HEINÄMAMMAT

[kata]

Kato vaan,miten noi lasketut ajat menee?mul ens ti laskettu aika niin,joo,se on siis 39 tänään.oivoi,tää unen puute....=/

Jukra kun tuli siskoa ikävä kun luin miten läheiset välit teillä onkaan.Meillä oli samaten,voisin kuvitella siskon tekevän juur noin....Vaan auto-onnettomuudessa kuoli 10 vuotta sitten.Jäin ihan ilman siskoa.Nyt on vaan lapsillekin enkelitäti,josta puhutaan paljon.Viime joulunakin huuteli tyttö haudalla kovaan lapsen ääneen,hyvää joulua enkelitäti ja tähyili taivaalle sekä vilkutti...

No,niin.mieli vaan mustenee...
koitan nukkua tas,sieltä tulee kovaääniset kohta kotiin...

 

[Tiikeri]

Voi nyt tuli tippa linssiin, oon tosi pahoillani siskosi takia!! Isoja halauksia sulle Kata!!! Apua rupeen hulluna parkuun kun ajattelenkin että sisko kuolis, kamalaa!! Se on mulle ollu kun äiti ja paras kaveri pienestä asti. Ja ainut sisko ja sisarus kanssa.

Ja kun kerta on tai ollu ihania sisaruksia niin haluu omillekin lapsille saman onnen. Eikö vaan? Toivottavasti luoja suo meillekin ainakin kaks lasta.

Niin mustenee ja vettä sataa..
Kävin postilaatikolla, auts, oli tosi suuri saavutus. En oikein käsittänykään että olen NÄIN kipeä, pääsin onneks takas tänne sohvalle.

Ja päivän lohtu on mansikat, niitä onneks ukko kantaa selkä vääränä mulle =). Jaksoin jopa tehdä vaniljakastiketta niiden kanssa ja kohta herkuttelen! Kokkaaminen ei ollukaan ihan niin vaikeeta kun toi postilaatikolla käynti. Jotain postiivista!

Ja olen niin onnellinen että mun mies tykkää mun siskostani! Juuri yks päivä muistelin kuinka kaikki mun miehet on aina inhonnu siskoani, kun se on niin vahvaluonteinen ja välistä niin kovin huolehtivainen. Särkee!!!

 

[kata]

kiitos Tiikeri isosti sympatiasta..On se niin,että mitään kauheempaa ei ole,tosin oman lapsen kuolema on vielä kauheempi ja vieläkin sattuu kun muistelen vanhempiani siskon arkun äärellä.
Vaikka oli pikkusisko,oli mulle isosisko.Aina järkevämpi ja muutenkin fiksumpi,mä olin sellanen koohelo....

mulla supistelut jatkuu,voipi olla että ens yönä ei valvotakaan enää.Eka tuli 6 h niin tä voi olla nopee.tai sitten ei.......

Ilmottelen.Ai joo,mä olen jo pari viikkoa syöny asidofilus-gefilus tuotteita että olis tasapainossa tuo maha.Auttaa vaavia kuulemma.

kata

 

[Tiikeri]

Voi onnellinen oot Kata, tuleeko sulla ihan oikeita suppareita?? Mä en kestä mulla on tätä menkkamaista kovaa särkyä vaan joka yltyy aina välillä. Mäkin haluun supparit ja synnyttään, en kestä jos tää loppu 2 vkoa on tämmöstä, tuun hulluks!!

On jo nyt ihan pöpi olo kun oon maannu sohvalla koko päivän, ees naapuriin en pääse uutta vauvaa kattoon, keittiöön ja vessaan meno on jo tarpeeks kova saavutus.

Onko muilla tämmösiä särkyjä? Onkohan tää ihan normaalia? Vaikka ei kai mua voi normaaliks laskeekaan kun on toi endo. Mut ei tämmöstä näin kovaa ja jatkuvaa oo ennen raskaana ollu!

Huomenna se neuvola, miehen sisko lupas tulla seuraks ja heittään mut sinne. Piru kun sinnekin on pitkä käytävä käveltävä, nyt alkaa metrit tuntuun kilometreiltä. Saa nähä jos sinne pääsen että mitä se täti tähän sanoo.

Alkaa mielikin huolestuun että onko tästä kivusta jotain haittaa...

Mun mies teki ihanan eleen ja osti pienen kinuskikakun 2 vuotis päivän kunniaks. Hih, niin tyypillistä että se aina aattelee syömisiä =), mut oli ihana kakku ja ihana mies! Ja lähti maalaan kodinhoitohuoneen seinää isänsä kanssa. Mä täällä sohvalla rötkötän, vali vali...

Miten muilla menee, kun on niin kovin hiljasta??

