V
vierailija
Vieras
Suomen saamiset Kreikalta ovat huvenneet miljardeilla – kriisimaalle annettujen tukilainojen markkina-arvo on jo puolittunut
Tukilainojen markkina-arvoa ovat leikanneet toistuvat lainaehtojen muutokset.
Eurokriisi
10.7.2018 klo 18:33
Kreikan hätälainoitus aloitettiin kahdeksan vuotta sitten, kun ilmeni että maa on elänyt yli varojensa jo pitkään. Vuosien saatossa Kreikalle on myönnetty eurojärjestelmän tukilainoja noin 180 miljardia euroa. Luku on arvio eri lähteistä kerätyistä tiedoista.
Nyt tukilainojen markkina-arvo on laskenut jo noin puoleen alkuperäisestä. Lainapotin arvo on laskenut, koska sen ehtoja on helpotettu useita kertoja. Muun muassa laina-aikoja on pidennetty, korkoja alennettu ja niiden maksua lykätty.
– Kyllä se [lainaehtojen muuttelu] on käytännössä puolittanut lainojen arvot. Tai enemmänkin kuin puolittanut, jos käytettäisiin markkinoiden arvioimia riskejä hinnoittelussa, päästrategi Jan von Gerich Nordeasta sanoo.
Viimeksi kesäkuun lopussa EU-johtajat venyttivät muutamien lainaerien maksuaikataulua jopa vuoteen 2070 saakka. Ehtojen muuttelulla on vältytty lainapääoman leikkaamiselta, joka olisi vastoin EU:n perussopimusta – tai ainakin sen tulkintaa.
– Maastrichtin sopimuksen artikla 125 kieltää velkojen yhteisvastuun valtioiden välillä. Varmaankaan nämä toimet eivät vielä ole varsinaisesti rikkoneet tätä pykälää, mutta ainakin sen henkeä on rikottu, taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Helsingin yliopistosta sanoo.
Tässä pidetään yllä illuusiota, että Kreikka joskus maksaisi velkansa takaisin.
Jan von Gerich
Tukilainapottia hallinnoimaan on perustettu erillisiä instituutiota eurojärjestelmän kylkeen. Noin 130 miljardin lainapotti on järjestelty Kreikalle Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta. Toinen lainoja hallinnoiva instituutio on Euroopan vakausmekanismi (EVM), jonka kautta tukilainoja on ohjattu Kreikalle ERVV:n tukiohjelman jälkeen noin 47 miljoonaa(siirryt toiseen palveluun) euroa.
Suomen vastuut(siirryt toiseen palveluun) näissä insitituutioissa ovat kaikkine takauksineen toistakymmentä miljardia euroa. Varsinainen lainaosuus Kreikalle lienee tällä hetkellä noin viisi miljardia euroa.
Lainapotin markkina-arvon puolittuminen on siten vähentänyt Suomen osuuden arvoa parilla miljardilla eurolla. Vasta vuosikymmenten kuluttua selviää, paljonko tukilainoista lopulta palautuu takaisin, vai palautuuko mitään.
– Tässä pidetään yllä illuusiota, että Kreikka joskus maksaisi velkansa takaisin. Teoriassa voidaan määritellä sellaisia skenaarioita ja ehtoja, että Kreikka maksaisi takaisin nämä velat. Toinen juttu on, että uskooko kukaan, että Kreikka niitä suostuisi poliittisesti toteuttamaan, sanoo Jan von Gerich.
Lainajärjestelyistä on vaikea saada selvää
Joukkovelkakirjamarkkinoita töikseen seuraavalle Gerichille Kreikan lainapaketit ovat olleet tavallista vaativampi kohde. Tietoa on saatavilla, mutta turhan niukasti, ja silloinkin valikoidusti. Tästä syystä laskelman tekeminen vei aikaa ja lopputulokseen sisältyy tavallista enemmän arviota.
