G:Äidinvaisto, onko oikeassa vai ei?

[diipa]

tuli tuosta yhdestä ketjusta mieleen.

Kertokaas kokemuksianne, kuinka usein äidin vaisto on ollut oikeassa, vai onko heittänyt häränpyllyä, jos äiti on ilman näkyvää syytä epäillyt, että lapsella on jokin pielessä. Onko ollut aiheeton epäily yleensä äidillä, vai päinvastoin?

 

[vieras]

Suoraan sanottuna en vieläkään tiedä, mikä tuo äidinvaisto on, vaikka 12 vuotta olen ollut äiti. Eli mulla se ei ainakaan pelaa

 

[vieras]

Mulla kyllä toimii äidinvaisto. Kuopuksen ollessa vauva, vaistosin että pojan kasvussa on jotain häikkää. Ei sitten tullut yhtään yllätyksenä, kun neuvolassa tähän puututtiin ja laitettiin lähetettä tutkimuksiin. Samaten pari kertaa, kun vauva/taapero on ollut sairas ja läheiset ovat olleet hyvin huolissaan ja patistaneet lääkäriin, itse taas en ole nähnyt siihen tarvetta ja kuitenkin käytiin eikä löytynyt mitään.

 

[joo]

No tämä mun kokemus äidinvaistosta liittyy jo odotusaikaan. Jostain syystä pelkäsin ihan kamalasti etukäteen rakenneultraa rv 20. Jo aikaa sinne tilatessani jotenkin tiesin, että siinä ultrassa löytyy sitten jotakin... Ja niin löytyi, masuvaavilla oli kasvain mahassa. Syntymän jälkeen hyvänlaatuinen kasvain leikattiin ja kaikki meni hyvin. Mutta siis kyllä luulen, että tuo aivan suhteeton pelko ja tunne ettei kaikki ole kunnossa, oli jonkinlaista äidinvaistoa.

 

[Huspati Huta]

Suoraan sanottuna en vieläkään tiedä, mikä tuo äidinvaisto on, vaikka 12 vuotta olen ollut äiti. Eli mulla se ei ainakaan pelaa

Vähän sama minulla,

 

[no]

Äidinvaistolla olen tiennyt lapsieni sukupuolen sekä tulevan syntymäpäivän, esikoisella se oli jopa kuukauden ennen laskettua aikaa mutta jotenkin vaan tiesin alusta asti että sillä viikolla syntyy..

Kuopuksella kuului sydämen sivuääni yllättäin 8kk neuvolassa ja ravattiin keuhkokuvat ja sydänfilmit useampaan kertaan sen takia. Vaikka vakavasta asiasta oli kyse niin alusta asti jotenkin taas tiesin että lapsessa ei mitään vikaa ole enkä osannut olla huolissani. Murhetta tunsin tietysti tutkimuksista ja sairaalassa ramppamisesta mutta en muuten. Eikä mitään vikaa sydämessä olekaan, sivuääni on ja tulee kuulema aina olemaankin, sille ei ole selitystä.

Yöllä myös herään n. 10 sekuntia ennen kuin joku lapsista itkee, tulee tunne että nyt on hätä.

 

[Piika-äiti]

En tiedä onko se äidinvaistoa vai mitä, mutta osaan kyllä usein nähdä lapsistani milloin he ovat sairastumassa ja kuulen pienen itkusta korvatulehdukset ja vastaavat ikävyydet.

 

[vieras]

Mulla kyllä toimii äidinvaisto. Kuopuksen ollessa vauva, vaistosin että pojan kasvussa on jotain häikkää. Ei sitten tullut yhtään yllätyksenä, kun neuvolassa tähän puututtiin ja laitettiin lähetettä tutkimuksiin. Samaten pari kertaa, kun vauva/taapero on ollut sairas ja läheiset ovat olleet hyvin huolissaan ja patistaneet lääkäriin, itse taas en ole nähnyt siihen tarvetta ja kuitenkin käytiin eikä löytynyt mitään.

Ei sillä ole mitään tekemistä vaistojen kanssa, että havaitsee viivästykset lapsen kehityksessä.

 

[Aamuäree]

No en tiedä, kai sellainen on, liittynee siihen että äiti tuntee lapsensa. JA ehkä jotain syvempääkin.


Mun äidinvaistoni, vaikka nuori vielä olikin, intti aikansa lääkäreiden sanaa vastaan. Ja oli oikeassa!
Kiitos sen ja härkäpäisyyteni, lapseni sai diagnoosin ja hoitoa eikä saanut pysyviä ja korjaamattomia vaurioita niveliinsä.

 

[..]

Äidinvaisto on varmasti usein toimiva.. Mutta toisaalta esim. ahdistus ja masennus voi sumentaa arvostelukyvyn melko hyvin. Lisäksi äideillä on taipumusta ylihuolehtivaisuuteen. nimim. kokemus puhuu

 

[sara]

Mulla toimii
Pelastin kerran lapseni kylässä ollessa kiehuvalta vesikattilalta..
Näin kun lapsi tarttui kattilan kahvaan ja vetäisi kattilan alas noin kymmenen metrin päästä. Jotenkin kuitenkin ehdin kaapata lapsen ja heittää ilmaan kiinni pitäen, eikä yhtään pisaraa ehtiny roiskahtaa lapsen päälle, vaikka kattilallinen kiehuvaa vettä lensikin lattialle.

Myös lapsen sairastellessa olen aina tiennyt, milloin on oikeasti tarvetta lääkäriin ja milloin ei. Muutaman kerran olen myös pakottanut lääkärit laittamaan jatkotutkimuksiin, koska olen tiennyt, että jotain on vialla, vaikka lääkäri olisikin ollut eri mieltä.. Ja oikeassa olen ollut.