiva on kyllä ihan selvä eli mielestäni ei ole mikään haamu, mutta on selvästi vaaleampi kuin kontrolliviiva. Huomenna ois viikko kulunut, kun kuukautisten ois pitänyt alkaa. Edellisessä km:ssa vuoto alkoi näihin aikoihin ja testikin jo näytti negaa vuodon alettua, mutta nyt huolettaa, jos ei itsestään osaa tulla ulos, vaikka alkio olisikin mahdollisesti menehtynyt.

Kauankohan tässä kannattais odotella, että menis lääkärille? Voipi olla ettei tarvi mennäkään, jos itsestään alkaa vuotamaan, mutta jos ei alakaan ja on ns. ?keskeytynyt keskenmeno?

On tää kyllä aika hermoja raastavaa. En ois itsestäni uskonut, että tällälailla stressaan. Ehkä se edellinen km painaa vielä mieltä. Normaalisti olen hyvin realisti ja otan asiat sellaisena kuin tulevat, mutta nyt on jotenkin tosi levoton olo, ei osaa edes selittää. Mutta kiitos, jos jaksoit lukea loppuun asti =)
 
Help Wantedille: älä nyt vielä heitä toivoa hukkaan! Niin ikävää kuin onkin, niin muu ei kai nyt auta kuin odottaa. Ultrassahan ei vielä näy noin aikaisin yhtään mitään. Mitään vaaraa ei myöskään odottamisessa pitäisi olla, jos kesken menee / on mennyt, niin vuoto alkaa aikanaan ja jos ei ala, niin sitten edessä on tyhjennys, mutta noin alkaisin vuoto todennäköisesti alkaa. Oma neuvoni on siis, että odota nyt viikko ja jos ei vuotoa kuulu, tee testi, jos se siitä vahvistuisi.

Olen kuullut tapauksista, joissa on kestänyt iäisyys, että testi näyttää plussaa tai kunnon plussaa, vaikka raskaus on jatkunut normaalisti. Pidetään siis vielä toivoa yllä! Kovasti voimia ja peukkuja sinulle.
 
Hei,

Olen vielä tuore tapaus. Eilen siis tein positiivisen testin.

Takana km 10/05 (n.rv 6+) ja 12/05 taisi olla varhainen km, en vuotanut oikeestaa yhtään ja pari haamuu sain testiin ennen kuin katosi kokonaan.

Kysynkin teiltä ex-kermittäret, että kuinka olette selvinneet alusta ja km pelosta? Yritän olla ajattelematta koko asiaa jotten ala hermoilemaan. Myös pelko siitä, millainen ""kipu"" on normaalia painaa mieltä. Ala maha on turvonnut ja jomottaa välillä istuessa kovemminkin (seisominen auttaa).

T: Hanna.

Ps. onnellista odotusta kaikille.
 
Heippa kaikille ja Hannalle teretulemast remmiin mukaan. Täällähän meitä ex-kermittejä on joitakin, mutta lisää kaivattaisiin mukaan. Toivotaan että alkaa pian joukkoryntäys sieltä kermittien puolelta:)

Hanna, kyselit tuosta alun pelosta selviytymisestä. Omalla kohdallani kaikkein karmeinta aikaa oli rv 12+1 asti eli niskapoimu-ultraan asti. Nimittäin juuri tuossa np-ultrassa todettiin 4/-05 molemmat sikiöt menehtyneiksi. Siksi juuri tuo np-ultra oli aivan mielettömän pelottava kokemus. Mutta kun ruudulla näkyi liikkuva viikkoja vastaava vauva, oli hetkeksi mieli täynnä keveyttä. En edes muista koska olisin viimeksi ollut niin äärettömän onnellinen ja helpottunut. Nyt sitten olen joutunut käymään aika tiiviiseen tahtiin neuvolassa (1-2vkon välein) ja on ollut helpotus kun on saanut kuulla sydänäänet. Kyllä se pahin piina päättyi siihen np-ultraan, mutta kyllä edelleenkin on niin että kovin täysillä ei uskalla heittäytyä vielä vauvahaavekuviin. Nyt siis menossa rv 17+1.

Meillä mennään siis rv 17+1. Sairaslomaa edelleen vietän. Ylihuomena neuvolakäynti. Sokereita ja verenpainetta mittailen kotosalla. Muuten ei tällä suunnalla mitään ihmeellistä, kunhan vaan päivä kerralla eteenpäin. Rakenneultraankin on vielä matkaa milteipä kuukausi.

Mites muilla, onko joulunjälkeinen aika tuonut vaakaan lisäkiloja? Mulla on noussut paino tässä raskaudessa jo 7-8kg, mutta terveydenhoitaja lohdutteli sillä että koska kesällä pudotin painoa 20kg, niin se helposti kerryttää painoa tässä vaiheessa enemmän. Painoa oli tullut pari viikkoa sitten viikossa 2kg ja se oli kyllä melkoinen nousu. Nyt on onneksi taas ollut maltillisempaa nousu. Mutta ei sen puoleen, edellisissäkin raskauksissa on ehtinyt painoa tulla lähes 20kg ja molemmat lapset ovat olleet reilusti yli 4kg.

 
Hei kaikille,
ja terveisiä tuolta kermitien puolelta. Toivoisin minäkin pääseväni tälle puolelle pian.

Sellainen kysymys on herännyt tuolla meidän ketjussa, että mistä tuo nimi Kermit tulee. Muppeteiden sammakosta? Meillä ei enää asiaa muistettu ja ajattelin, että ehkä teitä vanhimpia kermitketjulaisia löytyisi täältä, jotka tietäisi nimen alkuperän.

Hyvää odotusaikaa teille kaikille toivoo sämpy!
 
Minulla tänään viikkoja 40+0 ja edelleen jotenkin pelkään menetystä. Ennen tätä raskautta minulla oli kaksi peräkkäistä tuulimunaraskautta ja jotenkin se järkyttynyt olo on seurannut koko raskauden ajan mukana. Pelkään, että yksi kerta neuvolassa ei doplerilla kuulukaan sydän ääniä. Pelkään, että vauva kerta kaikkiaan kuolee kohtuun, että vauva otetaan pois, ennekuin taaskaan pääsen siitä nauttimaan.
Toivottavasti kohta poksahdan, jotta pääsen tästä pelosta. Helpompi vauvaa vahdata vaikkapa sängyssä kuin kohdussa...
Tsemppiä, kyllä se pelko siitä hellittää loppua kohden.

Kermit nimeä en muista tarkalleen, miten se luotiin tai kuka sen loi. Olen itse ollut kermiteissä aloittamisesta alkaen ja tuo alku liittyi jotenkin keskenmenoon (ke...)
 
Hei!

Miinahan sen kermit-ketjut aloitti silloin vuosi sitten syksyllä. Minä sain paljon tukea kermiteistä. Uusi raskaus alkoi joulukuussa ja nyt meillä jo 4 kk vanha tyttö!

Tytteli tuolla makaa puuhamatolla ja vetelee roikkuvia leluja alas. Huvinsa kullakin :-)

Onnea Doris loppuraskauteen ja synnytykseen! (Mulla oli myös samanlaiset mietteet ihan loppuun asti kuin sulla...)
 

Similar threads

U
Viestiä
111
Luettu
3K
N
E
Viestiä
130
Luettu
3K
H
1
Viestiä
106
Luettu
2K
S
U
Viestiä
144
Luettu
2K
K

Yhteistyössä