Hei te eronneet!!

[avuton]

Mun elämä on nyt siinä pisteessä että haluan eron miehestäni..Vaikeaksi tämän tekee sen kun meillä on kaksi lasta..
Mies kohteli mua ennen ja joskus myös nykyään väkivaltaisesti. Nykyään hän pahoinpitelee minua henkisesti..ihan sama mitä teen, tulee kakkaa niskaan ja veetuilua ja vielä lasten nähden..

Monta vuotta olen tätä kestänyt ja aina vaan ajatellut, että annan uuden mahdollisuuden..

mutta aina saan todeta sen, että mies ei muutu...

Sain kerran keskenmenon ja kohdunulkoisen raskauden, mutta tukea ei mieheltä herunut vaikka olin todella masentunut..aina kun itkettää, ukko vaan sanoo, että mitä tuokin akka taas märisee....en jaksa enää..

Lisäksi pari miestä on tän meidän suhteen aikana ollut kiinnostunut minusta..voi että kuinka ihania sanoja ja rakkauden osoituksia olenkaan näiltä miehiltä kuullut..ikinä ei mun mies ole mua kehunut tai sanonut kohteliaisuuksia..nämä kohteliaisuudet sai vihdoinkin silmäni aukeamaan..siis en ole ryhtynyt näiden miesten kanssa mihinkään, vaikka välillä tuntunut että miksi en ois...

Mä oon ansainnut parempaa...elämän, jossa saan tehdä mitä haluan..nykyään saan suunnilleen kysyä saanko käydä tietokoneella, saanko juoda saunaoluen, saanko käydä lenkillä jne...

Lapsi parat saa joka päivä nähdä rakkaudetonta elämää...
Haluan tulevaisuudessa sellaisen miehen, joka osaa tukea, rakastaa, sanoa ihania sanoja yms..

Ongelma onkin siinä...että miten voi erota helposti?? Miten voin jatkaa elämääni normaalisti, vaikka takana on kymmenen vuoden suhde?? Kymmenen vuotta tunsin henkilön jonka tunnen läpikotaisin..miten siitä voi erota??
Miten pärjää taloudellisesti?? Miten voi päästää irti sellaisesta ihmisestä, joka on ollut aina se paras kaveri, joka ollut aina lähellä..miten lapset suhtautuu...eniten säälittää juuri ne lapset, sillä he tykkäävät todella paljon isästään..mutta en halua lasten näkevän enää tätä ikuista tappelua ja rakkaudettomuutta..auttakaa!!!
Isäni kuoli vuosia sitten, joten todella läheisen ihmisen olen menettänyt mutta se tuntuu nyt todella eri asialta..

auttakaa hyvät ihmiset..tarvin apua etten jää taas tähän kiduttavan suhteen kierteeseen..taas kohta ajattelen että katotaan nyt vielä vähän eteenpäin..kyllä se mies muuttuu..joo joo...mutta se ei muutu..tiedän sen..en halua enää kiduttaa itteeni..
Ja vaikeaa on myös se että miten miehen sukulaiset suhtautuu minuun ja yleensäkin kaikki ihmiset..aletaanko minua syyllistämään ja haukkumaan..

apua!!

 

[avuton]

Mun elämä on nyt siinä pisteessä että haluan eron miehestäni..Vaikeaksi tämän tekee sen kun meillä on kaksi lasta..
Mies kohteli mua ennen ja joskus myös nykyään väkivaltaisesti. Nykyään hän pahoinpitelee minua henkisesti..ihan sama mitä teen, tulee kakkaa niskaan ja veetuilua ja vielä lasten nähden..

Monta vuotta olen tätä kestänyt ja aina vaan ajatellut, että annan uuden mahdollisuuden..

mutta aina saan todeta sen, että mies ei muutu...

Sain kerran keskenmenon ja kohdunulkoisen raskauden, mutta tukea ei mieheltä herunut vaikka olin todella masentunut..aina kun itkettää, ukko vaan sanoo, että mitä tuokin akka taas märisee....en jaksa enää..

Lisäksi pari miestä on tän meidän suhteen aikana ollut kiinnostunut minusta..voi että kuinka ihania sanoja ja rakkauden osoituksia olenkaan näiltä miehiltä kuullut..ikinä ei mun mies ole mua kehunut tai sanonut kohteliaisuuksia..nämä kohteliaisuudet sai vihdoinkin silmäni aukeamaan..siis en ole ryhtynyt näiden miesten kanssa mihinkään, vaikka välillä tuntunut että miksi en ois...

