"Vitamiinit raskauden aikana ehkäisevät synnynnäisiä vaurioita
Tuore kanadalainen tutkimus osoittaa naisten, jotka suunnittelevat raskautta tai joilla on meneillään raskautensa ensimmäiset 3 kuukautta, voivan nauttimalla vitamiineja raskautensa aikana pienentää riskiä saada lapsi, jolla on vakavia synnynnäisiä vaurioita.
On jo pitkään tiedetty, että foolihappo sellaisenaan pienentää riskiä hermoputken vaurioihin - vaurioihin, jotka vaikuttavat aivoihin ja selkäytimeen, mukaan lukien selkäydintyrä (spina bifida).
Nyt ovat Torontosta ja Lontoosta (Ontario) lähtöisin olevat tutkijat havainneet, että monivitamiiniravintolisä, johon on lisätty foolihappoa, antaa johdonmukaisen suojan muita synnynnäisiä epämuodostumia vastaan, mukaan lukien sydämen ja verisuonien epämuodostumat kuten "reiät sydämessä", vauriot raajoissa, kitalakihalkio, virtsatieongelmat ja vesipää (aivoihin kertyy nestettä, joka voi aiheuttaa pysyvän aivovaurion).
"Tällaisten lasten pää on ympärysmitaltaan hyvin suuri", sanoo tohtori Gideon Koren, joka on riskisynnyttäjätutkimuksen päätutkija Toronton lastensairaalassa.
"Asennamme leikkauksessa putken, joka johtaa nesteen vatsaan. Kysymys on hyvin vakavasta synnynnäisestä epämuodostumasta."
Yhdellä 33:sta Kanadassa syntyneestä lapsesta on jokin synnynnäinen epämuodostuma, syntymämerkeistä ja värisokeudesta alkaen hyvin vakaviinkin vammoihin. Toiset ovat perinnöllisiä, mutta 40-60 prosenttia tapauksista on sellaisia, ettei syytä tunneta. "Tutkimustuloksilla on keskeinen merkitys yleiselle terveydelle", kirjoittaa Canadas Journal of Obstetrics and Gynecology -aikakauslehti, joka käsittelee synnytysoppiin ja naistentauteihin liittyviä aiheita.
"Tällä hetkellä raskautta suunnittelevia naisia kehotetaan ottamaan vain foolihappoa. Tuloksemme kuitenkin osoittavat, että naiset tarvitsevat sen lisäksi muutakin", sanoi Koren haastattelussa. "On nimittäin muitakin vitamiineja, jotka pienentävät raskaana olevan riskiä saada synnynnäisesti epämuodostunutta lasta."
Ongelmana on, hän sanoo, että aivan liian harvat naiset ylipäänsä ottavat foolihappoa ja muita vitamiineja. Päivittäinen suositusannos on 0,4 mg (riskiryhmään kuuluvilla 4 mg).
"Tuoreet riskiäititutkimuksen luvut osoittavat, että 40 % naisista ei suojaudu edes selkäydintyrää vastaan. Vaikka tiedämme foolihapon merkityksen, monet naiset eivät valitettavasti tee yhtään mitään ennaltaehkäisyn eteen."
Osa ongelmista johtuu siitä, että puolet raskauksista ei ole suunniteltuja. Vaikka raskaus ei ole suunniteltu, se ei suinkaan tarkoita, ettei lapsi olisi toivottu. Sen sijaan se tarkoittaa, etteivät naiset ole aloittaneet oikeiden vitamiinien nauttimista riittävän ajoissa.
Kanadan synnytyslääkäri- ja gynekologiyhdistyksen johtaja, tohtori Donald Davis on sitä mieltä, että tutkimus kohentaa tiedon puutetta, "koska nyt pystymme antamaan naisille täsmällisiä neuvoja, voimme sanoa: tämä on sellaista, jolla voit itse ennaltaehkäistä synnynnäisiä vaurioita".
Kanadassa on vuodesta 1998 lähtien lisätty foolihappoa leipään, jauhoihin ym. ruokatarvikkeisiin. Nyt kanadalaiset tutkijat ovat sitä mieltä, että pitäisi "harkita vakavasti", pitäisikö jauhoihin ja muihin tärkeimpiin ravintoaineisiin lisätä myös muita vitamiineja.
Tutkijaryhmä keräsi tulokset 41 parhaasta vuosilta 1966-2005 löytämistään tutkimuksista. Ensin tutkittiin, olivatko äidit ottaneet vitamiineja raskauden aikana vai ei. Sen jälkeen laskettiin synnynnäisten epämuodostumien esiintymistiheys.
Naisilla, jotka ottivat monivitamiinitabletteja, oli 33 % pienempi riski saada lasta, jolla on hermoputken vaurio. Sydämen ja verisuonien epämuodostumien osalta riski oli jopa 39 % ja vesipään osalta peräti 63 % pienempi.
Tutkijoiden mukaan ei ole osoitettu, riittääkö foolihappo yksinään suojaamaan sylilapsia vai tarvitaanko siihen myös muita vitamiineja.
Raskaana oleville tarkoitetut vitamiinit sisältävät B-vitamiinien lisäksi C-, D- ja E-vitamiineja ja rautaa.
"Emme tiedä aivan varmasti, mikä vitamiini vaikuttaa, vai onko kysymys useamman kuin yhden vitamiinin yhteisvaikutuksesta", selittää Koren.
Sen osoittaminen edellyttää satunnaistettua koetta. Koetta, jossa naiset saavat joko vitamiinipillerin tai lumelääkkeen, on kuitenkin eettisesti vaikea puolustella, toteaa Koren.
"Minulla on sellainen tunne, ettemme saa koskaan kouriintuntuvampia todisteita yhteyksistä kuin ne, jotka meillä jo on. Kun keskustelen niiden 200 raskautta suunnittelevan naisen kanssa, jotka päivittäin ottavat yhteyttä riskiäititutkimukseen, neuvonkin heitä jo nyt ottamaan myös monivitamiineja foolihapon lisäksi.
Hän korostaa, että naisten tulee aloittaa vitamiinien ottaminen heti lopetettuaan ehkäisyn käytön. Epämuodostumat syntyvät nimittäin kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana. Sen vuoksi on tärkeää, että vitamiineja otetaan jo aivan alkuraskauden aikana - usein jo ennen kuin nainen itse tietää olevansa raskaana.
Kokonaisuutena katsoen riski saada lapsi, jolla on vakava synnynnäinen vaurio, on varsin pieni. Esimerkiksi vain 1-2 vastasyntyneellä 1000:sta on hermoputken vaurio. Ja noin viidellä vastasyntyneellä 1000:sta on sydämen ja verisuonien epämuodostuma.
"Mikään yksittäinen epämuodostuma ei ole kovin yleinen, mutta yksi 33 lapsesta on todella paljon. Se tulee järjestelmälle kalliiksi ja aiheuttaa valtavia kärsimyksiä perheille."
Tutkimus tosin osoitti, että monivitamiinit ja foolihappo eivät alenna riskiä sairastua Downin syndroomaan, joka on ylimääräisen kromosomin aiheuttama kehityshäiriö.
Sharon Kirkey
Ottawa Health Research Institute"