– Tietoa annetaan paljon, mutta paljon jätetään myös pimentoon. Jos katsotaan virallisia dokumentteja, niin sieltä on käytännössä mahdotonta löytää kaikkia yksityiskohtia, koska ne eivät varmasti ole siellä. Halutaan ehkä antaa jonkinlainen kuva siitä, että mitä on tapahtumassa. Se on kuitenkin niin monimutkainen järjestelmä, että vaikka kaikki tiedot annettaisiinkin, niin olisi hyvin haastavaa pysyä kärryillä, että mitä oikeasti on tapahtumassa.
Lainaohjelmat eivät noudata oikeastaan minkään näköistä läpinäkyvyysperiaatetta.
Tuomas Malinen
Varsin kummallisena Jan von Gerich pitää tukilainojen ehtojen muuttelua moneen otteeseen. Hän ei muista törmänneensä vastaavaan aiemmin.
Myös Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen pitää lainajärjestelyä varsin vaikeana hahmottaa. Varsinkin järjestelyä toteuttamaan rakennetut instituutiot ovat vastoin unionin omia periaatteita avoimuudesta.
– Ohjelma ei täytä lainkaan unionin avoimuuden periaatteita. Jo alun perin järjestelyistä päätettiin hyvin epäselvissä olosuhteissa. Lainoja hallinnoivat instituutiot perustettiin EU-lain ulkopuolelle, koska EU-laki olisi kieltänyt ne vähintäänkin lain hengen tasolla. Lainaohjelmat eivät noudata oikeastaan minkään näköistä läpinäkyvyysperiaatetta, Tuomas Malinen suomii.
Eurojärjestelmä on jäänyt tukiohjelmansa vangiksi
Kreikan tukiruletti ei ole enää EU:ssa poliittisen väännön keskiössä. Pakolaiskriisi ja Brexit ovat sysänneet sen ongelmana sivuraiteelle.
Mikään ei ole kuitenkaan muuttunut sen suhteen, että tukilainajärjestely on poliitikoille edelleen vaikea pähkinä päätettäväksi. Kun velkajärjestelyyn ei löydy yksimielisyyttä, on keksittävä kiertoteitä. Leikkauksista ei haluta puhua ainakaan julkisissa puheissa.
– Jos leikkauksia alettaisiin oikeasti tehdä, niin populistipuolueiden kannatus nousisi arvatenkin hyvin korkeaksi. Siinä mielessä Kreikan kriisi ilmentää hyvin tätä euroalueen perusongelmaa, kun koko järjestelmä rakennettiin väärä pää edellä. Ensin olisi pitänyt olla poliittinen unioni ja vasta sitten valuuttaunioni. Nyt kun poliittista unionia ei ole, niin keplotellaan eteenpäin tässä valuuttaunionissa, Tuomas Malinen sanoo.
Kreikalle on nyt luotu edellytykset päästä takaisin lainamarkkinoille.
Jan von Gerich
Tukilainoituksen ja niiden ehdoksi asetettujen säästö- ja yksityistämisvelvoitteiden avulla Kreikan valtion lainojen korkotaso on saatu palautumaan suunnilleen kriisiä edeltävälle tasolle. Se ei suinkaan tarkoita, että Kreikan lainatilanne olisi pian normalisoitumassa.
kuplablogi(siirryt toiseen palveluun). Valtiot hoitavat koronmaksun ja ottavat uutta velkaa vanhojen kuittaamiseksi. Siis tekevät juuri niin kuin ylivelkaantuneita kehotetaan olemaan tekemättä.
Kierre johtaa velan kasvuun myös valtioiden kohdalla, ja juuri siksi näistä valtioiden valtavista velkavuorista on syytä olla huolissaan. Matala korkotaso on pitänyt tilanteen jotakuinkin hallinnassa vielä monen valtoin kohdalla, mutta paluu korkeampiin korkoihin johtaa väistämättä vaikeuksiin kriisimaissa, kuten Kreikassa.
