Exa="sisko"??

[En voi uskoa tata!]

Olen seurustellut nyt melkein vuoden aivan ihanan miehen kanssa (olemme 28- vuotiaita), jota rakastan ja ihailen hanen luonnettaan. Han on hyvin avoin ja ehdottoman rehellinen. Han seurusteli exansa kanssa aikoinaan viisi vuotta ja erosi puolitoista vuotta sitten koska he olivat kuitenkin enemman ystavyksia kuin rakastavaisia. Han ei ole koskaan salaillut lampimia tunteitaan exaansa kohtaan, mika sekin on saanut minut ajattelemaan etta ovat todellakin vain kavereita jne. Olen huomannut etta mieheni on ollut ja ilmeisesti on edelleenkin jonkinlainen olkapaa ja tuki ja turva talle eksalle, joka kuulemma on aivan ihana tytto, mutta usein vaikeuksissa jne. Muutin vastikaa asumaan miehen luo, samaan kamppaan missa han ennen exansakin kanssa asui.

No niin, tama exa on ollut siis ulkomailla nyt vuoden verran ja palannut Suomeen vastikaa. Mieheni piti aivan itsestaanselvana etta tapaa tata exaansa, ja vakuuteli minulle etta kyseessa on hanelle tavallaan tarkea henkilo, etta minun ei tarvitse pelata lainkaan etta han ns rakastuisi haneen tms, seksikin kuulemma jai heidan liitostaan luonnollisesti pois, ystavyyden jaaadessa tilalle. No, han sitten tapasi exaansa kahvilla, ja avoimesti kertoili siita miten hanella on aika vaikeaa juuri nyt. Kuitekin antoi minulle huomiota kuten ennenkin, eika minulle viela syntynyt pahoja mustasukkaisuuden tunteita (hanhan on niin avoin ja rehellinen ettei ilmeisesti mitaan salattava), vaikka vahan epamiellyttava olo kavaisikin silla tilanne on kuitenkin aika aralla alueella!

Noh, kerran tulin kotiin toista, ja mika minua odottikaan kotonamme! Poikaystavani ja hanen exansa istuivat olohuoneessamme, ja exani hiroi taman hartioita, he rupattelivat ja katselivat televisiota!! Kummatkin moikkasivat minua huolettomasti, eivat ainakaan vaikuttaneet ns yllatetyilta!! Olin kuitenkin aivan aimistynyt ja sellaisen reaktion vallassa etta olsii tehnyt mieli heittaa tuo naikkonen saman tien pihalle, ja poikaystavani perassa (vaikkei asunto minun olekaan), etta he erkaantuivat toisistaan ja vaivaantuivat itsekin.

En edes pystynyt menemaan olkkariin, vaan painuin keittioon tasaamaan hengitystani. Poikaystavani tuli ovelle ja vaivaantuneena esitteli meidat, ja tama tytto sanoi itse sitten etta hanne piti tasta lahtea. Arsyttava myontaa, mutta todella kaunis ja herttaisen oloinen tytto...Kun se lahti, katsoi poikaystavani minua kuten jotakin epakypsaa, kiukuttelevaa lasta. Ihan kuin _minulla_ olisi asenneongelma jos han tuo exiaan kotiimme hierottavaksi!

Riitelimme, kunnes pystyimme rauhassa keskustelemaan asiasta. han vain sanoi etta kokee olonsa hyvin luonnolliseksi ja veljelliseksi exansa kanssa, ja etta hanella on jonkinlainen "hoivavietti" taman suhteen, etta han usein ns nojautuu haneen, mutta etta han kylla ymmartaa kuitenkin milta minusta tuntuu, ja aikoo rajoittaa heidan tapaansa olla yhdessa....

Huh, en vain tieda mita ajatella... en halua rikkoa heidan ystavyyttaan, mutta jos heilla _noin_ vahva sidos on, niin sehna on kuin hanella olisi toinen tyttoystava=pettaisi, vaikkei siina seksia olekaan ja mina tiedan missa mennaan... Ei hitto tarvitsen nyt neuvoja miten ottaa tama tilanne.

 

[Ensimmäiseksi]

rauhoitu. Sen jälkeen ole lukematta Elli-palstaa viikkoon, kahteen, tai tämä hysteeristen lauma pilaa sinulta ihan turhaan hyvän ihmissuhteen...

 

[tee näin]

Älä näytä mustasukkaisuuttasi. Mene mukaan ja ole ystävällinen hänelle. Yritä olla mahdollisimman usein mukana kun he tapaavat.
Se tuottaa aikaa myöten toivomasi tuloksen. Älä anna miehelle syytä erkaantua sinusta, kiukutelulla, epäluuloilla jne. Sillä se vie miehen tämän naisen luo entistä useammin.

Nyt pitää käyttää naisellisuutta ja olla kiva, lempeä, ystävällinen, huomaavainen, sellainen johon mies sinussa rakastui.