Mä oon ansainnut parempaa...elämän, jossa saan tehdä mitä haluan..nykyään saan suunnilleen kysyä saanko käydä tietokoneella, saanko juoda saunaoluen, saanko käydä lenkillä jne...

Lapsi parat saa joka päivä nähdä rakkaudetonta elämää...
Haluan tulevaisuudessa sellaisen miehen, joka osaa tukea, rakastaa, sanoa ihania sanoja yms..

Ongelma onkin siinä...että miten voi erota helposti?? Miten voin jatkaa elämääni normaalisti, vaikka takana on kymmenen vuoden suhde?? Kymmenen vuotta tunsin henkilön jonka tunnen läpikotaisin..miten siitä voi erota??
Miten pärjää taloudellisesti?? Miten voi päästää irti sellaisesta ihmisestä, joka on ollut aina se paras kaveri, joka ollut aina lähellä..miten lapset suhtautuu...eniten säälittää juuri ne lapset, sillä he tykkäävät todella paljon isästään..mutta en halua lasten näkevän enää tätä ikuista tappelua ja rakkaudettomuutta..auttakaa!!!
Isäni kuoli vuosia sitten, joten todella läheisen ihmisen olen menettänyt mutta se tuntuu nyt todella eri asialta..

auttakaa hyvät ihmiset..tarvin apua etten jää taas tähän kiduttavan suhteen kierteeseen..taas kohta ajattelen että katotaan nyt vielä vähän eteenpäin..kyllä se mies muuttuu..joo joo...mutta se ei muutu..tiedän sen..en halua enää kiduttaa itteeni..
Ja vaikeaa on myös se että miten miehen sukulaiset suhtautuu minuun ja yleensäkin kaikki ihmiset..aletaanko minua syyllistämään ja haukkumaan..

apua!!

ja sen verran vielä, että miten voi selvitä kaikista ihanista yhteisistä muistoista ja hetkistä..niitä on kuitenkin paljon..ja aina kun mietin näitä erojuttuja ja olen niistä miehellenikin maininnut, mies on seuraavana päivänä aivan ihana..on paljon lasten kanssa ja muutenkin tosi herttainen..mä oon aina ihan mielissään, että voi kun on ihana mies..mutta tätä ihanuutta kestää yleensä tosi vähän aikaa ja taas kohta on mies se sama entinen v*ittumainen ukko..tää on niin h*elvetin vaikeaa..

 

[Sinterella]

Mä en ole eronnu, mutta ei tuo ihan ok käytöstä ole sun mieheltä. Sen mä olen oppinu miehistä että ne muistaa virheensä vain vähän aikaa ja sitte kaikki palaa normaaliin. Mutta ohjeen minkä olen ystävälleni antanu jolla on mies joka osaa olla todella v..mäinen ja osaa sanoa sanat mitkä loukkaa eniten ja kääntää asiat vielä sillain että muut on syyllisiä ei hän, Anna varoitus ja jos se ei toimi tee se mistä varoitit. Eli jos olet ihan täynnä tuota touhua , sano mitä teet jos asiat eivät muutu ja jos asiat eivät muutu teet niinku uhkaat. Monesti tuollaiset miehet pitävät emäntää ihan päivänselvänä asiana.

 

[avuton]

Mä en ole eronnu, mutta ei tuo ihan ok käytöstä ole sun mieheltä. Sen mä olen oppinu miehistä että ne muistaa virheensä vain vähän aikaa ja sitte kaikki palaa normaaliin. Mutta ohjeen minkä olen ystävälleni antanu jolla on mies joka osaa olla todella v..mäinen ja osaa sanoa sanat mitkä loukkaa eniten ja kääntää asiat vielä sillain että muut on syyllisiä ei hän, Anna varoitus ja jos se ei toimi tee se mistä varoitit. Eli jos olet ihan täynnä tuota touhua , sano mitä teet jos asiat eivät muutu ja jos asiat eivät muutu teet niinku uhkaat. Monesti tuollaiset miehet pitävät emäntää ihan päivänselvänä asiana.

kiitos sulle..mä oon vaan sellanen ihminen, että aina kamalien päivien aikana uhkaan, että muutan tyttöjen kans pois..mies vaan naureskelee ja sanoo että muuttakaa vaan..se ei ota mua yhtään tosissaan..mutta mun on ihan pakko nyt tehdä asiat loppuun asti..muuten se luulee että vaan pilailen..rankkaa sanon minä..

