G: Luovuttaisitko munasolun lapsettomalle sisarellesi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kalla.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minulla ei ole siskoa. Nyt tuntuu, etten pystyisi luovuttamaan. En tiedä, miten lapseen sitten suhtautuisin. Toisaalta jos minulla olisi sisko ja olisimme läheisiä, saattaisin ajatella toisin.
 
En kestäisi sitä ajatusta, että periaatteessa siskoni lapsi olisikin minun lapseni, koska se olisi saanut alkunsa minun munasolustani. Hankkikoot siskoni lapsensa omilla soluillaan ja jos ei siihen pysty, niin hankkikoot vaikka jonkun adoptiolapsen jostain Afrikasta, Kiinasta tai vaikka Venälältä.
 
Koska ei ole siskoa, niin tää on ehkä turhaa, mutta voisin kuvitella luovuttavani. Silloin siskon lapsi saisi myös äitinsä puoleiset geenit. Olisin myös valmis sijaissynnyttämään lapsen hyvälle ystävälle, joten uskoisin, että suhtautuminen luovutetusta munasolusta syntyneeseen lapseen olisi jotain samaa: lapsi on rakas, mutta en ole sen äiti.

Veljeni vaimolle en kyllä antais. Se lapsihan ois sitten geneettisesti mun ja veljeni, ei kai sellasta ees sallittais?
 
Luovuttaisin erittäin mielelläni.
Olen ilmeisesti jotenkin poikkeava, kun minun mielestäni se äitiys ja isyys on varsin vähän niistä geeneistä kiinni? Minua ei esim. haittaisi jos joku noista minun lapsistani ei olisikaan biologisesti minun.
 
En. En ole yhtään varma että osaisin suhtautua lapseen asiaan kuuluvalla tavalla jos häntä näkisin jatkuvasti ja olisi osa perhettä. Mielummin luovuttaisin ihan vieraalle.

Nykyisessä tilanteessani en luovuttaisi kyllä kenellekään, toisaalta eipä siskoillakaan ole ollut tarvetta tuollaisille luovutuksille.
samoilla linjoilla.

Sisareni ovat saaneet kyllä lapsensa ennen minua, paitsi yksi kuopuksensa.
Mutta en myöskään tiedä, jos minun lapseni olisi saanut alkuunsa toisen naisen munasolusta, haluaisinko sen tulleen sisareltani. Olettettavasti en.
 
Meillä ois 5 luovutuskelpoista alkiota pakastimessa. Ne menevät muiden hyödyksi, jos ja kun Data ei halua enempää lapsia. En tiedä miten suhtautuisin, jos lähipiiriin syntyisi biologinen lapsemme.

Suomessa ei lienee saa lahjoittaa noita alkioita muuta kuin tutkimuksiin. Sukusoluja saa lahjoittaa, mutta alkioita ei.

Luovuttaisin kyllä siskolle ja ehkä muillekin läheisille tarvittaessa.
 
Suomessa ei lienee saa lahjoittaa noita alkioita muuta kuin tutkimuksiin. Sukusoluja saa lahjoittaa, mutta alkioita ei.

Luovuttaisin kyllä siskolle ja ehkä muillekin läheisille tarvittaessa.

Suomessa on kyllä sallittu alkionadoptio, ainakin olen lukenut muutamista tapauksista, joissa vieraat ovat saaneet adoptoida. Mutta ilmeisesti Suomessa ei niitä alkioita tule paljoakaan jakoon.
 
Luovuttaisin erittäin mielelläni.
Olen ilmeisesti jotenkin poikkeava, kun minun mielestäni se äitiys ja isyys on varsin vähän niistä geeneistä kiinni? Minua ei esim. haittaisi jos joku noista minun lapsistani ei olisikaan biologisesti minun.

Sinä puhut nyt täysin eri asiasta. Kyllähän oma lapsi on oma lapsi, vaikkei geeniperimä olisikaan sama, mutta on hiukan eri juttu katsoa siskon lasta ja tietää, että ko. lapsi biologisesti puoliksi sinun jälkeläinen.
Eli äidille se ei vaikeaa varmasti olisikaan, mutta luovuttajalle melkoinen tunnemyrsky ja haastava tunneside. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.
 
[QUOTE="vieras";28377498]Suomessa on kyllä sallittu alkionadoptio, ainakin olen lukenut muutamista tapauksista, joissa vieraat ovat saaneet adoptoida. Mutta ilmeisesti Suomessa ei niitä alkioita tule paljoakaan jakoon.[/QUOTE]

Tuosta en tiiä ollenkaan eikä äkkiseltään löytyny faktaakaan.

4 §
Sukusolujen ja alkioiden käytön yleiset rajoitukset

Hedelmöityshoidossa ei saa käyttää:

1) sukusoluja ja alkioita, joiden perimään on puututtu;

2) alkioita, joita on saatu toisintamalla; eikä

3) sukusoluja ja alkiota, joita on käytetty tutkimustoiminnassa.