 

[Sitä paitsi:]

jos ihminen kerran vaikutti mukavalta, kannattanee hommata omaankin ystäväpiiriin.

Tuskinpa tuosta tarvitsee kiukutella, olkapäitä hierotaan omassa tuttavapiirissäni ainakin kuka milloin keltäkin eikä siitä ole tullut mieleen ottaa pultteja. Kyllä ihmiset vaikuttavat yllätetyiltä, jos ovat jotain muuta suunnitelleet tai ilmassa on jotain. Lähti luultavasti pois, kun näki oudon käytöksesi, niin minäkin olisin tehnyt, jos ei talon emäntä juttelemaan suvaitse tulla... Hoh hoijaa.

 

[No joo*]

Miksi saattaa itseään kiusaukseen exien kanssa? Heilläkin on kuitenkin aikanaan seksiä ollut. Ettei vielä vanha tuli roihahtaisi uudestaan. Eikös sitä aina sanota etteivät nainen ja mies voi olla vain ystäviä? Että toisella on kuitenkin ystävyydessä toiset tunteet mukana? Sinuna tarkkailisin tilannetta erittäin tarkkaan.

 

[Ja lukisin]

nuo muut ketjut, niin vähän ajatus avartuu. Paljon sanotaan, ei se tee siitä totta. Tässä maassa ja maailmassa kun on varmaan aika monta sataa tuhatta mies-nais -ystäväparia, jotka pärjäävät ihan hyvin ilmankin Ellien lupaa....

 

[Capulet]

Ymmärrän sinua hyvin, ap. Olen joskus aiemmin ollut vastaavassa suhdetilanteessa. Vähän aikaa jopa uumoilin, ettei vain olisi kyseessä sama henkilö... Niin samalta kuulostaa.

Oma mielipiteeni (jossa on kokemusta takana tästä asiasta, pakko mainita erikseen, kerrankin kun pääsee sanomaan "kokemuksen syvällä rintaäänellä! " on, että heillä on liian läheinen suhde. Mies on perustellut asian itselleen ja sinulle "vain kaveruussuhteena", koska heidän välillään ei todennäköisimmin ole mitään seksuaalista. Ei seksiä -> kaveruuutta- päättelyä.

Mutta pointti onkin siinä, että siinä suhteessa tyydyttyvät ne lähimmät henkiset tarpeet ja ne lähimmät hellän läheisyyden tarpeet, jotka kuuluisivat _lähimpään_ ihmissuhteeseen eli teidän parisuhteeseenne. Eli pettävät tässä itsejään ja sinua, eivät pakosti (kts jälempi kohta arvomaailmoista, jossa oleminen ja tekeminen tietoista) tahallisesti vaan vain hieman munattomasti, kun eivät ole osanneet irtautua toisistaan läheisimmän ihmissuhteen jakavina ihmisinä.
Olen pahoillani puolestasi, tiedän miten raastavalta tuollainen tilanne tuntuu, miten se ahdistaa ja tuottaa kärsimystä. On aivan normaalia mustasukkaisuutta, ettet halua nähdä miestäsi ja hänen eksäänsä missä vain ja milloin vain halailemassa ja hieromassa ja viettämässä vapaa-aikaa kuin rinnakkaisessa seurustelusuhteessa.

En osaa sanoa muuta kuin että oman kokemukseni mukaan näillä on suhde, johon et pääse väliin. Vielä jos mies puhuu eksästä "ainutlaatuisena, mahtavana ihmisenä jolla on aina paikka hänen sydämessään ja joka voi yöpyä ja asuakin hänen luonaan, ja jonka kanssa he kaksisteen "ystävinä" itse asiassa tekevät 2 viikon lomareissun ensi kesänä..."

Ongelmia. Suurin ongelma siinä, etteivät ole irtautuneet toisistaan ennen sinun tuloasi uutena miehen elämään. Sinulle jää vaihtoehdoiksi katsella ja odottaa, josko he kykenevät jonkinlaiseen irtautumisprosessiin samalla kun miehellä on suhde sinuun tai sitten, jos et kestä tilannetta ja sinusta tuntuu liian pahalta, voit irtautua miehestä aiemmin.

"Tee näin" kirjoitti hyvin sen vaihtoehdon puolesta vinkkiä, että haluat voittaa kärsivällisyydellä miehen itsellesi ja ikään kuin näin saada hänet eksältä itsellesi ja että he vähitellen osaisivat irrottautua ja antaa uusille mahdollisuuden lähimpään suhteeseen.

Paljon riippuu myös siitä, onko tämä miehen entinen millä motiivein liikkeellä, haluaako hän pitää miehen itsellään ja keksii kaikenlaista, jolla "avuttomuudessaan" vetoaa mieheen ja saa tämän tulemaan luokseen launtaiaamun sängystä, kun te heräätte tai milloin vain = saa miehen menemään, tekemään, valitsemaan toistuvasti hänet eikä mies itse tajua näitä naisellisia keinoja.

