?
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="...";28377636]Mä en ikinä sallisi siskoni kärsiä lapsettomiudesta/jäädä ilman lasta, jos vain voisin häntä auttaa. Lapsi olisi 100% sisareni, aivan kuten mahdollinen adoptoitu lapsikin. Kuinka voisitte katsoa sisartanne silmiin, jos voisitte häntä auttaa, mutta ette vain haluaisi? Onko teillä sisarta?[/QUOTE]
Aika erikoinen tilanne täytyisi olla jos olisin ainoa nainen maailmassa kellä olisi mahdollista luovuttaa se munasolu. Eiköhän sisko saisi sen tarvimansa avun muualta, joltain joka olisi tuohon tehtävään valmis. Ihan hyvin voisin katsoa silmiin.
Ja vastaavasti, jos itse kärsisin lapsettomuudesta en suostuisi ottamaan luovutettuja munasoluja siskoiltani tai keneltäkään tutulta. Joko täysin vieraalta luovuttajalta tai sitten jäisi lapsi tekemättä.
Muoks. Ei sekään ole aina helppo paikka biologiselle äidille jos lapsi on adoptoitu lähipiiriin. Ei vaikka lapsi adoptiovanhemmille olisi oma lapsi ja lapsi pitäisi adoptiovanhempiaan ainoina vanhempinaan. Vaikka järjellä tietää että se vanhemmuusside tuohon lapseen on katkaistu niin silti se voi jäädä kummittelemaan ja tuntua oudolta nähdä "oma lapsensa" siinä toisten lapsena ja hyväksyä oma roolinsa esim tätinä.
Aika erikoinen tilanne täytyisi olla jos olisin ainoa nainen maailmassa kellä olisi mahdollista luovuttaa se munasolu. Eiköhän sisko saisi sen tarvimansa avun muualta, joltain joka olisi tuohon tehtävään valmis. Ihan hyvin voisin katsoa silmiin.
Ja vastaavasti, jos itse kärsisin lapsettomuudesta en suostuisi ottamaan luovutettuja munasoluja siskoiltani tai keneltäkään tutulta. Joko täysin vieraalta luovuttajalta tai sitten jäisi lapsi tekemättä.
Muoks. Ei sekään ole aina helppo paikka biologiselle äidille jos lapsi on adoptoitu lähipiiriin. Ei vaikka lapsi adoptiovanhemmille olisi oma lapsi ja lapsi pitäisi adoptiovanhempiaan ainoina vanhempinaan. Vaikka järjellä tietää että se vanhemmuusside tuohon lapseen on katkaistu niin silti se voi jäädä kummittelemaan ja tuntua oudolta nähdä "oma lapsensa" siinä toisten lapsena ja hyväksyä oma roolinsa esim tätinä.
Viimeksi muokattu:
Olen miettinyt tätä ja tullut tulokseen, että en luovuttaisi. Yksinkertaisesti kokisin syntyvän lapsen minun lapsenani enkä kykenisi tähän. Kohdun voisin luovuttaa 45-vuotiaana, siskollani olisi vielä hyvin aikaa saada lapsia jos kohtua tarvitsisi.
K
Kolmas korppi harmaana
Vieras
Riippuu lainsäädännöstä. Suomessa et periaatteessa saa täsmäluovuttaa ystävälle vaikka kuinka haluaisit mutta lähisukulaiselle kyllä. Toisaalta saat kyllä myydä munasolujasi kansainvälisille bioteknologiayrityksille. Twisted, huh?
No meiltä otettu verikokeet siinä hoitojen yhteydessä, klinikka kertonut että heiltä pyydetty ylijääneitä alkioita yms. Alkioita ei saa tahallaan tuottaa hoidoilla pelkästään luovutettavaksi mutta ylijäämän saa luovuttaa eteenpäin.
H
"hops"
Vieras
Mulla ei ole siskoja ja veljen vaimolle en tietty voi luovuttaa, muuten kyllä. Kohtuani lainaisin ilman muuta, vaikka koenkin, että kohdussani kasvanut lapsi tuntuu enemmän omalta, mitä munasolustani alkunsa saanut ja toisen kohdussa kasvanut.
[QUOTE="hmmm";28377549]Sinä puhut nyt täysin eri asiasta. Kyllähän oma lapsi on oma lapsi, vaikkei geeniperimä olisikaan sama, mutta on hiukan eri juttu katsoa siskon lasta ja tietää, että ko. lapsi biologisesti puoliksi sinun jälkeläinen.