 

[avuton]

minä erosin exästä 24v jälkeen.
enempää en pui sitä täällä.
2v mietin ja ero oli oikea ratkaisu.
tee sinäkin niin jos sinun tunteesi on sillä tasolla väkisin ei kannata yrittää edes lasten takia, ne kärsivät vielä enemmän

voi kiva kun vastasit
miten selvisit?? Kuinka nopeaa elämä palautui normaaliksi?? Miten lapset reagoivat?? Kuinka pian löysin uuden miehen?? Tuliko uuteen suhteeseen haamuja menneestä?? En tarkoita sitä, että olisin heti uutta ottamassa, mutta mietin vaan, että pystyyköhän sitä koskaan uutta ottamaan pitkän suhteen jälkeen..

 

[Sinterella]

Miehet on kuin lapsia; jos uhkaat ja uhkaat niin sillä ei enään ole merkitystä! Tietenkään en sano että sitten se on lopullista jos nyt lähet, mutta ennen kuin palaat (jos siis aijot lähtä) niin tee selväksi mitkä asiat on muututtava ennen paluuta ja että mitkä asiat eivät paluun jälkeen ole hyväksyttäviä. Virheitä sattuu, mutta kun annat tietyt rajat ja niitä ns.rikkoo niin sitten se on lopullista. Aikuista ihmistä ei voi muuttaa jos se ei ite sitä tajua mikä käytös ei ole sopivaa ja mikä on. Dr.Philiä lainatakseni; ihminen ei voi muuttaa mitä ei tiedosta. Jos sä olet usein sitä uhannu että lähet niin olis jo aika toteuttaa se, ei se muuten usko yhtään että sä olet tosissasi.

 

[avuton]

Miehet on kuin lapsia; jos uhkaat ja uhkaat niin sillä ei enään ole merkitystä! Tietenkään en sano että sitten se on lopullista jos nyt lähet, mutta ennen kuin palaat (jos siis aijot lähtä) niin tee selväksi mitkä asiat on muututtava ennen paluuta ja että mitkä asiat eivät paluun jälkeen ole hyväksyttäviä. Virheitä sattuu, mutta kun annat tietyt rajat ja niitä ns.rikkoo niin sitten se on lopullista. Aikuista ihmistä ei voi muuttaa jos se ei ite sitä tajua mikä käytös ei ole sopivaa ja mikä on. Dr.Philiä lainatakseni; ihminen ei voi muuttaa mitä ei tiedosta. Jos sä olet usein sitä uhannu että lähet niin olis jo aika toteuttaa se, ei se muuten usko yhtään että sä olet tosissasi.

yhestikin hain hänen silmien edessä asuntohakemuspaperit kiinteistötoimistolta..täyttelin niitä hänen silmien allaan..kyselin häneltä välillä, että mitä mä tähän laitan..hän neuvoi ihan tyynenä, että kirjoita siihen niin ja niin...eli sekään uhkaus ei toiminut..välillä tuntuu että mitä ihmettä mä teen, että saan miehen tajuamaan...huhhuh..pakko kai sitä on kämppiä alkaa kattomaan ja tuoda uuden kämpän avaimet ukon nenän eteen..josko se sit jo tajuais

 

[ukko]

Itse erosin aikoinaan vaimostani. Suhde oli todella riitaisa. Nyt on toinen avio menossa ja kaikki sujuu hyvin. En tiedä auttaako tämmöisen ukon höpinä, mutta mielestäni ei huonossa suhteessa kannata riutua.

 

[ukko]

Itse erosin aikoinaan vaimostani. Suhde oli todella riitaisa. Nyt on toinen avio menossa ja kaikki sujuu hyvin. En tiedä auttaako tämmöisen ukon höpinä, mutta mielestäni ei huonossa suhteessa kannata riutua.

ukon höpinä aina tervetullutta ja piristystä =)

Kiitos kiitos.

