Haluan vauvan ..mies ei :-(

[äiti kahdelle]

olen lähes 30 vuotias kahden lapsen äiti..nuorin on jo 5 vuotias kohta ja mielessä kummittelee toive kolmannesta lapsesta.tiedän että elämä vaikeutuisi ja vauva aika on rankkaa parisuhteelle ja koko perheelle, minun väsymykseni takia.mutta haluaisin vielä sen yhden..ja sitten lapsiluku olisi täynnä.
Ongelmana on se että mies ei halua lasta enää.kaksi on kuulemma jo riittävästi.Tiedän että minulla on ollut vaikeaa lasten kanssa ja elämä ei ole ollut helppoa, mutta nyt olisi jotenki niin hyvä hetki tehdä se kolmas.saisin hiukan hengähdystä.Olen ollut pitkään koulunpenkillä ja ei oikein kiinnosta uraputki vielä.ja olemme muuttaneet muutama kuukausi sitten uudelle paikkakunnalle ja haluaisin olla kotona kun esikoinen menee syksyllä kouluun ja voisin olla kotona kun hän tulee koulusta.(ei tarvitse olla yksin kotona kun olen töissä eikä kuopuksen hoidossa)
Mies koko aika puhuu minun töihin menoani ja rahan tienaamisesta.Nämä asiat ei ole koskaan olleet minulle tärkeitä.ymmärrän kyllä miestäni, että kyllä sitä rahaa olisi hyvä olla, laskut pitää maksaa.

en tiedä saanko koskaan miehen päätä käännettyä.ja pelottaa se että tulen olemaan katkera hänelle siitä.jo sen takia että minä nämä lapset olen tähänkin asti hoitanut.hän ei ole osallistunut vaipparumbaan ja yöheräämisiin.

 

[Äiti-Kengu]

Anna miehellesi aikaa totutella ajatuksesta.
Puhut asian hyvistä puolista sopivalla äänensävyllä.
toivottavasti pääsette molempia tyydyttävään ratkaisuun.

 

[kokemusta on]

Mulla oli jossain vaiheessa samnlainen ongelma mun ex-miehen kanssa,eka lapsesta lähtien
hän sanoi että ei enempää. Ja neljä ihanaa tyttöä saatiin aikaiseksi.
Meillä alkoi sitten ihan eri ongelmat siksi hän on ex mutta kyllä miehesi toivottavasti suostuu
ja saatte vielä lisää lapsia. Mä odotan nyt viidettäni enkä tiedä milloin maltan lopettaa
Lapset on elämän suola.

 

[ap]

en haluakaan painostaa.mutta vauva pyörii mielessä koko aika.kyllä minä haluan töitäkin tehdä, mutta en usko että sen aika on vielä.haluan tehdä lapset ensin..enkä nii että olen työelämässä ja jään siitä pois äitiysloman ajaksi ja laitan lapsen ihan vauvana vielä hoitoon.rankkaa lasten kanssa on..olen siitä tietoinen ja nyt asumme vielä sellaisessa paikassa missä lasten olisi hyvä olla.Olen jo sen verran vanha että kaikki baareissa pyörimiset ei enää kiinnosta..miehellä sen sijaa menojalka vipattaa heti kun plussaan..se on se mitä eniten pelkään.en ole sitä koskaan ymmärtäny että mikä siinä on että kun olen raskaana ja lapsi on syntynyt..mies häviää kavereiden matkaan.Tiedän on aika riskaabelia tehdä lapsi tuollaiselle..silti haluan sen, vaikka tiedän olevani yksin.toisaalta olen kyllä jo kuopuksen kanssa tehnyt nii että jätän vain lapsen isälle ja lähden..ilmoitan tietty mutta en anna periksi omissa menoissani.3 lasta on vaikeaa saada hoitoon..kukaan ei niitä suostu kattomaan.mut isoveljet olisivat jo isoja poikia joten hoidettavana ei olisi kuin vauva.isot jo osaa tehdä asioita yksin ja keskenään.
turhauttavaa, mutta jos saisin miehen ylipuhuttua.luulen että hän pelkää että masennun lopullisesti, mutta hän ei ymmärrä sitä että hän voisi estää sen auttamalla ja tukemalla minua:-/

 

[sama juttu]

Tiedän tunteesi,olosi..Olisin laittanut yv:tä...Pidä pääsi

 

[topsehiini]

No meillä tilanne semmonen että mies tuon nuorimmaisen jälkeen sano et nyt riittää ja minä paukasin sanoa että ei riitä. Olen jo yli 30. Tällähetkellä en aijo kolmatta tehä mutta jossain vaiheessa kyllä.
Mies sulatteli ilmoitustani ja jätti menemättä sterilisaatioon eli hyväksy että vielä ainakin yksi tehdään

Anna miehellesi aikaa tottua ajatukseen ja koita kääntää asia hänen ideakseen

 

[vieras]

Meillä sama tilanne. Kaksi ihanaa tytärtä olemme saaneet, mutta mieleni tekisi niin kovasti sitä kolmatta... Kuopus on vasta 1,5v joten pikkuhiljaa olisi otollinen aika aloitella projektia, sillä en toisaalta tahtoisi lapsille niin pitkää ikäeroakaan. Mies ei kuitenkaan taivuttelusta ja ajasta huolimatta ole suostunut toiveeseeni

 

[topsehiini]

Miehelle se on ihan eri juttu. He kokevat (tai mieheni ainakin kertoi näin) että he tavallaan menettävät vaimonsa silloin kun vauva on pieni. Vauva on kuitenkin tiiviisti kiinni äidissä koko imetys ajan ja mies kokee olevansa turha ja yksin.

 

[ap]

Miehelle se on ihan eri juttu. He kokevat (tai mieheni ainakin kertoi näin) että he tavallaan menettävät vaimonsa silloin kun vauva on pieni. Vauva on kuitenkin tiiviisti kiinni äidissä koko imetys ajan ja mies kokee olevansa turha ja yksin.

tätä olen miettinyt ja olen miehelle joka raskauden alussa sanonu että tulen häntä tarvitsemaan enemmän kuin ikinä.
hänen syynsä siihen miksei enää lapsia..on että nyt on jo liikaa meteliä talossa kahden kanssa.
olen sanonu jo monta kertaa etät ne teiniajat on ohi ja oli jo sillon ku esikoinen syntyi..minä olen sen asian jo läpikäynyt ja en edes kaipaa niitä aikoja.miehellä taitaa olla toisin :-/