Harrastus 10-vuotiaalle sosiaalisesti aralle pojalle???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja slgkd
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

slgkd

Vieras
Jalkapallo ei käy, jääkiekko ei käy... jne jne

Joku soitin ei käy kun ei hän kuulemma opi :( olen sanonut, että sen takia harjoitellaankin, mutta ei niin ei.. jätkällä ei ole mitään harrastusta, pikkuveli pelaa jalkapalloa. Mistä olisi hyvä aloittaa? Kova paikka hänelle esim kitaransoitto kun pitää mennä kahdestaan sen opettajan kanssa sinne, vieraat ihmiset ja niiden kanssa sosiaalinen kanssakäyminen pelottaa poikaa
 
Mun esikoinen saman ikäinen. Viime syksynä teimme diilin hänen kanssaan, että kokeilee koulun kuoroa kaksi kertaa. Hän mieluusti jäisi vaan kotiin nyhjäämään omiin oloihinsa vaikka kirjaa lukemaan. Ei hän kai kummemmin kavereita kuoroista ole saanut, mutta ainakin mukavan harrasteen. Tykästyi ja jäi sille tielleen. Olemme kokeilleet muitakin harrasteita, mutta tästä tykkää eniten. Harrastaa myös tanssia; show-tanssia, jossa ollaan ryhmässä mutta ei pareittain, eivätkä säännöt ole julmetun tiukkoja kuten aika monissa muissa tanssilajeissa.

Täällä suunnalla voi mennä vaikka arkkitehtuurikerhoon, pelaamaan roolipelejä (lautapeleinä) tai esmes shakkikerhoon. Sellaisia hiljaisempien harrasteita, joissa voi olla omillaan, mutta muiden mukana.
 
Valokuvaus olisi varmasti kivaa pojan mielestä. Jos ostaisinkin hänelle kameran ja saisi kuvailla ihan mitä tykkää. Hienoahan olisi, jos pojan saisi menemään harrastukseen jossa voisi saada jopa kavereita.
 
[QUOTE="hipp";24346389]myös tuo taivaankappaleiden seuraaminen kaukoputkella on yksin tehtävää hommaa,mutta sittten voi myös harrastaa isommalla porukalla.[/QUOTE]

Odottelen likkoja kotiin, tulevat huomenna Ursan leiriltä. Heillä on kerhojakin. Luonto-liitolla on luontokerhoja jne.
 
Mun mielestä olis erinomaisen hyvä rohkaista arkaa poikaa itsensä ilmaisuun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Harrastajateatteri on yksi joka kasvattaa itsetuntoa ja on hauska harrastus. Jotain sosiaalisuutta vaativaa yrittäisin kannustaa harrastamaan :)
 
mä ajattelin syöttää mun sosiaalisesti äärimmäisen aran 8 vuotiaani haille ja laittaa hänet aloittelijan kurssille kamppailulajeissa. tosin lapsi on tuota lajia kinunnut päästä harjoittelemaan jo pari vuotta. nyt pitäisi vain löytää seura jossa on tilaa ja alkaa ryhmä sopivasti.
 
Jotain, mistä poika olisi itse kiinnostunut. Voin kuvitella, että ujolle ja aralle voisi olla kauhea kokemus tulla heitetyksi kylmiltään vaikkapa jääkiekkojoukkueeseen, jos laji ei yhtään kiinnosta. Useissa joukkuelajeissa tuonikäiset ovat jo treenanneet yhdessä useamman vuoden, joten ujolle ja aralle voi olla vaikea päästä sisään jo muodostuneeseen jengiin.

Miten olisi parikin harrastusta, toinen jotain liikunnallista ja toinen vaikkapa sitten se valokuvaus? Tukisivat toisiaan ja jäljelle jäisi jotain, vaikka innostus toiseen lopahtaisikin. Pyydä vaikka poikaa nimeämään kolme mieluisinta urheilulajia, joista voisitte sitten kokeilla toteuttamiskelpoisinta. Esim. judo, karate, miekkailu, pesäpallo tai uinti voisivat olla rauhallisemmalle mieluisampia kuin jääkiekko tai jalkapallo.
 
[QUOTE="a.p";24346402]Valokuvaus olisi varmasti kivaa pojan mielestä. Jos ostaisinkin hänelle kameran ja saisi kuvailla ihan mitä tykkää. Hienoahan olisi, jos pojan saisi menemään harrastukseen jossa voisi saada jopa kavereita.[/QUOTE]

Isommilta paikkakunnilta varmasti löytyy valokuvauskurssi tai -kerho.
 
Tämä menee nyt melkoisesti asian vierestä, pyydän anteeksi, mutta nyt kun näin nämä kirjoitukset, innostuin ja ajattelin ottaa esiin, löytyisikö tätä kautta jopa samanhenkistä harrastuskaveria meidän 10-vuotiaalle pojalle, joka on aika lailla sosiaalisesti arka ja herkkä tapaus. Mitään sopivaa harrastusta ei hänelle ole toistaiseksi löytynyt, eikä hän itse ole kovin kiinnostunut sellaista edes löytämään. Varmaan juuri sen takia, että silloin pitää rohkaistua menemään uuteen ja outoon paikkaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Kavereita hänellä on, mutta ei ketään samanhenkistä, josta oikeasti pitäisi ja jonka kanssa haluaisi aktiivisesti itsekin olla. Kaikki muut luokan pojat ovat rohkeampia, ronskimpia jalkapallon pelaajia, siis sellaisia tyypillisiä poikia :) Ja heidän joukossaan meidän poika ei vain viihdy - tuntee olevansa aivan erilainen. Ja siis Turun seudulla asutaan :) Jos teillä majailee vastaavanhenkinen pojannaskali, jota kiinnostavat Aku Ankat, legot ja kaikenlainen muu suht rauhallinen puuhastelu, kirjoittele :)))
 
Suosittelisin kameraksi digijärjestelmäkameraa, ei tarvitse heti olla se hienoin äläkä varsinkaan osta mitään kalliita objektiiveja ennen kuin on harrastanut pari vuotta. Kirjastosta haette aiheesta kirjoja ja luette yhdessä, jos ei halua kurssille. Pian varmasti johonkin kerhoon kuitenkin haluaa, että pääsee käsittelemään kuvia ja oppii käyttämään ohjelmia. Kuvankäsittelyohjelmat on kalliita ja vanhenevat nopeasti, joten niitä ei kannata kotiin ostaa. Valotus ja muut perusasiat pitäisi muutenkin opetella kameralla, eikä vaan "fuskata" jälkikäsittelyllä.
 
Täältä tulisi kannatusta partiolle myös. Onko pojalla ketään kaveria kodin lähellä tai koulussa, jonka kanssa voisi yhdessä aloittaa uuden harrastuksen? Ainakin helpompi mennä sinne, jos on joku tuttu mukana..
 
Mieti (pojan kanssa) olisiko jotain jota voisi aloitella harrastamaan yksin ja myöhemmin liittyä alan kerhoon jossa tavata muita samaa harrastavia!
Esim pienoismallien rakentelu (lentokone, minikros-autot (?) moottori käyttöisille pitäisi olla kerhoja)
 
Innostuksen pitää lähteä pojasta itsestään, ei se muuten jaksa kauaa harrastaa..

Mulle tulee mieleen radioamatöörihommat, lennokkikerhot, radio-ohjattavien autojen kanssa puuhastelu..
 

Yhteistyössä