Vai onko kyseessä ihan ok eksä, joka ei vain ole ollut valmis irtautumaan miehestä, vaikka sinä olet tullut miehen elämään uutena rakkaana. Tämäkin toisaalta kertoo sen ikävän tosiasian, että hän ei ole antanut sinulle täysiä mahdollisuuksia, hän ei koe mitään väärää jatkaa läheisimpänä ihmisenä miehen vierellä, itsekkyyttä.

Sinun kannattaa jutella miehen kanssa ja kertoa rehellisesti ja avoimesti, miltä sinusta tuntuu tämä tilanne. Kerro että haluat olla hänelle se läheisin ihminen, kerro miten näet asiat ja jos haluat kertoa, ettei miehen suhde eksään ole aivan "normaalia", kerro sekin. Ne (jos koet näin) ovat sinun tuntemuksiasi ja arvojasi, jos mies ei ota huomioon sinun tunteitasi asiasta, se kertoo jo aika paljon.
Suoraan sanottuna: hänellä on riippuvuussuhde eksänsä kanssa, he eivät ole aivan "heränneet" todellisuuteen, ovat jatkaneet eronsa jälkeen seksitöntä _seurustelusuhdetta_, eivät ole missään vaiheessa tehneet irtiottoa läheisyydestä. Todella epäreilua nykyisille, ongelmia ja kärsimystä.

Miten minulla kävi vastaavassa tilanteessa? Sinnittelin jonkin aikaa, keskustelin miehen kanssa, kerroin tunnoistani, niitä ei otettu huomioon, sama meno jatkui ja mies alkoi vaatia minua olemaan ja näkemään tätä entistä (hengailua yhdessä ja ties miten päin) meidän yhteisillä treffeillä ja puhui eksästään hartaudella jne. Eksänsä piti miehestä kiinni ja käytti naisellisia keinoja pitääkseen miehen lähellä, heillä oli sellainen sidos välissään että siihen ei päässyt. Eivät myöskään ollleet tehneet irtiottoa suhteensa jälkeen vaan jatkaneet (kuten sitten kuulin ystäväpiiriltään) seurustelulta näyttänyttä "ystäväsuhdetta" ja sitten minä tulin... ja sitten minä lähdin.

Jotkut jäävät kaksintaistelutilanteeseen hankalan eksän kanssa - kaksi naista/miestä taistelemassa nykyisestä, mutta minusta taistelu on turhaa (vain oma tuntemukseni), koska asetelma on alkujaankin väärä, sisältää itsessään jo totuuden, jos sen haluaa nähdä. Emme myöskään olleet toisillemme oikeat, joten ihan vilpittömästi toivotin miehelle paluuta eksän luo erotessamme.

Ja sitten vielä... Voi olla että teillä myös (siis jos mies tietoisesti tajuaa kyllä tilanteet mutta jatkaa vaan vaikka tuottaa sinulle tuskaa) on liian erilaiset arvomaailmat, mies kokee ko. hengailun itsestäänselvänä ja jonakin josta ei luovu, exä voi olla läheisempi kuin sinä ja se on jees hänelle ja jos sinä et kykene vastaavaan kommuunimaisuuteen vaan haluat jotain lojaalimpaa ja kokonaisempaa... Ristiriidat ylitsepääsemättömiä. Melkein kuin haaremissa eläjää menisi vaatimaan yksiavioiseen liitton ja toisin päin.

Ap, tee siten miltä sinusta tuntuu.

 

[Nyt ymmärrän sinua]

Ymmärrän sinua hyvin, ap. Olen joskus aiemmin ollut vastaavassa suhdetilanteessa. Vähän aikaa jopa uumoilin, ettei vain olisi kyseessä sama henkilö... Niin samalta kuulostaa.

Nyt ymmärrän, Capulet, varsin mustavalkoisia mielipiteitäsi huomattavasti paremmin kuin mitä tuossa toisessa ketjussa - mikäs sen ketjun nimi nyt sitten olikaan. Eli koska itse olet tullut petetyksi suhteessa, kuvittelet kaikkien olevan samanlaisia kuin entinen puolisosi oli. Usko pois - ja samoin sinä ap - että jos joku näkee exän kaupassa ja moikkaa tätä tai törmää häneen sukujuhlissa ja vaihtaa kuulumisia, niin usein kyseessä ei tosiaan ole mitään muuta kuin moikkaaminen ja kuulumisten vaihtaminen ihan kenen hyvänsä, vaikkapa ihan samaa sukupuolta olevankin kanssa.

Ap:n tilanteesta vielä, sitä en ihan ymmärrä, että miksi miehesi ja hänen exänsä teillä ylipäätään kahdestaan viettivät aikaa? Meillä otetaan vieraita vastaan useimmiten koko perheen voimin, eli harvemmin kukaan extempore piipahtaa kylään. En pitäisi siitäkään, että mieheni kutsuisi ketään kaveria meille tuosta noin vain, sillä haluan, että silloin kun vieraita tulee, meillä on siistiä ja tarjolla on hyvää purtavaa. Mutta jos teillä on tavallista se, että vieraita tulee ja menee ilman "ennakkosuunnittelua", niin eihän siinä sitten mitään sen ihmeellisempää varmastikaan ole.