Silloin voi olla edessä tilanne, että Suomi muiden eurojärjestelmän maiden kanssa joutuu kuittaamaan tappiota tukilainoista.
Tukilainojen markkina-arvoa ovat leikanneet toistuvat lainaehtojen muutokset.
Eurokriisi
10.7.2018 klo 18:33
Kreikan hätälainoitus aloitettiin kahdeksan vuotta sitten, kun ilmeni että maa on elänyt yli varojensa jo pitkään. Vuosien saatossa Kreikalle on myönnetty eurojärjestelmän tukilainoja noin 180 miljardia euroa. Luku on arvio eri lähteistä kerätyistä tiedoista.
Nyt tukilainojen markkina-arvo on laskenut jo noin puoleen alkuperäisestä. Lainapotin arvo on laskenut, koska sen ehtoja on helpotettu useita kertoja. Muun muassa laina-aikoja on pidennetty, korkoja alennettu ja niiden maksua lykätty.
– Kyllä se [lainaehtojen muuttelu] on käytännössä puolittanut lainojen arvot. Tai enemmänkin kuin puolittanut, jos käytettäisiin markkinoiden arvioimia riskejä hinnoittelussa, päästrategi Jan von Gerich Nordeasta sanoo.
Viimeksi kesäkuun lopussa EU-johtajat venyttivät muutamien lainaerien maksuaikataulua jopa vuoteen 2070 saakka. Ehtojen muuttelulla on vältytty lainapääoman leikkaamiselta, joka olisi vastoin EU:n perussopimusta – tai ainakin sen tulkintaa.
– Maastrichtin sopimuksen artikla 125 kieltää velkojen yhteisvastuun valtioiden välillä. Varmaankaan nämä toimet eivät vielä ole varsinaisesti rikkoneet tätä pykälää, mutta ainakin sen henkeä on rikottu, taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Helsingin yliopistosta sanoo.
Tässä pidetään yllä illuusiota, että Kreikka joskus maksaisi velkansa takaisin.
Jan von Gerich
Tukilainapottia hallinnoimaan on perustettu erillisiä instituutiota eurojärjestelmän kylkeen. Noin 130 miljardin lainapotti on järjestelty Kreikalle Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta. Toinen lainoja hallinnoiva instituutio on Euroopan vakausmekanismi (EVM), jonka kautta tukilainoja on ohjattu Kreikalle ERVV:n tukiohjelman jälkeen noin 47 miljoonaa(siirryt toiseen palveluun) euroa.
Suomen vastuut(siirryt toiseen palveluun) näissä insitituutioissa ovat kaikkine takauksineen toistakymmentä miljardia euroa. Varsinainen lainaosuus Kreikalle lienee tällä hetkellä noin viisi miljardia euroa.
Lainapotin markkina-arvon puolittuminen on siten vähentänyt Suomen osuuden arvoa parilla miljardilla eurolla. Vasta vuosikymmenten kuluttua selviää, paljonko tukilainoista lopulta palautuu takaisin, vai palautuuko mitään.
– Tässä pidetään yllä illuusiota, että Kreikka joskus maksaisi velkansa takaisin. Teoriassa voidaan määritellä sellaisia skenaarioita ja ehtoja, että Kreikka maksaisi takaisin nämä velat. Toinen juttu on, että uskooko kukaan, että Kreikka niitä suostuisi poliittisesti toteuttamaan, sanoo Jan von Gerich.
Lainajärjestelyistä on vaikea saada selvää
Joukkovelkakirjamarkkinoita töikseen seuraavalle Gerichille Kreikan lainapaketit ovat olleet tavallista vaativampi kohde. Tietoa on saatavilla, mutta turhan niukasti, ja silloinkin valikoidusti. Tästä syystä laskelman tekeminen vei aikaa ja lopputulokseen sisältyy tavallista enemmän arviota.