Tässä laissa tutkimustoimintana ei pidetä:

1) hedelmöityshoitoon tarkoitettujen sukusolujen tai alkioiden havainnointia tai muuta toimenpidettä, jonka tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa sukusolujen tai alkioiden elinkelpoisuutta, jos havainnointi tai toimenpide ei vaaranna alkioiden luonnollista kehitystä; eikä

2) toimenpidettä, jonka avulla sukusolu tai alkio sen luonnollista kehitystä vaarantamatta voidaan todeta tutkitun vakavan sairauden kannalta perimältään terveeksi tai jonka avulla voidaan vahvistaa alkion sukupuoli 5 §:ssä mainittua tarkoitusta varten.

Kun luovuttajan sukusoluilla on saatu aikaan lapsia viidelle hedelmöityshoitoa saaneelle, hänen luovuttamiaan sukusoluja ei saa enää käyttää hedelmöityshoitoon muille.

Finlexistä poimittua.
 
Tuosta en tiiä ollenkaan eikä äkkiseltään löytyny faktaakaan.

4 §
Sukusolujen ja alkioiden käytön yleiset rajoitukset

Hedelmöityshoidossa ei saa käyttää:

1) sukusoluja ja alkioita, joiden perimään on puututtu;

2) alkioita, joita on saatu toisintamalla; eikä

3) sukusoluja ja alkiota, joita on käytetty tutkimustoiminnassa.

Tässä laissa tutkimustoimintana ei pidetä:

1) hedelmöityshoitoon tarkoitettujen sukusolujen tai alkioiden havainnointia tai muuta toimenpidettä, jonka tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa sukusolujen tai alkioiden elinkelpoisuutta, jos havainnointi tai toimenpide ei vaaranna alkioiden luonnollista kehitystä; eikä

2) toimenpidettä, jonka avulla sukusolu tai alkio sen luonnollista kehitystä vaarantamatta voidaan todeta tutkitun vakavan sairauden kannalta perimältään terveeksi tai jonka avulla voidaan vahvistaa alkion sukupuoli 5 §:ssä mainittua tarkoitusta varten.

Kun luovuttajan sukusoluilla on saatu aikaan lapsia viidelle hedelmöityshoitoa saaneelle, hänen luovuttamiaan sukusoluja ei saa enää käyttää hedelmöityshoitoon muille.

Finlexistä poimittua.

juu-u. Ja kuitenkin tuolla luovutettu munasoluhoito-puolella olen pari kertaa lukenut, että suomalaisella klinikalla on annettu alkoita adoptioon.
 
[QUOTE="vieras";28377578]juu-u. Ja kuitenkin tuolla luovutettu munasoluhoito-puolella olen pari kertaa lukenut, että suomalaisella klinikalla on annettu alkoita adoptioon.[/QUOTE]

Maahantuotuja alkioita voi käyttää tietyin lainsäädännöin.
 
[QUOTE="hmmm";28377549]Sinä puhut nyt täysin eri asiasta. Kyllähän oma lapsi on oma lapsi, vaikkei geeniperimä olisikaan sama, mutta on hiukan eri juttu katsoa siskon lasta ja tietää, että ko. lapsi biologisesti puoliksi sinun jälkeläinen.
Eli äidille se ei vaikeaa varmasti olisikaan, mutta luovuttajalle melkoinen tunnemyrsky ja haastava tunneside. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.[/QUOTE]

Ajattelen samoin. Mulle on aika yksi hailee, onko lapseni biologisesti minun vai ei, mutta en halua biologisia jälkeläisiäni kasvavan missään muualla kuin minun -äitinsä- kanssa.
 
Ajattelen samoin. Mulle on aika yksi hailee, onko lapseni biologisesti minun vai ei, mutta en halua biologisia jälkeläisiäni kasvavan missään muualla kuin minun -äitinsä- kanssa.

Mä en ikinä sallisi siskoni kärsiä lapsettomiudesta/jäädä ilman lasta, jos vain voisin häntä auttaa. Lapsi olisi 100% sisareni, aivan kuten mahdollinen adoptoitu lapsikin. Kuinka voisitte katsoa sisartanne silmiin, jos voisitte häntä auttaa, mutta ette vain haluaisi? Onko teillä sisarta?
 
[QUOTE="...";28377636]Mä en ikinä sallisi siskoni kärsiä lapsettomiudesta/jäädä ilman lasta, jos vain voisin häntä auttaa. Lapsi olisi 100% sisareni, aivan kuten mahdollinen adoptoitu lapsikin. Kuinka voisitte katsoa sisartanne silmiin, jos voisitte häntä auttaa, mutta ette vain haluaisi? Onko teillä sisarta?[/QUOTE]

On montakin. Sisaruksen kohdalla voisin harkita poikkeusta, mutta en osaa sanoa, osaisinko suhtautua lapseen "vain" siskonlapsena, vai pitäisinkö häntä jotenkin erityisenä ja vähän kuin lapsenani.

Toivottavasti sisarukseni eivät ikinä tule niin itsekkäiksi, että rupeaisivat vaatimaan läheisiltään jotain noin suurta.
Tietyt asiat pitää vain hyväksyä, eikä kaikkea voi saada.
 

Yhteistyössä