H
"hhaidi"
Vieras
Erosta jo aikaa vaikka kuinka kauan, mutta exä jatkaa siskonsa ja tämän miehen kanssa kiusaamistani. Eron syynä oli miehen väkivaltaisuus, entinen mieheni sitten ilmeisesti yritti suojella itseään ja yritti muiden silmissä laittaa eron minun syykseni, siskonsa ja tämän mies sekä jotkut exäni läheisimmät kaverit
auttavat. Kaikkia juoruja en ole kuullut mitä ovat puhuneet, mutta osa on tullut tietooni jopa ventovieraiden ihmisten kautta joidenka ei tulisi minun yksityisasioistani tietää mitään, saatikka edes tuntea minua.
Olen kuulemma hullu, olen uhannut tappaa hänet ym. paskaa.
Exäni sukulaiset ovat myös ravintolassa ollessani tunkenut minun ja ystävieni pöytään ja ruvennut kovaan ääneen syyttämään minua kuinka kuulemma vainoan ex-miestäni ja hän joutuu pelkäämään minua.
Pahinta on kun satun osumaan samaan aikaan baariin entiseni siskon ja hänen "jenginsä" kanssa. Alkaa tuijottelu, osoittelu ja supattelu. Ulkopuolisten on helppo sanoa että ole vaan välittämättä. Minua raivostuttaa ja pelkään nykyään milloin pinnani sitten palaa lopullisesti ja käyn sanomassa näille ihmisille pari
valittua sanaa, tähän saakka olen pitänyt itseni kasassa ja vain ollut välittämättä, mutta nyt vaan toivon että nuo hullut jättäisivät minut rauhaan! Asumme suhtkoht pienellä paikkakunnalla joten pakostikkin näihin ihmisiin
tulee aina joskus törmättyä. Yhteisiä lapsia meillä ei, luojan kiitos, exäni kansss ole.
Kukaan ollut samankaltaisessa tilanteessa ja mitä olette tehneet?
auttavat. Kaikkia juoruja en ole kuullut mitä ovat puhuneet, mutta osa on tullut tietooni jopa ventovieraiden ihmisten kautta joidenka ei tulisi minun yksityisasioistani tietää mitään, saatikka edes tuntea minua.
Olen kuulemma hullu, olen uhannut tappaa hänet ym. paskaa.
Exäni sukulaiset ovat myös ravintolassa ollessani tunkenut minun ja ystävieni pöytään ja ruvennut kovaan ääneen syyttämään minua kuinka kuulemma vainoan ex-miestäni ja hän joutuu pelkäämään minua.
Pahinta on kun satun osumaan samaan aikaan baariin entiseni siskon ja hänen "jenginsä" kanssa. Alkaa tuijottelu, osoittelu ja supattelu. Ulkopuolisten on helppo sanoa että ole vaan välittämättä. Minua raivostuttaa ja pelkään nykyään milloin pinnani sitten palaa lopullisesti ja käyn sanomassa näille ihmisille pari
valittua sanaa, tähän saakka olen pitänyt itseni kasassa ja vain ollut välittämättä, mutta nyt vaan toivon että nuo hullut jättäisivät minut rauhaan! Asumme suhtkoht pienellä paikkakunnalla joten pakostikkin näihin ihmisiin
tulee aina joskus törmättyä. Yhteisiä lapsia meillä ei, luojan kiitos, exäni kansss ole.
Kukaan ollut samankaltaisessa tilanteessa ja mitä olette tehneet?