– Tietoa annetaan paljon, mutta paljon jätetään myös pimentoon. Jos katsotaan virallisia dokumentteja, niin sieltä on käytännössä mahdotonta löytää kaikkia yksityiskohtia, koska ne eivät varmasti ole siellä. Halutaan ehkä antaa jonkinlainen kuva siitä, että mitä on tapahtumassa. Se on kuitenkin niin monimutkainen järjestelmä, että vaikka kaikki tiedot annettaisiinkin, niin olisi hyvin haastavaa pysyä kärryillä, että mitä oikeasti on tapahtumassa.
Lainaohjelmat eivät noudata oikeastaan minkään näköistä läpinäkyvyysperiaatetta.
Tuomas Malinen
Varsin kummallisena Jan von Gerich pitää tukilainojen ehtojen muuttelua moneen otteeseen. Hän ei muista törmänneensä vastaavaan aiemmin.
Myös Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen pitää lainajärjestelyä varsin vaikeana hahmottaa. Varsinkin järjestelyä toteuttamaan rakennetut instituutiot ovat vastoin unionin omia periaatteita avoimuudesta.
– Ohjelma ei täytä lainkaan unionin avoimuuden periaatteita. Jo alun perin järjestelyistä päätettiin hyvin epäselvissä olosuhteissa. Lainoja hallinnoivat instituutiot perustettiin EU-lain ulkopuolelle, koska EU-laki olisi kieltänyt ne vähintäänkin lain hengen tasolla. Lainaohjelmat eivät noudata oikeastaan minkään näköistä läpinäkyvyysperiaatetta, Tuomas Malinen suomii.
Eurojärjestelmä on jäänyt tukiohjelmansa vangiksi
Kreikan tukiruletti ei ole enää EU:ssa poliittisen väännön keskiössä. Pakolaiskriisi ja Brexit ovat sysänneet sen ongelmana sivuraiteelle.
Mikään ei ole kuitenkaan muuttunut sen suhteen, että tukilainajärjestely on poliitikoille edelleen vaikea pähkinä päätettäväksi. Kun velkajärjestelyyn ei löydy yksimielisyyttä, on keksittävä kiertoteitä. Leikkauksista ei haluta puhua ainakaan julkisissa puheissa.
– Jos leikkauksia alettaisiin oikeasti tehdä, niin populistipuolueiden kannatus nousisi arvatenkin hyvin korkeaksi. Siinä mielessä Kreikan kriisi ilmentää hyvin tätä euroalueen perusongelmaa, kun koko järjestelmä rakennettiin väärä pää edellä. Ensin olisi pitänyt olla poliittinen unioni ja vasta sitten valuuttaunioni. Nyt kun poliittista unionia ei ole, niin keplotellaan eteenpäin tässä valuuttaunionissa, Tuomas Malinen sanoo.
Kreikalle on nyt luotu edellytykset päästä takaisin lainamarkkinoille.
Jan von Gerich
Tukilainoituksen ja niiden ehdoksi asetettujen säästö- ja yksityistämisvelvoitteiden avulla Kreikan valtion lainojen korkotaso on saatu palautumaan suunnilleen kriisiä edeltävälle tasolle. Se ei suinkaan tarkoita, että Kreikan lainatilanne olisi pian normalisoitumassa.
kuplablogi(siirryt toiseen palveluun). Valtiot hoitavat koronmaksun ja ottavat uutta velkaa vanhojen kuittaamiseksi. Siis tekevät juuri niin kuin ylivelkaantuneita kehotetaan olemaan tekemättä.
Kierre johtaa velan kasvuun myös valtioiden kohdalla, ja juuri siksi näistä valtioiden valtavista velkavuorista on syytä olla huolissaan. Matala korkotaso on pitänyt tilanteen jotakuinkin hallinnassa vielä monen valtoin kohdalla, mutta paluu korkeampiin korkoihin johtaa väistämättä vaikeuksiin kriisimaissa, kuten Kreikassa.
Silloin voi olla edessä tilanne, että Suomi muiden eurojärjestelmän maiden kanssa joutuu kuittaamaan tappiota tukilainoista.