Hävettääkö tuilla eläminen??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietiskelijä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mietiskelijä

Vieras
En siis tarkoita nyt kotihoidontukea vaan sossun erinäisiä elatusapuaj,toimeentulotukea,asumistukea ym. ym mitä kaikkia niitä onkaan.
oletteko koskaan ajatelleet että mitkä seikat ajoivat teidät siihen että elämiseen tarvitaan valtiolta apua? en mitenkään paalla tätä kysele vaan ihan hyvällä, mietiskellyt olen monesti että miten toiset joutuvat siihen tilanteeseen että omat rahat eivät yksinkertaisesti riitä elämiseen.
Suomessa on hyvää se että vähempiosaisita pidetään huolta, mutta kyllä joskus mietityttää että kuinka epärelua on se että naapurin perhe saa 2kertaa vuodessa sossulta risteilyn ja kerran kesässä vesipuistomatkan. me työssäkäyvät taas emme tuollaisia etuja saa vaikka rahaa meille jää laskujen jälkeen tasan samanverran ehkä jopa vähemmän kuin naapurillemme tulee tukia, joista jo laskut on vähennetty.
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Mies saa asumistukea ja opintotukea, eikä hävetä. :)

juu kyllä ymmärän opintotuet ja asumistuet jos ei töissä ole kun opiskelee, mutta nämä jotka makaavat työttöminä kotona ja ottavat elantonsa ja lomansa valtion maksettavaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietiskelijä:
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Mies saa asumistukea ja opintotukea, eikä hävetä. :)

juu kyllä ymmärän opintotuet ja asumistuet jos ei töissä ole kun opiskelee, mutta nämä jotka makaavat työttöminä kotona ja ottavat elantonsa ja lomansa valtion maksettavaksi.

lasteenka tähän yh kotiäidit joilla pieniä lapsia?
 
toivon ettei tarviis ikuna olla siinä tilanteessa, mutta eihän sitä tiijä tällä miun ammatilla kuinka käy. tosin oon kyllä kiinnostunu tekeen muutakin, enkä yleensä kovin kranttu töitten suhteen. mutta onhan toki tilanteita, että saa vaikka vaan pätkätöitä, joitten tekeminen voi perheellisenä olla tosi hankalaa ja sitten rahallinen hyöty kuitenkin sama ku että ottas tuet. että ei sitä työntekoon kaikki tilanteet kannustakaan.
 
Ei hävetä. Ollaan oikeutettuja saamaan hiukan asumistukea, sekä myös toimeentulotukea kuukausittain. Itse hoidan 4 lastaa kotona (vanhin koulussa) ja mies tekee paskalla palkalla 10 tuntista työpäivää 5 päivää viikossa. Silti siis jäädään sen rajan alle, et tosiaan saadaan noin 200e toimeentulotukee joka kuukausi.
 
ei hävetä, sillä jotenkin mun on perheeni elätettävä ja kun tiedän että tämä on väliaikaista se helpottaa. syy meillä soskussa käymiseen on se että olen sairaspäivärahalla jolla ei todellakaan juhlita, vuokran kun maksaa niin käteen jää vajaa 200? josta sitten pitäis muut saada maksettua
 
Ei minua hävetä. Tiedän miksi olemme tällaisessa tilanteessa, ei siihen sen kummempia syväanalyyseja tarvita. Tilanne kuitenkaan ei ole toivoton. Väliaikainen vain.

Minä luulen, että ei niistä kannata alkaa kadehtimaan sossun pienistä tuista ja tuetuista lomista. Totuus on paljon karumpi, kuin sen ulkoapäin hoksaakaan. Ja yleensä kun mietitään, niin mieluummin ihmiset työssä käy kun kodin seinien sisällä on päivästä toiseen. Rankka työtahti tietenkin voi tuntua kurjalta ja toivoo jatkuvasti, että kun saisi levähtää, mutta sillekin on rajansa, että kuinka kauan sitä jaksaa toimettomana istuskella.
 
Tyytyväinen saa olla, että on tuet olemassa niille jotka niitä oikeasti tarvitsee. Tietysti ihanne tilanne olisi, että niitä ei tarvitsisi hakea mutta kovin on suotu erilaiset mahdollisuudet jokaiselle. Aina ei voi tulevaisuutta tietää...
 

Yhteistyössä