 

[Ap,.,.]

Kiitos Capulet, hyvaista neuvoista ja ymmarryksesta.

Hammentavinta tassa on se, etta jostakin kumman syysta _mina_ olen tassa se ikava tyyppi, joka hankaloittaa jotakin, minka pitaisi olla taysin ns normaalia. Vaikka toisaalta exanikin tunuu omalla tavallaan ymmartavan tunteeni, han vain on pettynyt siihen etten voi olla "humaanimpi, avarakatseisempi ja rennompi". han on muutenkin sellainen symppis, etta ihmiset, erityisesti naiset pitavat hanesta, mika sekin on ollut ihan ok minulle, tahan asti! Aina kun muistan sen shokin, mika minulle iski, kun tulen _omaan kotiin_ pitkan ja vasyttavan paivan jalkeen, ja odotan voida kapertya oman kullan kainaloon sohvalle, ja han hierookin ja kuuntelee sydammella jotakin toista naista, eksaansa! Tuo kuvajainen on tullut sankyymme asti, en enaa edes tieda miten suhtautua hanen kosketukseensa, se ei tunnu enaa sellaiselta mika on vain minua varten, juurihan han hieroskeli exaansa samoilla kasilla.

En halua kuullostaa hysteeriselta tai liian mustasukkaiselta, aika paljon kypsyttelen asiaa paassani koska en ole moiseen aiemmin tormannyt!! Itselleni ei tulisi mieleenikaan tallainen "suhde" ja kaytos, ja naisena voisin sanoa, etta jos hakeutuisin samaan huoneeseen exani kanssa hieroskelemaan, niin se juuri olisi sita "viatonta" naisellisuuden kayttamista ja tiedostamista... Tama tyttokin kuitenkin naytti silta kuin olisi ns tehnyt jotakin pahaa (vaikka kylla, osakseen se varmasti oli vain sita minun epasosiaalisuuteeni tuossa tilanteessa reagoimista) ikaankuin tajusi etta mina naisena naen tuolaisen lapi.

En sano, etta han on mitenkaan kamala ihminen, mutta han hakee miehestani kylla selvasti sellaista "miehista turvaa" missa mieheni onkin todella hyva. Erityisesti tassa huolestuttaa se, etta tama neitokainen lahti ulkomaille aika pian heidan eronsa jalkeen, eli heilla ei ole ollut aikaa ns opetella olemaan toistensa seurassa ilman seurustelua. Nyt tytto tulee takaisin ja aika kirjaimellisesti takaisin poikaystavani luo (silla kertoo kaikki asiansa ja murheensa talle aina) ja heti poikaystavani kutsuu hanet vierailulle entiseen lemmenpesaansa (huom meidan nykyiseen _kotiin_ ) ja he alkavat elella siella aivan kuten ennekin; katselevat telkkua ja hieroskelevat toisiaan!

Minusta talta tytoltakin aika noloa ja itsekasta heittaytya tuolla lailla poikaystavani kaulaan, kun on ulkomaanseikkaluiltaan palannut. Ei han ehka mitaan pahaa tarkoita, vaikutti ihan ok.lta, mutta mitenhan hanet saisi tajuamaan etta han ei voi ujuttautua tuolle emotionaaliselle henkisen laheisyyden alueella noin haikailemattomasti kun poikaystavani ei sita hanelle (halua?) ilmoittaa. Minullehan ei siis edes ilmoitettu etta exa on kylailemassa!

Ja lisaksi koen jotenkin ristiriitaisia tunteita poikaystavaani kohtaan, toisaalta edelleen rakastan hanta ja luotan haneen, mutta toisaalta minusta tuntuu kasittamattomalta tallainen enka voi olla miettimatta mita han oikeasti tuntee tata tyttoa kohtaan. Vaikkei he seksia harrastaisikaan, niin han rakastaa sita ihan avoimesti... Toisaalta en halua tukahduttaa poikaystavaani, ja kieltaa hanta tapaamasta hanelle tarkeaa ihmista, mutta jossakin alitajunnassani yhdistan taman pettamiseen, en voi sille mitaan.

Olenko itsekas kun haluan olla se ainoa miehelleni joka on (naispuolinen) henkisesti lahella, jota kuuntelee ja jonka elamaan ottaa kantaa, niin, ja jota rakastaa?

 

[Capulet]

Tuota noin, oikaisisin hieman... En ole missään vaiheessa, missään ketjussa, sanonut että exiä ei pitäisi tervehtiä, päinvastoin. Kirjoitin ihan erillisesti että "tervehtiminen kuuluu käytöstapoihin" ja että tervehtimiset ovat eri asia yhteyksien pidosta exiin.

Olet lukenut tekstiini sisään sellaista, mitä en ole sanonut.