 

[Unikko]

Täytyy nyt Tikru ja Kata ottaa osaa tuohon teidän siskokeskusteluun...itkettämään rupes muakin! Mulla on kanssa aikuinen pikkusisko, fiksu kaunis opiskelijaneito, joka on tämän kesän töissä ulkomailla. Hänestä tulee lapselleni sylikummi, se on selvää ja on hän on pyytänyt pomoltaan Espanjassa luvan pitää kännykkää töissä auki jos isosikolta tulee vauvakuulumisia . Ristiäisiin mennessä hän sieltä viimeistään sitten kotiutuu. Siskon menettäminen, voi itku, Kata. Tänään olen ollut ihan herkällä muutenkin kun mies tekee pitkän matkan duunia ja tänään ei meinannut vastata puhelimeen ajallaan, olin sitten ihan satavarma että hän on joutunut onnettomuuteen ja voi voi helpotusta kun lopulta sain hänet kiinni. Sieltä hän nyt paraikaa rientää luokseni ja on edessä leffailta sohvalla hartiahieronnan, miehen ja kahden kissan kanssa. Elämän pieniä suuria juhlahetkiä. Tarttis välttää tuota huolestumista, siitä ei ole kenellekään hyötyä, mutta kun niin helposti tulee ajatelleeksi pahinta. Jatketaan harjoituksia, siskot!

 

[bunny]

Heippa! Itku paasi mullakin. Iso rutistus Katalle! Oon yksin kotona tanaan ja lylleran sohvan ja jaakaapin valia... Mies muistaa nauraa minun syomisilleni (jatkuvasti kaynnissa!), enka ymmarra, miten painoa ei oo tullu kun reilut 7 kg! Takaapain ei kuulemma vois yhtaan arvata, etta on mahassa pikku ihminen!

Mekin ollaan muuten miehen kanssa oltu yhessa vasta reilut 1 1/2 vuotta, mutta molemmat tiijettiin ensitapaamisella, etta ollaan sielunkumppaneita. Haat oli huhtikuussa. Ollaan toistemme parhaat ystavat ja leikkikaverit ja hulluina toisiimme nain niinku muussakin mielessa.;-)

Taalla hirvea helle jatkuu ja mahassa kay mahoton vilske. Oon nyt ruvennu herailemaan aamuyosta kipuihin, usein nousenkin aamupalalle tai kylpyyn ja meen sitten takasin unille. Iltaa kohti kivut pahenee, tuntuu kuin joku repisi alapaata auki, maha on kova pallo ja selkaa sarkee kuin menkkojen aikaan. Sillon on hyva muistella aikoja, kun lahes 100% energiasta meni vauvakuumeiluun!!!

Kylla tama tasta kun muistetaan, ettei olla yksin!!!
Tsemppia kaikille!

bunny 35+5

 

[Iitu]

Tiikeri,mulla on kanssa välillä menkkamaisia kipuja mut aika harvoin eikä kovia,ainakaan vielä.Ihan sellasia kun oli ekana päivänä vuodon alettua.Toivon että sun olo helpottus ja kestäsit vielä sen pari viikkoa,ois varmasti keuhkot vauvalla valmiit.Sullahan oli päivää ennen mua la,kumpikohan pamahtaa ensin?Sulla taitaa oireita olla vähän mua enempi,Tosin mua supistellu jo niin kauan etten ees muista koska alko.Lääkärikin joskus aikoja sitten ennusti ennenaikasta synnytystä mutta vielä vaan mahaa kasvatetaan(37+5).Vai sait kakkua mieheltä,mä sain eilen pitsiset rintaliivit (sopivat),oonkin tuskaillu kun kaikki jääneet pienex ja puristaa.En oo viittiny pahemmin ostella kun ei tiiä millasex rinnat imetyksen jälkeen jää.Enpä kyllä oloani kovin seksikkääx tunne missään alusvaatteissa,sanonkin vartaloani nyt ruhoksi.Nyt suihkuun ja miehen koitos ekaa kertaa lakata naisensa varpaankynnet,mitäköhän tulee???Hän aina lueskelee nää mun kirjotuxet...Voimia sisarukset!

 

[kata]

Heippa taas.Juu-u tuli kyllä oikein niitäpahoja taas,mutta lopahti kesken.Nyt särkee mahaa aivan sikana....Kumpa menis yö hyvin ja sais nukuttua.

Toi on hassua kun luopumisista puhutte.Siis eihän siinä hassua ole,mutta mä olin 20 v kun sain ekan ja siinä ollaan kasvettu yhdessä minä aikuiseks ja poika 10 vuotiaaks.
Mä en ole joutunut luopumaan vanhoista kujeista ja kaavoista,on ehkä ollut helpompaa siinä mielessä.