 

[HraHuu]

Ei helppoja eroja ole olemassakaan. Kyllä erossa kumpikin osapuoli saa henkisesti turpiinsa tasapuolisesti. Jos joku keksis helpon eron niin aika guru olis.. :/

 

[Sinterella]

yhestikin hain hänen silmien edessä asuntohakemuspaperit kiinteistötoimistolta..täyttelin niitä hänen silmien allaan..kyselin häneltä välillä, että mitä mä tähän laitan..hän neuvoi ihan tyynenä, että kirjoita siihen niin ja niin...eli sekään uhkaus ei toiminut..välillä tuntuu että mitä ihmettä mä teen, että saan miehen tajuamaan...huhhuh..pakko kai sitä on kämppiä alkaa kattomaan ja tuoda uuden kämpän avaimet ukon nenän eteen..josko se sit jo tajuais

Mutta sinähän olet vielä yhdessä sen miehen kans eli et toteuttanut uhkausta! Seuraavalla kerralla menet loppuun asti! Mä voin itsestäni sanoa sen verran että mä en olis tuollaista kuunnellu kauaa. En edes lasten takia. Mä olisin antanu vaihtoehdot ja jos ne ei miellytä niin silloin mies saa hoidella välejä ns.kaukosuhteella. Tietenki lapsiin sais pitää normaalisti yhteyttä, minuun ei muuten ku lapsiin liittyvissä.

 

[ukko]

Itse erosin aikoinaan vaimostani. Suhde oli todella riitaisa. Nyt on toinen avio menossa ja kaikki sujuu hyvin. En tiedä auttaako tämmöisen ukon höpinä, mutta mielestäni ei huonossa suhteessa kannata riutua.

ukon höpinä aina tervetullutta ja piristystä =)

Kiitos kiitos.

ja yksityisviestiäkin voiit laittaa halutessa, ei tällä kaikkea voi koko kansan nähden kertoa
vaikka jotain haluaisi kertoa
ajatustenvaihto tällaisista asioista on kiva vaihtaa miehenkin kanssa, ei aina tarvi olla nainen

En jaksa rekisteröityä. Mutta tuonne voi viestiä kirjoittaa jos haluaa: dipoli@hotmail.com.
Ja kivahan se ois vaihdella kuulumisia kohtalotovereilta...

 

[HraHuu]

..mun ero oli niin helppo kuin olla ja voi.
ei mitään tuskaa, ongelmia ym
nyt on kuin en olisi exän kanssa koskaan ollutkaan
täysin vieras heti kun lähdin.
oikeastaan jo liiton loppuvaiheessa oli täysin toinen ihminen

Guru-ainesta olet siis..

 

[ukko]

Itse erosin aikoinaan vaimostani. Suhde oli todella riitaisa. Nyt on toinen avio menossa ja kaikki sujuu hyvin. En tiedä auttaako tämmöisen ukon höpinä, mutta mielestäni ei huonossa suhteessa kannata riutua.

ukon höpinä aina tervetullutta ja piristystä =)

Kiitos kiitos.

ja yksityisviestiäkin voiit laittaa halutessa, ei tällä kaikkea voi koko kansan nähden kertoa
vaikka jotain haluaisi kertoa
ajatustenvaihto tällaisista asioista on kiva vaihtaa miehenkin kanssa, ei aina tarvi olla nainen

En jaksa rekisteröityä. Mutta tuonne voi viestiä kirjoittaa jos haluaa: dipoli@hotmail.com.
Ja kivahan se ois vaihdella kuulumisia kohtalotovereilta...

saako ihan oikeasti laittaa mailia, entä sun vaimos ..

Mitäs kirjoittelu haittaa? Aika vapaata meillä on.

 

[ukko]

Itse erosin aikoinaan vaimostani. Suhde oli todella riitaisa. Nyt on toinen avio menossa ja kaikki sujuu hyvin. En tiedä auttaako tämmöisen ukon höpinä, mutta mielestäni ei huonossa suhteessa kannata riutua.

ukon höpinä aina tervetullutta ja piristystä =)

Kiitos kiitos.

ja yksityisviestiäkin voiit laittaa halutessa, ei tällä kaikkea voi koko kansan nähden kertoa
vaikka jotain haluaisi kertoa
ajatustenvaihto tällaisista asioista on kiva vaihtaa miehenkin kanssa, ei aina tarvi olla nainen

En jaksa rekisteröityä. Mutta tuonne voi viestiä kirjoittaa jos haluaa: dipoli@hotmail.com.
Ja kivahan se ois vaihdella kuulumisia kohtalotovereilta...

saako ihan oikeasti laittaa mailia, entä sun vaimos ..

