Ä
äiti
Vieras
Mulla on ihana, pieni, herkkä, tunteellinen pikkupoika <3 Ikää hänellä on 3,5 vuotta.
Lempiväri hänellä on vaaleanpunainen, pelkkä punainenkin käy. Tykkää leikkiä nukeilla. Rakastaa kauniita kukkia ja kaikkea muutakin kaunista. Hänestä on ihanaa, kun tulee kesä, aurinko paistaa ja kukat kukkii :flower:
Minä olen tukenut ja haluan tukea häntä näissä asioissa ja minusta on ihanaa, miten pieni poika voikin olla niin... No, herkäksi olen itse häntä kutsunut =)
Tykkää leikkiä tyttöjen kanssa ja on sanonut, että haluaisi itsekin olla tyttö :heart:
Välillä vaan kohtaa ihmisiä (usein miespuoleisia), jotka eivät sitten tietenkään voi hyväksyä, että pikku poika leikkii "tyttöjen leikkejä" yms. Eräilläkin synttäreillä sankarin isä nauroi ja pilkkasi, kun poikani työnteli ensin leikkirattaita ja sen jälkeen leikki keppihevosella. Poikani vähän pelästyi, kun tämä mies meni eteen ja nauroi ja tokaisikin jotain tosi typerää (jotain tyyliin, leikkisit sinäkin vähän poikamaisempia leikkejä).
Oon siis aina ajatellut, että oon hyvin tukenut poikaa leikkimään mitä tahtoo ja olemaan millainen on, koskaan en ole ohjannut toisiin juttuihin, saatika sanonut mitään, että on tyttömäinen/noi on tyttöjen juttuja.
Kunnes tuli sellainen tilanne, että oltiin tilaamassa pojalle tossuja (tohvelisankarin nahkatossuja) ja poika sai itse valita... Olisi halunnut vaaleanpunaiset, missä kukkia/sydämiä yms. prinsessatossuja. Minä sitten ohjasin häntä vähän toisenlaisiin tossuihin :ashamed: Joista tiesin, että poika tykkää ja jotka sitten halusikin.
Ja syy siihen, miksi näin tein, on se, kun pojan ryhmässä päiväkodissa on suurinosa semmoisia 5-6 vuotiaita poikia ja olen aivan varma, siis 100% varma, että pojalle oltaisiin naljailtu ja jopa kiusattukin niistä prinsessatossuista
Ja kun on niin herkkä ja muutenkin on kestänyt löytää kavereita ja on vasta nyt vähän rohkaistunut... Voin vaan kuvitella, kuinka pojasta olisi tuntunut pahalta, kun isommat kiusaa...
Halusin jotenkin vielä suojella pikkuistani... Vaikka varmasti joutuukin elämässään kokemaan yhtä sun toista, niinkuin kaikki, mutta kuitenkin.
Teinkö väärin? (Kun ohjasin "poikamaisempiin" tossuihin).
Lempiväri hänellä on vaaleanpunainen, pelkkä punainenkin käy. Tykkää leikkiä nukeilla. Rakastaa kauniita kukkia ja kaikkea muutakin kaunista. Hänestä on ihanaa, kun tulee kesä, aurinko paistaa ja kukat kukkii :flower:
Minä olen tukenut ja haluan tukea häntä näissä asioissa ja minusta on ihanaa, miten pieni poika voikin olla niin... No, herkäksi olen itse häntä kutsunut =)
Tykkää leikkiä tyttöjen kanssa ja on sanonut, että haluaisi itsekin olla tyttö :heart:
Välillä vaan kohtaa ihmisiä (usein miespuoleisia), jotka eivät sitten tietenkään voi hyväksyä, että pikku poika leikkii "tyttöjen leikkejä" yms. Eräilläkin synttäreillä sankarin isä nauroi ja pilkkasi, kun poikani työnteli ensin leikkirattaita ja sen jälkeen leikki keppihevosella. Poikani vähän pelästyi, kun tämä mies meni eteen ja nauroi ja tokaisikin jotain tosi typerää (jotain tyyliin, leikkisit sinäkin vähän poikamaisempia leikkejä).
Oon siis aina ajatellut, että oon hyvin tukenut poikaa leikkimään mitä tahtoo ja olemaan millainen on, koskaan en ole ohjannut toisiin juttuihin, saatika sanonut mitään, että on tyttömäinen/noi on tyttöjen juttuja.
Kunnes tuli sellainen tilanne, että oltiin tilaamassa pojalle tossuja (tohvelisankarin nahkatossuja) ja poika sai itse valita... Olisi halunnut vaaleanpunaiset, missä kukkia/sydämiä yms. prinsessatossuja. Minä sitten ohjasin häntä vähän toisenlaisiin tossuihin :ashamed: Joista tiesin, että poika tykkää ja jotka sitten halusikin.
Ja syy siihen, miksi näin tein, on se, kun pojan ryhmässä päiväkodissa on suurinosa semmoisia 5-6 vuotiaita poikia ja olen aivan varma, siis 100% varma, että pojalle oltaisiin naljailtu ja jopa kiusattukin niistä prinsessatossuista
Halusin jotenkin vielä suojella pikkuistani... Vaikka varmasti joutuukin elämässään kokemaan yhtä sun toista, niinkuin kaikki, mutta kuitenkin.
Teinkö väärin? (Kun ohjasin "poikamaisempiin" tossuihin).