Herkut ja juhlat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Tämä on mitätön "ongelma", ei siis ongelma lainkaan, mutta juuri siksi se sopii nettipalstalle puitavaksi :D En ymmärrä, miksi jokaista juhlaa Runebergin päivästä jouluun pitää viettää herkkujen muodossa viikko tolkulla. Kylässä käydessä on vappumunkkeja tarjolla jo viikkoa ennen vappua, ja ensimmäiset joulutortut paistetaan lokakuussa. Perhekerhossa ohjaaja muistaa kolme viikkoa ennen laskiaista aloittaa kyselyt, että jokos teidän perheessä on leivottu / syöty laskiaispullat jne. ja pääsiäisen syvin olemus tuntuu olevan se, että suklaamunia on mahdollisimman paljon.

En ole sokerinatsi. Pieni lapseni saa syödä sokerisia herkkuja juhlissa, ja leivon mielelläni kotonakin. Mutta koska olen itse kärsinyt sairaalloisesta ylipainosta ja laihduttanut yli 40kg, niin toivoisin että lapseni saisi minua terveemmän suhteen ruokaan ja myös niihin herkkuihin. Se ei tarkoita kituuttelua ja kaiken kivan kieltämistä tai juhlimista näkkäri kourassa, mutta miksi, oi miksi jokaisen juhlan pääpointti tuntuu olevan jokin sokerihörtymä, jota pitää sitten tunkea joka tuutista viikkoja ennen ja jälkeen kyseisen tapahtuman? Tai miksi ylipäätään pitää aina olla kahvin kanssa tarjolla jotain sokerihöttöä? Ja kyllä, voin olla ottamatta, ja teoriassa voisin kieltää lastanikin (joskaan en usko että se olisi oikea tapa opettaa rentoa suhtautumista ja kohtuullisuutta), ja arvostan eleenä sitä että kyläpaikka haluaa vierailumme huomioida, mutta eikö ihmisiä voisi tavata ilman sokerihumalaa vaikka viikon päästä on tai viikko sitten oli pääsiäinen / joulu / juhannus / vappu / uusivuosi / laskiainen jne.?

Mitenkähän pettyneitä meidän vieraat on, kun tarjolla saattaa olla vaikkapa juurespannaria, voileipiä tai vain yhden lajin keksejä :D
 
Itse en ole huomannut moista. Käydään lapsen kanssa kylässä ja jos on jotain hyvää tarjolla, otan tai en ota. Harvemmin otan. Lapsi saa ottaa jos haluaa. Mutta ei suinkaan aina ole tarjolla yhtään mitään kahvin kanssa, ja hyvä niin.

Ehkäpä huomaat tämän ongelman tuon oman ongelmasi vuoksi, ts. se korostuu siksi. Tai sitten meillä on eri tuttavapiirit ;)

Sun kannattaa relata ruuan suhteen, niin lapsi saa parhaimmat eväät elämään.
 
Ihan varmasti kiinnitän asiaan huomiota enemmän kuin keskivertokansalainen, se on väistämätöntä. Ja omaa asennettani olen työstänyt paljon, mm. ravitsemusterapiassa, enkä varmasti ole valmis. Mutta meillä varmaan on myös jossain määrin erilaiset tuttavapiirit, kun täällä tuota pullahöttöä pursuaa joka tuutista :D
 
Koetin asettua asemaasi, mutta omissa lähipiireissäni ei vastaavaa ole. Äidilläni oli laskiaispullia, mutta ilman kermavaahtoa ja niin, että hilloa sai läiskästä pullan väliin niin halutessaan. Ystäväni leipoi minulle jouluksi hedelmäkakun ja se oli ainoa sokeriä sisältävä lahja, jonka sain eli eipä kehumista meidän kulmien "vieraanvaraisuudesta". En pyöri erityisen sokerisissa porukoissa ;)

Mutta onhan meillä paljon muitakin perinteitä kuin sokeri. Tutustu niihin. Jouluna ohrapuuroa ja pääsiäisenä imellät mämmin itse, johon ei siis lisätä sokeria valmistuksen aikana. Jussina syödään uusia perunoita, silliä ja perinteistä vihersalaattua. Kaivele perinnekeittokirjat esiin, opettele maakuntien herkuja ja kuten tiedät ei sokeri mikään tavanomainen herkku ole aidossa suomalaisessa ruuassa ollut.

Olet hyvällä asialla liikkeellä ja nyt vain kehittämään omat perinteesi.
 

Yhteistyössä