Mitäs kirjoittelu haittaa? Aika vapaata meillä on.

ok. kurkkaa...

Tuliko takasin?

 

[avuton]

Oliskos näin päivällä vielä hyviä neuvojen antajia..Hyviä on kyllä tullut tähänkin asti, mutta niitä hyviä vinkkejä ei oo koskaan liikaa..

 

[munsta]

Eikö teidän kannattaisi yrittää jonkun parisuhdeneuvojan kautta avata solmujanne? Jotenkin tuntuu, että rakastat miestäsi vielä ja tämä on hätähuuto sille.

 

[avuton]

Nyt taas kamalan paha olla..Olin jo todella henkisesti valmistautunut eroon..Oon jo kämppääkin katellut..Kaikki ois muuten ookoo, mutta tänään menin sitten puhumaan lapsilleni tästä. Alle 4-vuotiaita..Isompi alkoi itkemään ja sanoi, ettei halua muuttaa. Haluaa, että me kaikki asutaan yhdessä..voi hyvänen aika..en voinut kuvitellakaan, että noin pieni jo noin raskaasti otti tuon..fiksu likka hän kyllä on aina ollut, mutta en odottanut tällaista..
Mitä teen?? Mä haluan miehestä eroon, sillä haluan tuntea eläväni ja nauttia elämästä ilman pahaa oloa..haluan olla vapaa kaikesta alentamisesta, veetuilusta ja kärsimisestä..mutta nyt tuli niin paha mieli lasten takia, että pitääkö tässä alkaa mieltä muuttamaan..mä sanoin lapsille, että sen takia haluan muuttaa pois, kun en halua, että lapset joutuu kuuntelemaan äidin ja iskän riitoja..sanoin kyllä tosi hienovaraisesti koko asian..en yhtään iskää syyttänyt enkä haukkunut..yleensä iskä ei oo ollut lapsille kovinkaan tärkeä..aina äiti ollut se kuka kelpaa joka asiaan..mutta nyt tuli isä tosi tärkeäksi..koko illan halunnut isän kotiin töistä..ei koskaan aiemmin näin..kyllä mä ymmärrän, että tuntuu pahalta, mutta sanoin, että lapset saa nähdä iskää niin paljon kuin haluavat..vaikka joka päivä..argh..voi lapset rakkaat

 

[vieras]

Isäsi yrittää muuttaa asioita,avaa silmäsi!Ehkä hän alitajuisesti yrittää sinua saada ymmärtämään ja lähtemään,kenties jotain tosi ihanaa odottaa nurkan takana..
kun oma isäni kuoli 1,5v.sitten niin meillä alkoi elämä muuttua.Mies sai vakituisen työpaikan,sen jälkeen vielä tuli parempikin paikkaLöysimme vihdoin sen oman kodin,ettei tarvi enää muuttaa..Isä tiesi,että näistä asioista me haaveilimme,silloin kun hän oli vielä täällä.Ja heti hautajaisten jälkeen alkoi tapahtua..Kolmas tyttökin meille tuli,yllärivauvaSiis todella paljon elämä muutti muotoaan isän lähdön jälkeen..

Siksi uskon,että kun joku läheinen kuolee niin hän tulee auttamaan näissä asioissa.Vie elämää parempaan.

Mutta itsehän sinä tietysti tiedät,mitä itse haluat!

 

[avuton]

Isäsi yrittää muuttaa asioita,avaa silmäsi!Ehkä hän alitajuisesti yrittää sinua saada ymmärtämään ja lähtemään,kenties jotain tosi ihanaa odottaa nurkan takana..
kun oma isäni kuoli 1,5v.sitten niin meillä alkoi elämä muuttua.Mies sai vakituisen työpaikan,sen jälkeen vielä tuli parempikin paikkaLöysimme vihdoin sen oman kodin,ettei tarvi enää muuttaa..Isä tiesi,että näistä asioista me haaveilimme,silloin kun hän oli vielä täällä.Ja heti hautajaisten jälkeen alkoi tapahtua..Kolmas tyttökin meille tuli,yllärivauvaSiis todella paljon elämä muutti muotoaan isän lähdön jälkeen..

Siksi uskon,että kun joku läheinen kuolee niin hän tulee auttamaan näissä asioissa.Vie elämää parempaan.

Mutta itsehän sinä tietysti tiedät,mitä itse haluat!