Kuulumisten vaihdosta en ole sanonut mitään. Luen sen näet sisältyvän tervehtimisiin, eli yllä luettelemistasi käytöstapoihin kuuluvista tervehtimis/kuulumisasioista moikatessa, törmättäessä olen samaa mieltä kanssasi.

En myöskään pidä siitä, että kirjoitat nyt ymmärtäväsi minua paremmin, koska olen tullut "petetyksi" aiemmassa suhteessani. En tullut petetyksi (vaan loukatuksi), katsoin kortit niin sanotusti läpi, tein johtopäätökset, annoin tuta mitä mieltä olin kuvioista ja se siitä.

Enkä pidä siitä, että kutsut väärän sisäluvun kautta näkemyksiäni mustavalkoisiksi. Johtopäätös oli tässä väärä.

 

[Capulet]

Edellinen viesti oli siis "Nyt ymmärrän sinulle."

 

[no]

Ei varmaankaan ole muuta mahdollisuutta kuin pakata tavarat ja lähteä. Et pysty olemaan tuossa kolmiodraamassa ja aivan varmasti sinä ap tulet olemaan se kiukutteleva nainen, joka ei ymmärrä miehen ja ex:n upeaa ystävyyttä. Eli jäät hopealle. Anna miehen valita, hän joutuu nyt todistamaan rakkautensa. Ole ehdoton; jos et saa varauksetonta rakkautta, niin älä palaa. Lopulta mies kyllä menettää ex:kin

 

[Kolmiodraaman???????????]

Tuon löytämiseen ap:n tilanteesta sitä tarvitaankin todellista dramatiikan tajua. Teatterikorkea on nyt todella menettänyt jotain. Tai sitten "no" on alan hommissa, ja silloin totisesti ainakin oikealla alalla, jos joku...

 

[Nyt ymmärrän sinua]

Anteeksi, Capulet, jos tulkitsin sinua väärin, mutta kyllähän sinä - siis ainakin minun mielestäni - kirjoitit hyvinkin kärkevästi ja sillä tavalla, että minä sain sen kuvan, että jos näen entisen mieheni, hän kysyy, että mites teidän joululoma meni ja minä vastaan, että kiitos mukavasti, käytiin lasten kanssa anopin synttäreillä, niin se on mielestäsi omien asioiden ruotimista, joista ei pitäisi puhua entisen puolisonsa kanssa ja että entisen puolison kanssa tekemisissä oleva haluaa pitää tätä varalla jne.

Asia kun ei tosiaan ole aina - ja väittäisin, ettei yleensä - näin, vaan jos entisen puolison ja hänen uuden kumppaninsa seurassa voi olla luontevasti joko yksin tai nykyisen kumppaninsa kanssa, niin se kertoo juuri siitä, että entisen avo/avioliiton loppuminen on hyväksytty, tunteita ei ole, eikä varmastikaan mitään haikailua.

Tiedän yhden miehen, joka ei kykene juurikaan edes puhumaan entisen puolisonsa kanssa, lapsensakin hakiessaan hän yleensä odottaa ulkona autossa, eikä mene edes lapsen kassia kantamaan, puhuessaan exästä hän moittii tätä aina todella ilkeään sävyyn, eikä hänellä ole eronsa jälkeen ollut kuin lyhytaikaisia - ja erittäin lyhytaikaisia - suhteita ja yhden illan juttuja. Välillä hän kuulemansa mukaan kutsuu näitä lyhytaikaisia tyttöystäviään entisen vaimonsa nimellä, näyttää heille valokuvia esimerkiksi lapsensa ristiäisistä tai heidän häistään ja esittelee siitä entisen puolisonsa, tämän sukulaiset jne. Tämä mielestäni kertoo siitä, ettei hän ole päässyt vielä heidän erostaan yli ja että hän tosiasiassa haikailee exänsä perään ja ottaisi tämän takaisin, jos se olisi mahdollista. Tuo ei ole mielestäni normaalia ja luontevaa suhtaumista entiseen puolisoon, vaikka heidän erostaan on jo 8 vuotta aikaa.

Mutta tämä on väärä ketju tämän asian ruotimiseen - takaisin ap:n ongelmaan. Miehesi on edennyt mielestäni aika nopeasti, jos hän erosi puolitoista vuotta sitten ja nyt hän on jo vuoden verran seurustellut kanssasi ja asutte jo yhdessäkin, joten on mahdollista, ettei hän ollut ehtinyt käsitellä eroaan teidän seurustelun alkuun mennessä. Toinen vaihtoehto on, että he tosiaan huomasivat liittonsa loppuvaiheessa, että he ovat "vain" kavereita, että he eivät ns. kuulu yhteen, joten siinä mielessä nopeakin aikataulu on toisaalta ymmärrettävä, etenkin jos hän ja entinen puolisonsa olivat ennen suhdettaan ja liittoaan (mahdollisesti) pitkäänkin vain kavereita.