Sen sanon,että lapsen kanssa pystyy kyllä suurimpaan osaan juttuja ottaan osaa,nuo viinahommelit on sellasia jotka ei kuulu siihen mutta moni,moni muu.Ei kannata niin urheesti kaikesta jo luopua,ihan tosi kaikki nuo paljon mahdollisia.Joustoa vaan pikkasen.Vauvaikä on tietty asia erikseen,mutta sanon että lapsen myötä kaikki reissutkin tulee huomattavasti kivammiksi,rikkaammiksi.Katella kun oma lapsukainen touhuilee innolla asioita joita itsekin lapsena teki.

Nyt on ihan hirvee väsymys ja kaadun petiin jos vaan supparit sen sallii.Ja Tiikeri,toivottavasti saat kivuiltas nukuttua,ehdottaisin että otat sen gramman panadolia ihan suosiolla kerralla,vaikuttaa nopeammin ja paremmin kun on iso annos.Nyt puhuu sairaanhoitaja...=)

Rauhallista yötä kaikille,nä sivut takkus taasen en saanut luettua kuin tän viimisen viestin,omituista kuinka usein soneran sivut reistaa....

öitä,ei mitään ötököitä
vaan,
unta,unta ja unta palloon!!!

 

[kata]

Pääsin lukemaan nyt muitakin kirjoituksia,kiitos sonera!!
Ja Unikko sekä Bunny,oon tainnu itkuttaa täällä useampaakin.Kiitosta myötätunnosta, ja rutistuksista.Lapset helpottaa ikävää,sisko elää heissä.Ja aika parantaa jonkin verran,ikuinen lovi sydämmeen kyllä jää,sen oppii vaan hyväksymään.

Mä sain nukuttua neljään asti oikein,oikein hyvin!!Enkä herännyt suppareihin,vaan siihen että kelloa ihmettelin ja iloitsin kuinka olinkaan nukkunut!!On melko pirtee olo,aurinko kivasti paistelee jn se ihanaa saada kesävauva,esikko oli talvivaavi ja se pimee aika oli aika masentavaa.Me saadaan,toivottavasti vaavit hyviin rytmeihin jo kun syksy koittaa.

Omituista kuinka eilen sen supisteluepisodin jälkeen ne katos täysin.Todellakin nyt yöllä ei mitään taas....No niin,ensin kiroo kun supistelee ja nyt vinkuu kun ei....=)
ei vaiskaan,olo on nyt hyvä,alkoi väsymys eilen tehdä ihan pöpipääks.Mies koitti tsempata mua,oli paljon eilen mun kanssa,tosin rakensikin vähän,mutta on senkin vuoksi mieli parempi,hän myönsi että olen jäänyt tosi vähälle huomiolle.

Nyt käyn syömässä ja koitan vielä torkkua tovin!!!
Ja Bunny,mullekin on tullut vaan 5 kiloa,vaikka syön kans kuin hevonen!!Mutta nautitaan niin kauan kuin voidaan,joskus ne kalorit kolahtaa runkoon!!

Heippa!!kata jo 39+1 (huijui)

 

[Tiikeri]

Huomenta siskot!

Sain nukuttua jopa 6 tuntia putkeen. Illalla olikin helpompi olla kun sain ensin kiukuteltua ukolle, kun jättää mut aina yksin kipujeni kanssa. Sit kivutkin hieman hellitti ja käytiin saunassa. Mutta annas olla kun kellistin sänkyyn, taas alko särkeen ja sit alko myös supistaan. No valvoin sit melkein kahteen ja sain onneks unen.

Remppamiehet tuli kasilta ja siihen heräsin. Mutta nyt tuntuu vatta hieman paremmalta kun eilen. Saa nähä kun tänään tarvii sinne neuvolaan raahautua, eilen oli olo että sieltä saavat viedä mut suoraan TAYS:siin mut katotaan nyt mitenkä ne kivut siitä tykkää.

Että mua ällöttää taas se puntariin nouseminen, kilo on viikossa tullu taas. Tää on tosi vaikeeta kun tuntuu ettei mitään sais syödä, ei tässä sohvalla paljoa kuluta. Mutta vaavin ois saatava kaikki tarpeellinen niin syötävä monipuolisesti. Sitten ukko tuo vielä kakkuja sun muuta kotiin, ei oo helppoa!

Kiitos Iitu kun muistutit että hyvä sen vaavin ois masussa vielä pysyä, niinhän se on! Tarvii äitin vaan kestää jotta vaavilla ois hyvä olla.

Eikä nuo Bunnynkaan kivut mukavilta kuulosta, mutta niin sitä vaavin vuoksi vaan kaiken kestää! Onneks on tää palsta apuna!

