V
vierailija
Vieras
Vatsaan ammuttu poliisi Heidi Foxell katkera vakavasta hoitovirheestä – kaikki saattoi olla kahdesta minuutista kiinni
Kotimaa Julkaistu 20.04.2017 21:08 (Päivitetty 20.04.2017 22:05)
Hyvinkään ammuskelussa vuonna 2012 vakavasti vatsaan haavoittunut poliisi Heidi Foxell kokee, että lääkärit kohtelivat häntä hyvin kylmästi vakavan hoitovirheen jälkeen.
Yli 150 leikkausta, loputon määrä kipua, tuskaa ja epätoivoa. Kun hetken näytti paremmalta, iski verisyöpä. Toipumistaistelunsa katkerimmaksi hetkeksi Heidi Foxell kuitenkin nostaa kaksi vuotta sitten sattuneen hoitovirheen – ja sen, miten lääkärit häntä virheen jälkeen kohtelivat.
Vatsaan ammutulle naiselle tehtiin jälleen kerran leikkausta metsästyskiväärin luodin repimän suoliston takia, mutta tällä kertaa asiat menivät kamalalla tavalla pieleen.
– Kävelin edellisenä päivänä omilla jaloillani. Seuraavana päivänä menin toimenpiteeseen ja aamulla heräsin teho-osastolta. Hengitysputki oli kurkusta läpi, enkä tiedä yhtään, mitä oli tapahtunut, Foxell sanoo.
Hyvinkään sankaripoliisi: Olen kiitollinen kaikille
Oli tapahtunut vakava hoitovirhe. Anestesialääkäri ei tuntenut Foxellin tapausta ja antoi hänelle liian vähän nukutusainetta.
– Oksensin suun täyteen ja vedin kaiken keuhkoihin. Minulle tuli happivajetta, minkä takia veri ei kiertänyt jalkoihin. Tapahtui selkäydinvamma, minkä takia istun pyörätuolissa.
– Se viha ja pettymys, jonka äiti näki kasvoiltani. Se on ehkä ollut yksi pahimmista hetkistä.
Mitään ei kerrottu
Foxell ei ole katkera pelkästään vakavasta hoitovirheestä, vaan myös siitä, miten häntä hoitavat lääkärit siihen reagoivat.
– Minulle ei kerrottu yhtään, mitä on tapahtunut. Moneen viikkoon en tiennyt asiasta mitään. Sanottiin vain, että kuntoutus alkaa taas, kun heräsin. Sain sitten vasta tietää, mitä on tapahtunut, kun äitini tuli käymään. Hän luuli, että minulle on kerrottu.
Foxell hakee hoitovirheestä korvauksia Potilasvahinkokeskuksen kautta ja asia on vireillä.
Leikkauksesta on jäänyt paljon jossiteltavaa. Foxellin kertomuksen mukaan vammautuminen saattoi olla hyvin pienestä kiinni.
– Ylin lääkäri, joka minua oli hoitanut koko ajan, myöhästyi toimenpiteestä kaksi minuuttia. Hänen piti olla paikalla, mutta he ehtivät aloittaa ennen sitä, Foxell sanoo ja pohtii, olisiko virhettä päässyt tapahtumaan, jos hänet läpikotaisin tuntenut lääkäri olisi ollut paikalla nukutuksen aikana.
– Ihmettelen itsekin, miten tämän kaiken voi kestää.
Kaikesta huolimatta Foxell jaksaa hymyillä. Vielä viime helmikuun alussa leukemiaa ei ollut pystytty nitistämään kokonaan, vaan näytteissä oli yhä merkkejä sairaudesta.
– Nyt olen erittäin hyvässä vaiheessa. Arvot on saatu niin matalalle tasolle kuin ihmisellä, jolla ei ole todettu leukemiaa. Joka päivä syön lääkkeitä, että tauti ei pääse pahemmaksi.
– Kotona menee hyvin, olen ostanut oman asunnon. Jos joku olisi sanonut viisi vuotta sitten, kun makasin vatsa auki sairaalassa, että viiden vuoden päästä minulla on oma asunto ja koira, niin en olisi uskonut sitä, Foxell iloitsee.