Olisiko sinun mahdollista keskustella hänen kanssaan asiasta, kertoa, miltä sinusta tuntuu?

 

[vielä lisäys]

"Ymmärtäjälle". En ole myöskään väittänyt eksiin yhteyksiä pitäviä pettäjiksi, lähtokohtaisesti kuulun heihin, joiden mukaan eksät olkoon eksiä. Olen kertonut näkemykseni ja perusteluni siinä toisessa ketjussa, se ei perustu näkemykseen että kaikki eksät olisivat pettäjiä.
Näköjään mitään omakohtaista ei kannattaisi kertoa, kun tietoa käytetään sitten miten väärin tahansa.

Arvomaailmat ja tuntemukset olivat samahkot ennen lyhyttä kokemustani erihenkisen miehen kanssa tuossa mainitsemassani suhteessani. Ajatteleva ihminen osaa nähdä myös asioita myös laajemmassa kokonaisuudessa, mutta se mitkä ovat ne omimmat arvot ja tunteet... erilaisia eri ihmisillä.

 

[no]

Tuon löytämiseen ap:n tilanteesta sitä tarvitaankin todellista dramatiikan tajua. Teatterikorkea on nyt todella menettänyt jotain. Tai sitten "no" on alan hommissa, ja silloin totisesti ainakin oikealla alalla, jos joku...

Kyllä ap varmaan tajuaa draaman, se riittää minulle.

Tuntuu uskomattomalta, että kiven kovaan väitetään, että miehen ja ex:n suhde on jopa toivottava, mutta kuitenkin siinä on ainekset todelliseen suruun, vai kuvitteleeko joku, että kaikki ex:t ovat viattomia pulmusia. Ex voi olla jopa siksi yhteydessä entisiinsä, että hän sabotoi tämän uuden suhteen, siis nais-ex; miehet eivät tuollaista juonittelua edes harrasta.

 

[Capulet]

Anteeksi ap, että joudun vielä vastaamaan tähän itselleni osoitettuun kohtaan. Takaisin asiaasi myöhemmin... Koen pakottavaksi oikaista väärinkäsityksen... Anteeksi.

Anteeksi, Capulet, jos tulkitsin sinua väärin, mutta kyllähän sinä - siis ainakin minun mielestäni - kirjoitit hyvinkin kärkevästi ja sillä tavalla, että minä sain sen kuvan, että jos näen entisen mieheni, hän kysyy, että mites teidän joululoma meni ja minä vastaan, että kiitos mukavasti, käytiin lasten kanssa anopin synttäreillä, niin se on mielestäsi omien asioiden ruotimista, joista ei pitäisi puhua entisen puolisonsa kanssa ja että entisen puolison kanssa tekemisissä oleva haluaa pitää tätä varalla jne...

Ok. Tuulesta temmattu kuva tuo tervehtimiseen liittyvä kuulumisten vaihtojuttu, luit tekstiini sellaista mitä siellä ei ollut.
Asioiden ruotiminen eksän kanssa liittyi eksän tapailuun, kirjoitin asiasta "uuden liiton miehen" tekstin myötä, jossa hän kertoi kahvitteluiden yhteydessä tapahtuvasta nykyisen parisuhteen yksityisasioiden ruotimisesta eksän kanssa. Tämä oli se konteksti, jossa kirjoitin.

Tervehtimisten yhteydessä käyvät kuulumisten vaihdot ovat normaalia käytöstä.

 

[Se "ymmärtäjä"]

"Ymmärtäjälle". En ole myöskään väittänyt eksiin yhteyksiä pitäviä pettäjiksi, lähtokohtaisesti kuulun heihin, joiden mukaan eksät olkoon eksiä.

Perustin sen mielipiteeni - siis ilmeisesti ymmärsin sinua kuitenkin väärin?! - että mielestäsi ex-puolisolle ei saa kertoa vaikkapa sitä, että olimme anopin synttäreillä tai että ex-puolison kanssa tekemisissä oleminen olisi ellei nyt pettämistä tai sen suunnittelua, niin ainakin nykyistä suhdetta vahingoittavaa toimintaa seuraaviin teksteihisi:

Olen nähnyt ihmissuhteita ja aivan rehellisesti voin sanoa, että niissä suhteissa joissa eksiin on pidetty yhteyksiä, on asiasta aina koitunut haittaa suhteelle.

Nykyinen kertomassa ja jakamassa kuulumisia ja yksityisasioita nykyisestä suhteesta ja rakkaasta? Ei huh huh. Ei tietoakaan kunnioituksesta ja nykyisen suhteen _vaalimisesta_ ainutlaatuisena, jonakin joka kuuluu 2 ihmisen välille EIKÄ nyt totisesti ainakaan jaettavaksi ja retosteltavaksi entisen kanssa.

Ei kukaan oikeasti rakastava nykyinen halua että heidän yksityistä parisuhdettaan jaetaan entisen kanssa, lähimmät asiat kuuluvat lähimmälle, eikä se lähin ole eksä.