Katalle että kirjottelinkin tuossa aiemmin että olen ottanu panadolia 2x665mg = 1 g 330 mg, eli ihan maksimi. Ja koitin vielä panacodia että auttaisko se, siinähän on kodeiinia, morfiinin sukulaista, mutta sitä endopotilaat raskaana käyttää. No ei auttanu kumpikaan, mutta onneks nyt kuitenkin helpompi olla. Sisko on farmaseutti ja mua aina hyysää noiden lääkkeiden kanssa.

Monilla tuntuu olevan n 2 vuoden suhde takana. Ois mukava kuulla että kuinka kaikki ootte tavanneet =)?
Meillä on oli nykyaikanen tapa, netin kautta. Työkseni kikkailen koneella ja netti oli luonteva tapa. Mun mies taas on ihan käsi koneen kanssa mutta ihmeesti oli sinne eksyny hih! Hyvä kun osas sähköpostiin vastata.. Mies oli heti varma näkemättä että tässä on hänen nainen. Minä epäröin aika pitkään kun oli niin paljon sattunu ikäviä suhteita ja pettymyksiä. Mutta onneks uskalsin lähteä miehen matkaan, sai siinä kaveritkin vähän yllyttää =). Sen jälkeen se sitten olikin oksat pois toimintaa, mies alko heti puhuun lapsista, talosta ja kaikesta. Ja minä ihaillen sekä onnellisena kuuntelin ja varovasti toivoin niiden toteutuvan.

Mukavaa päivää kaikille!!

 

[Katjuska]

Heips kaikille!!

Mä myös kuulun siihen joukkoon, joka on tuntenut miehensä n. 2 vuoden ajan. Me tavattiin huhtikuussa 2003, ja ihan samalla tavalla kuin Tiikerikin, eli netin kautta! Me huomattiin kans suht nopeasti, että tässähän tää elämän ihminen on ja pistettiin sitten hynttyyt yhteen. Ja molemmat kun ollaan yli 30v niin ei sitten haluttu hirveän kauan aikailla lapsen suhteen.

Mä en ole hirveästi miettinyt mistä joudun luopumaan lapsen takia, johtuu kai siitä, että olen aina halunnut lapsen ja se mitä lapsi tuo tullessaan, korvaa sen mitä sitten ei voi tehdä... Tosin mä olen optimistinen ja uskon, että me voidaan matkustella ja retkeillä ja tehdä niitä samoja asioita kuin ennenkin, nyt vaan pitää ottaa myös vauva huomioon. Mies taas on se pessimistisempi ja kuvittelee, että nyt ei pysty nukkumaan eikä tekemään mitään kun taloon tulee vauva. Saas nähdä kuinka käy, varmaan jotain siltä väliltä.

Mä sain eilen kivan yllärin, kun olin sopinut tapaavani kolme tyttökaveriani ja olin sopinut heistä yhden kanssa, että juhlistetaan samalla näiden kahden muun synttäreitä (molemmat täytti tässä parin viime kuun aikana 30v, eikä kumpikaan päästy juhliin). Nähtiin tyttöjen kanssa raflassa ja yllätys yllätys, olivat keskenään sopineet, että vietetään mun babyshoweria!!! Eli meillä olikin sekä synttärit että vauvakemut! Tosi kiva ylläri, jota en todellakaan osannut odottaa.

Mulla oli eilen hammaslääkärikin tai oikoja ja mä olen ihan hyvin pystynyt makoilemaan siinä tuolissa puolikin tuntia. Siellä kun on tullut ravailtua aina kerran kuussa viimeisen puolen vuoden ajan. Muuten en kyllä selälläni pysty makoilemaan, tulee ahdistava olo. Vauva kuitenkin painaa jo sen verran. Mulla ei ihmeemmin ole tullut mitään suppareita, viime yönä taisi tulla yksi.... Liekö niitä sitten kaikille tuleekaan ennen synnytystä... Ihan hyvähän se vaan on, että jaksaa olla ja touhuilla kaikenlaista. Täytyy nautiskella nyt tästä, tiedä milloin muuksi muuttuu.

Tsemppiä vaan kaikille!

Katjuska ja kaveri 36+1

 

[kata]

Huomenta kaikille!!Kiva että Sai Tiikerikin nukuttua paremmin.Olo helppaa kyllä heti kun unta saa.Mietinkin että tää rytmi ois vaavelinkin kanssa ihan hyvä,unille tossa 11 aikaan iltasella ja söisi 3-4 aikaan,aamulla kun heräilis 8 maissa niin riittäis hyvin uni mullekin,Siihen rytmiin taidan olla tottunut jo.saas nähä millanen nukkuja,kukkuja sieltä tulee....

