Vauva syntyi klo 10.34 ja osastolle vauvan luo pääsin vasta kolmen kieppeissä, eli heräämössä nelisen tuntia. Salissa liikutin jo jalkoja ja nostin itse pyllyä kun siirryttiin sängyltä toiselle, eikä voinnissani ollut mitään vikaa. Yhden jälkeen olin heräämöhenkilökunnan mukaan hyvin osastollesiirtokunnossa, mutta koska kätilö kävi heräämössä kerran tuntiin ja oli juuri käynyt (ja eihän sitä nyt ylimääräistä reissua voi tehdä, onhan siinä kymmeniä metrejä matkaa!), niin seuraavaan siirtymismahdollisuuteen oli vajaa tunti. Ja sekään ei sitten toteutunut osaston kiireisen tilanteen ja hoitajien vuoronvaihdon vuoksi, joten jouduin lahoamaan heräämössä kolmeen asti etten olisi osastolla tiellä tai häiritsisi jonkun kahvituntia.
Olen itsekin ollut sairaanhoitajana, ja tiedän, että joskus on kiire ja aina ei voi hypätä asiakkaan joka toiveen mukaan, vaan muitakin potilaita on ja hoitajallakin tietysti oikeus syödä. Mutta voin kyllä sanoa että vitutti maata siellä, kun en ollut tavannut lastani ollenkaan! Tai no, varpaat vilauttivat salissa, mutta sieltäkin oli jostain syystä kiire viedä vauva pois vaikka sekä vauva että minä voimme oikein hyvin. Satuin vielä synnyttämään heinäkuussa, jolloin "sektioheräämö" on kiinni eli olin keskusheräämössä, ja sinne ei ole mitään mahdollisuutta saada vauvaa näytille tai ensi-imetykselle (sektioheräämöön teoriassa saa, käytännössä asia voi henkilökuntavajeen vuoksi olla toinen).
Ja arvatkaa sainko lasta rinnalle osastolle siirtymisen jälkeenkään... eheeeen, just sillä minuutilla oli ihan hirveen tärkeetä katsoa onko se pissinyt ja paljonko on lämpö, ja sitä ei missään nimessä voi tehdä niin että lapsi on äidin rinnalla. Parempi pyöritellä sitä siellä monen metrin päässä hoitopöydällä pitkään ja hartaudella.
Mitä, minäkö tyytymätön sairaalan toimintaan?