Toivottavaa heidän kannaltaan, jotka sitä harjoittavat. Arjen tilanteiden päivittäminen _eksälle_ on kieroutunutta, mielestäni. Ei se kuulu mitään sille entiselle, miten nykyisessä suhteessa menee tai elämään kuuluu

Ihminen joka kunnioittaa nykyistä suhdettaan ja vaalii nykyistä suhdetta ainutlaatuisena, ei jaa tämän yksityiselämän sisältöä eksälle, vihonviimeiselle ihmiselle jolle asia ei mitenkään kuulu.

Että väärinymmärrykseni loppuisi, niin kerrotko, että mihin mielipiteeseen sitten viittasit tuolla, että kuulumisten kertominen entiselle puolisolle on "huh huh" ja epäkunnoittavaa ja asioiden "retostelua".

 

[puhetta.]

No, jos tämä entinen naisystävä löytää uuden miehen, niin onkohan tämä uusi mies sitten humaanimpi, avarakatseisempi ja rennompi tämä eksien yhteydenpidon suhteen. Olisi kiva tietää, hyväksyisikö tämän entisen naisen uusi mies hieroskeluja ja hymistelyä entisessä lemmenpesässä.

Ei varmaan.

Itse ainakin olisin kyllä saanut sellaiset raivarit ja heittänyt molemmat pihalle. Tosin oma mieheni ei nyt niin tyhmä ja hirveä ihminen olisikaan, että raahaisi entisiä meidän yhteiseen kotiin ja hieroskelisi näitä olohuoneessa. Ihan sama, vaikka miten selittelisi, että olen vaan niin avarakatseinen ja humaani. Just joo. Onko entinen tyttöystävä muka sitten tärkeämpi kuin nykyinen suhde? haluaako hän todellakin, että sinulla on paha olo?

Entisen tyttöystävän käytöstä kyllä myös ihmettelen. Kuka nainen haluaa/viitsii tulla entisen miehensä kotiin, jossa asuu jo uusi nainen. Itse ainakin olisin niin nolo, etten varmasti ovesta astuisi sisälle toisen kotiin. Tai ainakin asiasta pitää informoida samassa kodissa asuvia muita henkilöitä. Ei varmaan poikaystäväsi katsoisi hyvällä, jos sinen eksäsi olisi olohuoneessa hieroskelemassa, kun hän tulisi kotiin.

Jotenkin äkkipäätä tuntuu, että olet se kolmas pyörä tässä jutussa. Itse en hyväksyisi missään tapauksessa moista käytöstä. Mun mies ei hiero kenenkään muun niskoja kuin minun. Eikä mun mies tuo kotiimme vieraita naisia.

kannattaa nyt tosiaan puhua ukkosi kanssa, mutta luulen valitettavasti, ettei se paljon auta. Jos he ovat kerran rakastuneet toisiinsa uudelleen (niinkuin vaikuttaisi), niin eipä siinä paljon voi tehdä. Tai ehkä he eivät ole koskaan edes irtautuneetkaan.

Neuvoksi sanoisin, että anna ukon mennä vaan. Jos ei kerran pysty tajuamaan sinun fiiliksiäsi ja ymmärtämään ja lopettamaan jotain älytöntä veivausta entisen kanssa, niin ei ole ukko sinun arvoisesi.

Ja jos tämä entinen on niin nössö, ettei pysty elämään ilman, että entinen poikaystävä on se ainoa tuki ja turva, niin parempi senkin vuoksi häipyä. Jos jatkaisit, niin tää muija olisi varmasti aina teidän välissä. Milloin pitäisi asentaa tietokonetta, milloin on taas masentunut olo ja pitää löytää kuuntelija, milloin on niska jumissa ja pitää löytää hieroja, jne.

Omia fiiliksiään kannattaa kuunnella. Jos et pysty hyväksymään tätä kolmiosuhdetta, niin ei sinun tarvitsekaan! Sinulla on täysi oikeus olla sitä mieltä mitä olet. Ja tehdä sen mukaiset ratkaisut oman elämäsi hyvinvoinnin kannalta.

 

[Se "ymmärtäjä"]

Asioiden ruotiminen eksän kanssa liittyi eksän tapailuun, kirjoitin asiasta "uuden liiton miehen" tekstin myötä, jossa hän kertoi kahvitteluiden yhteydessä tapahtuvasta nykyisen parisuhteen yksityisasioiden ruotimisesta eksän kanssa. Tämä oli se konteksti, jossa kirjoitin.

Tervehtimisten yhteydessä käyvät kuulumisten vaihdot ovat normaalia käytöstä.

Nyt ehditkin jo vastata äskeiseen kysymykseeni : ) Minä kuvittelin, että se oli osoitettu minulle, sillä minä olin juuri vastannut "no"-nimimerkille, että entisen puolison kanssa olen viime aikoina puhunut esim. kummilapselle lahjan ostamisesta, yhteisen sukulaisen hautajaisista tai että joskus kommentoiti voi olla tyyliin "olimme juuri anopin synttäreillä" tai "olemme lähdössö lomalle" -luokkaa.