Niin voi olla isän kuolemasta on kyllä jo 7 vuotta aikaa, mutta uskon, että isä on ollut se, joka on minua auttanut jaksamaan eteenpäin

 

[ukko]

Ero on aina raskas asia lapsille. Kannattaa harkita asiat kunnolla, ettei tule tehtyä typeriä päätöksiä. Tosin on se lapsillekin parempi vaihtoehto erota, kuin katsella ainaista riitelyä.

 

[evelie]

Ihan sama se minkäikäisiä lapset on, aina ne erosta kärsii. Mutta ihan yhtälailla ne kärsii myös siitä jos kotona riidellään. Ihan sama huudetaanko vai pidetäänkö mykkäkoulua, riita kuin riita, kyllä lapsi sen vaistoaa. Ja mä ainakin aloin varoa sanojani ja ajattelin että voiko riidat olla mun syytä, mitä ne tietenkään ei olleet, vaan vanhempieni keskinäisiä juttuja. Mun mielestä asiaa vois ajatella niin, että jos yhdessä ei ole hyvä olla, niin voisi antaa tilaa tulevaisuudelle ja sille, että lapsilla voi myöhemmin olla kaksi onnellista kotia.

 

[juuei]

Nyt taas kamalan paha olla..Olin jo todella henkisesti valmistautunut eroon..Oon jo kämppääkin katellut..Kaikki ois muuten ookoo, mutta tänään menin sitten puhumaan lapsilleni tästä. Alle 4-vuotiaita..Isompi alkoi itkemään ja sanoi, ettei halua muuttaa. Haluaa, että me kaikki asutaan yhdessä..voi hyvänen aika..en voinut kuvitellakaan, että noin pieni jo noin raskaasti otti tuon..fiksu likka hän kyllä on aina ollut, mutta en odottanut tällaista..
Mitä teen?? Mä haluan miehestä eroon, sillä haluan tuntea eläväni ja nauttia elämästä ilman pahaa oloa..haluan olla vapaa kaikesta alentamisesta, veetuilusta ja kärsimisestä..mutta nyt tuli niin paha mieli lasten takia, että pitääkö tässä alkaa mieltä muuttamaan..mä sanoin lapsille, että sen takia haluan muuttaa pois, kun en halua, että lapset joutuu kuuntelemaan äidin ja iskän riitoja..sanoin kyllä tosi hienovaraisesti koko asian..en yhtään iskää syyttänyt enkä haukkunut..yleensä iskä ei oo ollut lapsille kovinkaan tärkeä..aina äiti ollut se kuka kelpaa joka asiaan..mutta nyt tuli isä tosi tärkeäksi..koko illan halunnut isän kotiin töistä..ei koskaan aiemmin näin..kyllä mä ymmärrän, että tuntuu pahalta, mutta sanoin, että lapset saa nähdä iskää niin paljon kuin haluavat..vaikka joka päivä..argh..voi lapset rakkaat

Tästä puutun ainoastaan siihen, että älä ota kolmevuotiaan mielipidettä nyt huomioon ollenkaan. Eihän se lapsi ymmärrä yhtään mistä on kysymys ja tuon ikäinen vastaa aina EI joka asiaan.
Ystävän lapsi sai 10-vuotiaana raivarin, ettei hän voi muuttaa, "koska on koko ikänsä asunut tässä". Rivarissa siis, eikä esim. sukutilalla.

Ja tuo, että täytit asuntopapereita miehen nehden, ja mies ei lainkaan pistänyt vastaan... Viittaisko siihen ,että mieskin ehkä mieluusti eroaisi, mutta aikoo odottaa kunnes sinä muutat, jolloin voi syyttää ja syyllistää sinua, ja on muka itse täysin viaton? Saa kai jotain säälipisteitä äidiltään tms.