Jännää joo,että meitä on niin monta 2 vuotissuhteen omaajaa.Me tavattiin mun kaverin tupareissa,oli siis kummankin yhteinen tuttu.Mies sanoi että rakastui heti ensisilmäyksellä ja olihan tuo kuin takiainen!!=)
Mulla oli keskeneräinen juttu sillon vielä ja sovittiin että kavereina voidaan nähdä,mutta setvin vanhan jutun alta pois ennen kuin aletaan vakavampaa.Ja ihan vahingossa oikeastaan mäkin sitten rakastuin.Miehellä oli iso omakotitalo ja puolen vuoden päästä muutettiinkin saman katon alle.

Vaavelista mies alkoi puhumaan aika piakkoinkin,ja kypsyteltiin ajatusta ihan rauhassa.Viimekesänä oltiin etelässä ja sovittiin että sen jälkeen saa tulla jos on tullakseen.Ja niin sitä sitten raskauduttiin!!

Ukkeli oli aamulla kirjoittanut mulle lappusen,oli aika hellyyttävä.Tuollaista huomiota on kiva saada...Tulee hymy huulille heti.

Mutta nyt kauppareissulle päin,mukavaa päivänjatkoa kaikille!!

kata

 

[Tiikeri]

Kiva kuulla Kata että sullakin parempi mieli ja mies osas antaa huomiota. Tulee siitä aina niin hyvä mieli =). Munkin mies eilen kiukutteluni jälkeen silitteli mun masua ja istu vieressä. Lohdutteli ja ymmärsi että ei mulla ihan helppoa täällä yksin kipujen kanssa oo. Ja juuri lähetti viestin että kuinka voin =)

Me yritettiin vaavia vuosi sitten tammikuusta asti, eli jotain 8 kk. No mulla on se endo ja pelkäsin että ei lapsia saada ollenkaan, oli se aika ressaavaa välistä ja niiden kipujen kanssa. Mutta tärppäs kumminkin ja ihan luomuna, on se elämä vaan ihmeellistä =)!!

Tigru 38

 

[Iitu]

Katalle tuosta luopumisista vauvan takia,sulla se meni niin että sait nuorena ekan lapsen joten et varmaan ollu vielä ehtiny kehitellä tiettyjä tapoja ja rutiineja,totuit jo nuoresta tekeen kaikki lapsen kanssa.Taas me ketkä saadaan vähän vanhempana eka joudutaan kaikki vanhat kuviot pistämään uusix,ei oo enää samaa vapautta kun mihin on tottunu.Tottakai lasta voi kuljettaa mukana mutta enää ei esim.etelässä torkuta rantatuolissa kun vahtii mitä jälkikasvu hiekkakakkujen kanssa touhuaa.Älkää ymmärtäkö väärin,olen todella ikionnellinen tästä raskaudesta ja valmis tekemään tästä eteenpäin kaikki lapsen ehdoilla.Entisen miehen kanssa ei lasta kuulunut(2 koeputkihedelmöitystä+pakastealkion siirto).Nyt tämän miehen kanssa raskauduin heti,luomusti.Siinä hyvä todiste että nyt on mies kenen kanssa kuulutaan yhteen,entisen kanssa niin ei ollu tarkoitettu ja niin suxet menikin pahasti ristiin.Nyt kaikki loistavasti ja lapsi todellakin monta vuotta odotettu.Me tavattiin yhteisten töiden kautta.Sit mun viime yöstä,kolmelta heräsin suppareihin jotka jatku 3 tuntia ja tuli 6-7 min välein eikä kaikki todellakaan ollu kivuttomia.Selkää särkee vieläkin mut nyt vähän rauhottunu.Ainii,eilen illalla riisuin valkosia housuja ja säikähin kun takamuxen kohalla meni punanen viiru,luulin tietenki verex mut tarkemmin katottuna oli punajuurta jota oli syödessä tippunu tuolille ja istuin päälle.Nyt lähetään kauppaan ja loppupäivän otan iisisti!

 

[Unikko]

Mulla on kanssa ollut Tikru öisin noita kurjia menkkamaisia kipuja. Yöunet menee pätkissä, pari tuntia putkeen, vessassa käynti ja kyljen kääntö. Muuten olen kyllä ihan ihmeen hyvissä ruumiin voimissa. Me tavattiin miehen (avomies vielä) kanssa jo -98, silloin oltiin on and off pari vuotta ja sitten laitettiin hynttyyt yhteen milleniumin jälkeen. Mä oon kanssa niitä onnekkaita joita mies pitää kuin kukkaa kämmenellä ja jokainen nainen sen ansaitsisi raskaana ollessaan varsinkin. Tänään maalasin kiiltävään kovaan masuuni peilin kautta kissan naaman ja sitten otettiin valkokuvia . Olen ollut hurjan energinen koko aamun, iltaa kohden alkaa aina sitten olo rapistua. Nytkin jumppasin ja tein kotitöitä ja kohta lähdetään asioille.