Täytyypä lukea uuden liiton miehen viesti vielä uudelleen, se on mennyt minulta ohi.

 

[Se "ymmärtäjä"]

Asioiden ruotiminen eksän kanssa liittyi eksän tapailuun, kirjoitin asiasta "uuden liiton miehen" tekstin myötä, jossa hän kertoi kahvitteluiden yhteydessä tapahtuvasta nykyisen parisuhteen yksityisasioiden ruotimisesta eksän kanssa. Tämä oli se konteksti, jossa kirjoitin.

No juu, nyt luin tuon "uuden liiton miehen" viestin ja sehän oli suorastaan törkeää tekstiä! Minä en ylipäätään keskustele kenenkään kanssa suihinotoista (esimerkiksi) paitsi mieheni, eikä entisen puolison kanssa tulisi mieleenkään sen enempää keskustella meidän muinaisesta seksielämästä kuin nykyisen mieheni ja minun seksielämstä! Toivottavasti "uuden liiton miehen" viesti oli vitsi.

Nyt lopetan tämän ketjun "väärinkäytön" : )

 

[Capulet]

No nyt alkaa homma hahmottua täälläkin, ymmärtäjä.

Mielessäni ei ollut ollenkaan sinun viestisi no:lle, ei ollenkaan! "Uuden miehen liiton" viesti oli niin huomiota herättävä että jäin sen pohjalta kirjoittamaan, hyppäsin muun yli.

Eri asiaa ihan, että jos on perhekuviot eksän kanssa ja sukujuhlissa joutuu näkemään ja näin. Eksän tapaileminen eri sarjaa.

Anteeksi aiheen sivuutus, mutta tässä tuli nyt the happy end. Että hyvä kuitenkin että saatiin väärinkäsitys selvitettyä, hyvä mieli jäi varmaan kummallekin! Pahoittelen myös että en tarkentanut tarpeeksi näkemyksiä, aina ei itsekään tajua mistä voi tulla väärinkäsityksiä!

 

[Capulet]

Ap:n asiasta

...
Olenko itsekas kun haluan olla se ainoa miehelleni joka on (naispuolinen) henkisesti lahella, jota kuuntelee ja jonka elamaan ottaa kantaa, niin, ja jota rakastaa?

Et ole. Reaktiosi koko tapaukseen ovat ihan aiheellisia. Ketjussa on tullut jo monia mielessä olleita seikkoja esiin tekstien kautta.

Pieni lisä mukaan:

Ansaitset samanlaista rakkautta kuin mitä pystyt antamaan toiselle. Päätöstä suhdeasiaan on helpompi tehdä, kun mietit oletko todella rakastunut tähän ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja onko hän rakastunut sinuun näin (ei ole kirjoittamasi perusteella) ja että synkkaako teillä henkisesti yhteen.
Ei paljoa haittaa, jos luopuu "väärästä", siinä voittavat kaikki osapuolet, kuten itsekin asian koin, sillä oikeammat päätyvät siten yhteen. Aurinkoinen näkemys asiaan! Ja lisää aurinkoista oppia: näistäkin kokemuksista oppii, jos ei muuta niin löytää ne omat arvot ja tunteet eikä enää toiste tee vastoin omia tuntemuksia ja arvoja vain ollakseen "humaania." Oikeampi kumppani on humaaneinta juuri sinun kanssasi eikä hänen tarvitse satuttaa sinua "humaanilla" käytöksellään.

Vastaavassa aiemmassa suhteessani asiat oli selkeää laittaa alun vekslauksen jälkeen raameihin ja huomata ettei tästä nyt tule rakkaussuhdetta. Hullaantumista oli muttei rakkaudeksi, syvästä toisen ymmärtämisestä ja sielunkumppanuudesta siihen liittyen puhumattakaan. Ei saanut minua nauramaankaan (ei vaikeaa silloin kun synkkaa), jouduin nauramaan omille jutuilleni hänenkin edestään (hän ei myöskään nauranut niille).
Kaiken humaaniuden jälkeen tein hyväntekeväisyysteon ja päästin humaanisti meidät "väärät" erilleen. Kun ei natsaa kokonaisvaltaisesti ja kun suhteessa ei ole molemminpuolista valmiutta antaumukselliseen suhteeseen, niin nämä seikat helpottavat johtopäätösten tekoa.

Aurinkoisempia aikoja sinne!

 

[no]

Capulet, sinulla on erittäin kypsiä mielipiteitä ja olet oivaltanut paljon asioita; nyt kun vielä olisi onnea, niin se vasta olisi täyttymys.

 

[äääööööååååüüüüü]

Ap! Ota tästä umlautteja:

äääööööååååüüüüüäääööööååååüüüüüäääööööååååüüüüüäääööööååååüüüüü
äääööööååååüüüüüäääööööååååüüüüüäääööööååååüüüüüäääööööååååüüüüü