S
"surku"
Vieras
Eli aina uuden suhteen alussa alan jotenkin häpeämään kaikkea normaalia; syömistä, vessassa käymistä, vähänkään erikoisempien vaatteiden käyttämistä yms. Häpeän itseäni. Ja tämä siis aina vain henkilön seurassa jonka kanssa jotain säätöä. Esimerkiksi kaveripohjalta alkaneen jutun kanssa pystyin olemaan täysin normaali itseni siihen asti että meillä tulikin jotain muutakin, sen jälkeen alkoi taas nälkälakko hänen seurassaan yms.
Ja mistä johtuu yleensäkin se, että ensin ihastuu todella lujaa, mutta muutaman kuukauden säädön jälkeen koko ihminen yhtäkkiä lähinnä ällöttääkin vaikka liian nopeasti ei ole edetty tai mitään muita "klassisia virheitä"
Tämä on todella ärsyttävää ja pelkään ettei parisuhteet enää onnistu minulta. Onko kenelläkään näkemyksiä asiaan tai omakohtaista kokemusta tällaisesta?
Ja mistä johtuu yleensäkin se, että ensin ihastuu todella lujaa, mutta muutaman kuukauden säädön jälkeen koko ihminen yhtäkkiä lähinnä ällöttääkin vaikka liian nopeasti ei ole edetty tai mitään muita "klassisia virheitä"
Tämä on todella ärsyttävää ja pelkään ettei parisuhteet enää onnistu minulta. Onko kenelläkään näkemyksiä asiaan tai omakohtaista kokemusta tällaisesta?