Luopumisista lapsen takia: Olen hassu tapaus kun selvisin kolmenkympin yli ilman ainoatakaan vauvakuumetta ja olin aina ajatellut että ei lapsia minulle -lapsista kyllä tykkään, olen työskennellyt paljon lasten kanssa, mutta olen elellyt elämää jossa olen touhunnut yhtä ja toista luovaa ja ajattelin aina että niin se on hyvä pysyäkin eikä tähän muuta tarvita. Viime syksynä sain täydellisen mielenmuutoksen, en ole katunut, enkä usko joutuvani luopumaan mistään todella tärkeästä, itsestähän se lopulta on kiinni ja tietenkin toimivasta turvaverkostosta, sen soisin jokaiselle. Mun kohdalla aika tuli siis kypsäksi äitiyteen juuri nyt ja luulen että se on parasta mitä olen koskaan kokenut. Joskus elämä todellakin kantaa. Tsemppiä taasen kaikille!

 

[Tiikeri]

Terveiset neuvolasta!
Yläpaine oli vähän noussu 136/72 kun vko sitten ollu 114/70. Mutta voi johtua näistä unettomista öistäkin.. Turvotusta tullu vähän, kun sormuksia laitto niin huomas, mutta menevät silti joten on tosi vähän! Painoa oli onneks tullu vaan 350 g/vko vaikka aavistelin kaksinkertasta =). Sf ei ollu kasvanu ku vaavi varmaan laskeutunu ja terkkari edelleen meinas että vaavi on hyvän kokonen ja ehkä isompi kun vko sitten arvioitu 2,6 kg. No kasvaahan se kokoajan =).

Itellä on vähän tursu olo, mursuks luulis kun peiliin kattoo. Mutta tuskin oon ainut, kaikki ovat tursuilta näyttäneet kavereistakin näinä viimeisinä aikoina, rehellisesti ikävä kyllä... se kuuluu varmaan asiaan hih! Musta tuntuu että mun mies on jo tottunu mun ulkonäköön eikä ihmettele olomuotoani ollenkaan. Ei se ennenkään oon huomannu jos oon vaikka lihonu 6 kg, hyvä niin! Onneks oon kuitenkin aina takas normaaliin päässy..

Ihanaa kun on vähän helpompi päivä tänään ja miehen sisko käytti mut neuvolassa ja lähti nyt kauppaan. Teki munkin mieli kauppaan mutta parempi huilia vielä etten heti saa niitä kipuja takas. Jos tää tästä vielä iloks muuttuis =)

Terkkari oli vähän huolissaan mun kivuista ja kun en oo saanu niiden kans nukuttua. Ja meinas että TAYS:siin on taas lähettävä jos jatkuu pitkään univaikeuksia niiden takia. No toivotaan ettei tarvii, olihan viime yö jo vähän parempi.

Iloista mieltä täältä kaikille lähetän =)!!

Tigru rv 38

 

[kata]

Iltaa vialä kaikille.Saunasta juur tulleena kellahdan jätskikipon kanssa petiin,ai että on ventti olo.Vaikka viimeyönä sain suht hyvin alkuyön nukuttua ei se riitä mulle,väsyttää kovasti.Vaaveli on ollut kovasti vilkas tänäiltana,pylly pyörii rintalastassa että.

Mulla huomanna äitipoliaika,taas.katotaan mitä sanovat maksa sun muista jutuista.Kätilö luki papereista puhelimessa että istukassa kalkkeitumista jo sillon ennen 36 viikkoa.Onkos se tavanomaista että niin aikasin istukka alkaa vanhenemaan?No,kysyn huomenissa.Eli varmaan yliaikaiseks tätä ei päästetä,jos istukka osoittaa vanhenemisen merkkejä,silloinhan vaavi ei kasva.

Supistuksia ollut harvakseltaan taas,täytyy istäntää pyytää avittamaan tässä vielä ennen unia.Jos vaikka huomiselle sais syntymäpäivän.Oliskin hyvä kun mulla 30 tammikuuta,vaavi olis kesäkuun 30.

No,sopii toivoa,unia kaikille!!

kata

 

[Rusina]

Hei vaan jokaiselle! Mä oon ollu tosi väsynyt viime päivinä, kun öisin saan nukuttua vain kahden tunnin pätkiä jonka jälkeen pitää mennä pissalle ja sitten usein en nukahda heti vaan valvon ainakin tunnin. Kävin tänään vielä viimeisen kerran sillä mun lääkärillä ja vauvalla oli kaikki hyvin, vettä normaalisti, hengitti & liikkui mukavasti, painoa oli n.3,5kg eli syntyä sais. Lääkäri arvioi että viikon sisällä syntyy. Kohdunsuu oli 2,5cm auki ja kanavaa 1,5cm jäljellä, eli edistystä oli taas tapahtunut. Eli synnyttämään kun pääsisi, muuten vauva kasvaa tosi isoksi ja tämä olokin on jo ihan hirveä. Jospa se Kataakin onnistaisi miehen avustuksella? Omakin ukko tuossa ehdotti tuota luonnonmukaista käynnistystä Kirjoitellaan ja kirjoitelkaa! On aina päivän piristys lukea teidän voinneista ja muistaa ettei yksin kärvistele t.Rusina 36+4.