Eli äidille se ei vaikeaa varmasti olisikaan, mutta luovuttajalle melkoinen tunnemyrsky ja haastava tunneside. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.[/QUOTE]
En minä osaa ajatella, että se olisi jotenkin minun lapseni jos siskoni hänet syntymästään asti kasvattaisi. Se biologia ei vaan ole minulle merkityksellistä tässä mielessä, sori. Ja ennen kuin joku saivartelija ehtii, niin tietysti se on tärkeää sitten kun puhutaan vaikka elinten luovutuksesta ja geneettisistä sairauksista.
Eli äidille se ei vaikeaa varmasti olisikaan, mutta luovuttajalle melkoinen tunnemyrsky ja haastava tunneside. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.[/QUOTE]
En minä osaa ajatella, että se olisi jotenkin minun lapseni jos siskoni hänet syntymästään asti kasvattaisi. Se biologia ei vaan ole minulle merkityksellistä tässä mielessä, sori. Ja ennen kuin joku saivartelija ehtii, niin tietysti se on tärkeää sitten kun puhutaan vaikka elinten luovutuksesta ja geneettisistä sairauksista.
E
enusko
Vieras
Aika kinkkinen kysymys.
Mutta EN luovuttaisi, koska on vaarana, että sitten kaikki lapsen viat ja ikävät piirteet voisivat mennä minun piikkiini. Ei siskoni toimesta, vaan hänen miehensä ja miehensä suvun toimesta. Muutenkin suvut syyttävät lasten negatiivisista piirteistä yleensä puolison sukua
Mutta EN luovuttaisi, koska on vaarana, että sitten kaikki lapsen viat ja ikävät piirteet voisivat mennä minun piikkiini. Ei siskoni toimesta, vaan hänen miehensä ja miehensä suvun toimesta. Muutenkin suvut syyttävät lasten negatiivisista piirteistä yleensä puolison sukua
Siskolle luovuttaisin välittömästi. Mutta muille tuntemilleni ihmisille en. Ennemmin tekisin heidän kohdallaan ristiinluovuttamisen, eli luovuttaisin klinikalle tuntemattomille, jolloin tämä tuntemani ihminen saisi seuraavat "vapaat solut" joltain toiselta luovuttajalta. Pääsisivät siis jonon kärkeen.
O
oikaisua
Vieras
Alkioadoptio on laillista Suomessa. Ylimääräiset alkiot voi joko luovuttaa pareille tai sitten tutkimuskäyttöön. Tällä pariskunnalla keltä alkiot on ylijäänyt,ei saa päättää niistä vaan hoitolaitos päättää kenelle alkiot käytetään. Alkioiden luovutuksen jälkee alkiot on hoitolaitoksen omaisuutta. Alkioiden pitää olla pariskunnan omia, niihin ei saa olla käytettynä luovutettuja sukusoluja. Sellaiset alkiot menee hävitykseen.
A
"annas"
Vieras
Kyllä luovuttaisin. Asia olikin joskus ajankohtainen ajatustasolla mutta onneksi luonto hoiti homman kotiin. 
Mutta ihan varmasti luovuttaisin.
Mutta ihan varmasti luovuttaisin.
E
"Eee"
Vieras
Olen joskus miettinyt, että on olemassa kaksi ihmistä, joille voisin vuokrata kohdun, jos olisivat tarpeessa ja se olisi Suomessa laillista. Ne ovat siskoni ja paras ystäväni. Eli tottakai luovuttaisin heille munasolunkin.
Munasoluja voisin kyllä luovuttaa muutenkin, mutta olen jo 35v, joten luulisin, ettei näin vanhalta enää huolita...
Munasoluja voisin kyllä luovuttaa muutenkin, mutta olen jo 35v, joten luulisin, ettei näin vanhalta enää huolita...
Voisin luovuttaa niin omalle kuin miehenkin siskoille. (Ovat yhtä läheisiä kuin omakin siskoni). Kyllä mulla enemmän painaa se, että ko. Sisarus sitten sen lapsen kantaa ja synnyttää, kuin että kenestä se yksi solu on lähtöisin. Luulen, että se raskausaika auttaisi siihen asennoitumiseen että kyseessä on siskon lapsi, ei minun lapsi. Vähintä mitä voisin tehdä jos siskoni haluistaan huolimatta jäisi lapsettomaksi muuten.