Kotimaa Julkaistu 20.04.2017 21:08 (Päivitetty 20.04.2017 22:05)
Hyvinkään ammuskelussa vuonna 2012 vakavasti vatsaan haavoittunut poliisi Heidi Foxell kokee, että lääkärit kohtelivat häntä hyvin kylmästi vakavan hoitovirheen jälkeen.
Yli 150 leikkausta, loputon määrä kipua, tuskaa ja epätoivoa. Kun hetken näytti paremmalta, iski verisyöpä. Toipumistaistelunsa katkerimmaksi hetkeksi Heidi Foxell kuitenkin nostaa kaksi vuotta sitten sattuneen hoitovirheen – ja sen, miten lääkärit häntä virheen jälkeen kohtelivat.
Vatsaan ammutulle naiselle tehtiin jälleen kerran leikkausta metsästyskiväärin luodin repimän suoliston takia, mutta tällä kertaa asiat menivät kamalalla tavalla pieleen.
– Kävelin edellisenä päivänä omilla jaloillani. Seuraavana päivänä menin toimenpiteeseen ja aamulla heräsin teho-osastolta. Hengitysputki oli kurkusta läpi, enkä tiedä yhtään, mitä oli tapahtunut, Foxell sanoo.
Hyvinkään sankaripoliisi: Olen kiitollinen kaikille
Oli tapahtunut vakava hoitovirhe. Anestesialääkäri ei tuntenut Foxellin tapausta ja antoi hänelle liian vähän nukutusainetta.
– Oksensin suun täyteen ja vedin kaiken keuhkoihin. Minulle tuli happivajetta, minkä takia veri ei kiertänyt jalkoihin. Tapahtui selkäydinvamma, minkä takia istun pyörätuolissa.
– Se viha ja pettymys, jonka äiti näki kasvoiltani. Se on ehkä ollut yksi pahimmista hetkistä.
Mitään ei kerrottu
Foxell ei ole katkera pelkästään vakavasta hoitovirheestä, vaan myös siitä, miten häntä hoitavat lääkärit siihen reagoivat.
– Minulle ei kerrottu yhtään, mitä on tapahtunut. Moneen viikkoon en tiennyt asiasta mitään. Sanottiin vain, että kuntoutus alkaa taas, kun heräsin. Sain sitten vasta tietää, mitä on tapahtunut, kun äitini tuli käymään. Hän luuli, että minulle on kerrottu.
Foxell hakee hoitovirheestä korvauksia Potilasvahinkokeskuksen kautta ja asia on vireillä.
Leikkauksesta on jäänyt paljon jossiteltavaa. Foxellin kertomuksen mukaan vammautuminen saattoi olla hyvin pienestä kiinni.
– Ylin lääkäri, joka minua oli hoitanut koko ajan, myöhästyi toimenpiteestä kaksi minuuttia. Hänen piti olla paikalla, mutta he ehtivät aloittaa ennen sitä, Foxell sanoo ja pohtii, olisiko virhettä päässyt tapahtumaan, jos hänet läpikotaisin tuntenut lääkäri olisi ollut paikalla nukutuksen aikana.
– Ihmettelen itsekin, miten tämän kaiken voi kestää.
Kaikesta huolimatta Foxell jaksaa hymyillä. Vielä viime helmikuun alussa leukemiaa ei ollut pystytty nitistämään kokonaan, vaan näytteissä oli yhä merkkejä sairaudesta.
– Nyt olen erittäin hyvässä vaiheessa. Arvot on saatu niin matalalle tasolle kuin ihmisellä, jolla ei ole todettu leukemiaa. Joka päivä syön lääkkeitä, että tauti ei pääse pahemmaksi.
– Kotona menee hyvin, olen ostanut oman asunnon. Jos joku olisi sanonut viisi vuotta sitten, kun makasin vatsa auki sairaalassa, että viiden vuoden päästä minulla on oma asunto ja koira, niin en olisi uskonut sitä, Foxell iloitsee.
Äläkä vaan syö banskuja, koska ne ovat radioaktiivista höttöä 
/img-s3.ilcdn.fi/869d78601fb85cb25c3ace18f0bff836a599309f939702e12246dc032de25e75.jpg)