 

[Tiikeri]

Hei Kata mä kävin sillon vkolla 35 synnytyssuunnittelussa ja siellä lekuri näki ultralla että mun istukka oli vähän kalkkeutunu. Lekuri sanoi että se on ihan normaalia, kun alkaa vanheneen pikkuhiljaa. Sen jälkeen siitä ei oo puhuttu ja jos vaavi liikkuu hyvin sekä napavirtaukset on hyvät niin sillon saa tarpeeks ravintoa. Naapurilla kalkkeutu istukka mutta silti annettiin mennä yli kun vaavi liikku niin hyvin.

Hyvät yöt, mäkin taidan kohta kellistää, oon kanssa tosi väsy!

Tigru

 

[Orkidea]

Hei Mammat!
Meillä kone kaatunut viikoksi, siksi en ole päässyt kertomaan sen enempää..
Nyt en jaksa, mutta tuun kertomaan kuulumiset joku päivä kun poika nukkuu päikkäreitä

Meillä menee kotona hyvin ja poika kasvaa nopeesti!!!

Orkidea

 

[Tähtis]

Pahuksen Sonera ja muutenkin pätkivä nettiyhteys!
En ole nimittäin päässyt nettiin pariin päivään lainkaan, ja sitten kun olen päässyt, niin en juuri näille sivuille!!!
Kyllä meinas käämit kärähtää!

Täällä mennä jolkotetaan tavalliseen tyyliin. Eilen käytiin Lintsillä omien ja naapurin lasten kanssa, kun oli miehellä viimeinen talvilomapäivä. Tänään tuo meni takaisin töihin, mutta onneksi vain 1,5 viikoksi.

Ette kuulkaa Kata ja Tikru usko, miten mä olen vihreenä kateudesta teidän suppareista. Mulla ei ole mitään tietoa niistä, ainakaan kivuliaista, joista vois olla jotain hyötyä. Välillä vähän kiristelee mahaa, mutta siinä se. Yöt tulee nukuttua kuin pieni porsas (siis kuorsaten), mitä nyt pari-kolme kertaa käyn vessassa. Se on aina tuskallista, kun pitää vaaka-asennosta nousta ylös. Silloin kyllä juilii ja vihloo jalkovälistä. Mutta kun liikkeelle pääsee, niin kivut jää.

Mulla kun on nuo molemmat aiemmat synnytykset käynnistetty, niin olen ihan varma, että niin tulee käymään tässäkin. Ekaa tosin alettiin käynnistää 10 päivää yliaikaisena ja käynnistystä tehtiin 5:nä päivänä peräkkäin; laitettiin geeliä, tippaa, geeliä, geeliä ja tippaa. Ja sitten vielä 24 tunnin kärvistelyn jälkeen annettiin puukkoa... Toinen lähti onneksi yhdestä geelistä laskettuna aikana ja syntyi normaalisti alateitse. Mutta kuitenkin, mulle on jäänyt se tunne, ettei meikäläisen synnytykset käynnisty itsestään.

Näin muuten viime yönä sellaista unta, että vaavi oli syntynyt ja yritin sitä imettää, mutta maitoa ei vaan tullut. Lisäksi hän vaan nukkui ja nukkui, enkä tajunnut maitoa edes pullosta antaa...

Nyt painun nukkumaan ja toivon, että näkisin mukavampia unia

La on jo ylihuomenna...

t. Tähtis 39+5

 

[Unikko]