 

[ukko]

Nyt taas kamalan paha olla..Olin jo todella henkisesti valmistautunut eroon..Oon jo kämppääkin katellut..Kaikki ois muuten ookoo, mutta tänään menin sitten puhumaan lapsilleni tästä. Alle 4-vuotiaita..Isompi alkoi itkemään ja sanoi, ettei halua muuttaa. Haluaa, että me kaikki asutaan yhdessä..voi hyvänen aika..en voinut kuvitellakaan, että noin pieni jo noin raskaasti otti tuon..fiksu likka hän kyllä on aina ollut, mutta en odottanut tällaista..
Mitä teen?? Mä haluan miehestä eroon, sillä haluan tuntea eläväni ja nauttia elämästä ilman pahaa oloa..haluan olla vapaa kaikesta alentamisesta, veetuilusta ja kärsimisestä..mutta nyt tuli niin paha mieli lasten takia, että pitääkö tässä alkaa mieltä muuttamaan..mä sanoin lapsille, että sen takia haluan muuttaa pois, kun en halua, että lapset joutuu kuuntelemaan äidin ja iskän riitoja..sanoin kyllä tosi hienovaraisesti koko asian..en yhtään iskää syyttänyt enkä haukkunut..yleensä iskä ei oo ollut lapsille kovinkaan tärkeä..aina äiti ollut se kuka kelpaa joka asiaan..mutta nyt tuli isä tosi tärkeäksi..koko illan halunnut isän kotiin töistä..ei koskaan aiemmin näin..kyllä mä ymmärrän, että tuntuu pahalta, mutta sanoin, että lapset saa nähdä iskää niin paljon kuin haluavat..vaikka joka päivä..argh..voi lapset rakkaat

Tästä puutun ainoastaan siihen, että älä ota kolmevuotiaan mielipidettä nyt huomioon ollenkaan. Eihän se lapsi ymmärrä yhtään mistä on kysymys ja tuon ikäinen vastaa aina EI joka asiaan.
Ystävän lapsi sai 10-vuotiaana raivarin, ettei hän voi muuttaa, "koska on koko ikänsä asunut tässä". Rivarissa siis, eikä esim. sukutilalla.

Ja tuo, että täytit asuntopapereita miehen nehden, ja mies ei lainkaan pistänyt vastaan... Viittaisko siihen ,että mieskin ehkä mieluusti eroaisi, mutta aikoo odottaa kunnes sinä muutat, jolloin voi syyttää ja syyllistää sinua, ja on muka itse täysin viaton? Saa kai jotain säälipisteitä äidiltään tms.

Itse en hommannut keneltäkään aikoinaan säälipisteitä. Kaikille sanoin ettei homma vaan onnistu. Huoltajuuskiistatkin käytiin kivuttomasti läpi. Yleensä näihin eroihin liitetään suurta draamaa. Meidän erossa tätä ei ollut. Ei vaan jaksettu ainaista tappelua. Nykyisin ollaan kumpanenkin onnellisesti omilla tahoillamme uusissa liitoissa.

 

[mimmu]

Nyt taas kamalan paha olla..Olin jo todella henkisesti valmistautunut eroon..Oon jo kämppääkin katellut..Kaikki ois muuten ookoo, mutta tänään menin sitten puhumaan lapsilleni tästä. Alle 4-vuotiaita..Isompi alkoi itkemään ja sanoi, ettei halua muuttaa. Haluaa, että me kaikki asutaan yhdessä..voi hyvänen aika..en voinut kuvitellakaan, että noin pieni jo noin raskaasti otti tuon..fiksu likka hän kyllä on aina ollut, mutta en odottanut tällaista..
Mitä teen?? Mä haluan miehestä eroon, sillä haluan tuntea eläväni ja nauttia elämästä ilman pahaa oloa..haluan olla vapaa kaikesta alentamisesta, veetuilusta ja kärsimisestä..mutta nyt tuli niin paha mieli lasten takia, että pitääkö tässä alkaa mieltä muuttamaan..mä sanoin lapsille, että sen takia haluan muuttaa pois, kun en halua, että lapset joutuu kuuntelemaan äidin ja iskän riitoja..sanoin kyllä tosi hienovaraisesti koko asian..en yhtään iskää syyttänyt enkä haukkunut..yleensä iskä ei oo ollut lapsille kovinkaan tärkeä..aina äiti ollut se kuka kelpaa joka asiaan..mutta nyt tuli isä tosi tärkeäksi..koko illan halunnut isän kotiin töistä..ei koskaan aiemmin näin..kyllä mä ymmärrän, että tuntuu pahalta, mutta sanoin, että lapset saa nähdä iskää niin paljon kuin haluavat..vaikka joka päivä..argh..voi lapset rakkaat

Olisko apua jos menisit juttelemaan asiastasi vaikkapa perheasiainneuvottelukeskukseen? Voisi helpottaa kun saisit puhua asiasta jonkun kanssa, joka osaa katsoa asiaa puolueettomalta kannalta...