Samoissa mennään,Tähtis! Vaivoja on kylläkin, mutta ei varsinaisia säännöllisiä merkkejä h-hetkestä. Yöt ovat ikäviä kun mä kärsin jostain merkillisestä penikkataudista. Pakarat, nivuset, reidet, polvitaipeet, pohkeet, kaikki kolottavat ja jomottavat niin että nukkuminen on varsin hankalaa. Sitten tietenkin tulee vessassakin rampattua. Nyt pari kertaa kun puuhaillessani olen masullani hipaissut esim. pöytää tai lavuaaria, olen huomannut että mulla on masunahkakin ihan hurjan kipeä. Onkohan vauva monotellut sen kipeäksi vai johtuuko venymisestä... Ihmettelen myös sitä, että tunnen mojautuksia edelleen ihan ylhäällä kylkiluissa ja mun on hyvinkin vaikeaa hengittää makuuasennossa, kuitenkin alapäätä särkee hirveästi ja sf-käyrä on pudonnut nopeasti, eli laskeutumista on tapahtunut, mutta onkohan vauva siellä jotenkin ihan hassusti pitkin pituuttaan, vai sitten jo tosi iso, kun tuntuu että olen niin täynnä tuota olentoa kuin fyysisesti vain enää mahdollista... huolestuttaa väkisinkin että mahtuuko sittenkään nätisti ulos. Ainoat asennot missä on enää helpohko olla, on seisaallaan tai etunojassa istuallaan tuolilla. Kun olen istunut risti-istunnassa tyynyllä miehen hieroessa hartioitani, siitä ei enää tule mitään, kun tuntuu että vauva ei siinä asennossa enää mahdu sisälleni, nuljaa ja muksauttelee tosi kivuliaasti ylös alas ja sivuille... Mahani on todella kivikova. Neuvolantätikin sanoi että siitä on erityisen vaikea tunnustella miten päin vauva on. Tänään taas neuvolaan, voin vähän purkaa huoliani siellä sitten.

Unikko 39+6

 

[kata]

Heippa taasen,tääl silmät ristissä jo aamusella.Voi Tähtis,antaisin mieluusti näitä suppareita täältä sinnepäin.Taas puol 3 heräsin pitkään ja kipeeseen suppariin,niitä tuli kolme aika peräkkäin ja jäi vihlonta päälle.Suivaantuneena lopahtamisesta ja unieni pilaamisesta, herätin ukon ja sanoin että nyt taas vauhtia masiinaan ja startataan se likka ulos.Silmät ristissä mies suoritti velvollisuutensa(!!!) ja jatkoi uniaan johon minä virkkuna jatkoin höpinää ja löpinääni.Toinen murahteli ja urahteli ja nukkui,perhana.Söin karkkia,rapistelin pusssia ja tunnustelin josko simpat tekis tehtäväänsä.Sanoin miehelle ettei tuhkia heitä vaan mojovia pommeja sitten!!!

No,kuudena aikaan sain taas unen päästä kiinni,vaan olen ihan kypsä tähän ritkutukseen.Aion kysästä äitipolilla voisko vähän avittaa että supparit jatkuis,kun selkeesti on vaavi tulollaan jo.Eli jos musta ei iltapäivälllä kuulu mittään,olen saanu sen mitä halusin!!Koitan mahdollisimman pian kotiutua,kai univelat ois saitaalassa hyvä nukkua pois,mutta kotiin mahd pian.

KAi tää toiveajattelua,mä olen heinäkuun puolessa välissä vielä täällä Valittelen supistuksista jotka kiusaa muttei jatku.....

Tähtikselle paljon supistuksia,käyttäkää luonnon omia käynnistyskeinoja,simppoja ja paljon!!!!=)

kata 39+2

 

[Rusina]

No hei taas! Mulla on ollut nyt koko päivän pienoista juilintaa alamahassa ja selässä. Saapa nähdä tuleeko tästä mitään vai kiusataanko mua vaan..? Esikoisen synnytys alkoi just näin, tällaisilla alati pahenevilla kuukautiskivuilla. Mutta voihan tämä toki mennä niinkin ku katalla ja Tiikerillä että monta viikkoa joutuu kärvistelemään ja supistukset vaan loppuu kesken. Toivottavasti pääsette pian synnyttämään, voin kuvitella miltä teistä tuntuu kun olen itsekin jo niin täynnä tätä 3,5 kiloista! Tsemppiä! T.Rusina 36+5.

 

[Tiikeri]

Moi, mutta onneks on näitä parempiakin päiviä niin jaksaa hymyillä =). Viime yönä nukuin taas pisempään kun edellisenä, hyvä niin kun muuten alkaa ressaan tuo unettomuus. Eikä ressistä ja unettomuudesta tuo kohonnu verenpaine ainakaan alene.

Rusinalla on kyllä iso vaaveli kun jo 3,5 kiloseks arvioitu, vaikka viikkoja vielä olis laskettuun hyvin jäljellä. Saa nähdä miten sulla käy vaivojen kanssa.

Mulla pakottaa nivusia ja vatsa on tosi arka, mutta tää ei oo mitään alkuviikkoon verrattuna! Supistellukaan nyt ei oo, mietin Katan neuvoja että jos ukolta pyytäis avuja tähän oloon =).

On niin ailahtelevainen tää olo ettei tahdo mihkään uskaltaa lähtee. Pitäny käydä kamulla tuossa 200 m päässä, mutta siinä on suht iso alamäki ja ylämäki, enkä tiedä kuinka niistä selviän, tuntee itsensä tosi avuttomaksi!

Vaavi jumppailee taas =)

Tiikeri 38+1