Hirvittävän huono omatunto lapsen takia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kikka"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kikka"

Vieras
Olen äitiyslomalla, ja lisäksi minulla on 4 vuotias poika. Poikani on myös kotihoidossa, otin hänet pois hoidosta kun jäin itse kotiin. Ja huono omatuntoni kumpuaa siis siitä, että jääkö hän paljosta paitsi, kun on vain kanssamme kotona? Yritän kotona tietenkin keksiä hänelle virikkeitä, askartelua ym.

Alunperin otin hänet hoidosta pois sen takia, että en halunnut, että hän kokee itsensä hylätyksi kun tulee uusi vauva, ja tietysti, koska en halua hoitopaikkaa viedä sellaista todella tarvitsevalle.

Pihalla hänellä on kyllä kavereita, mutta vasta illemmalla kun palaavat hoidosta kotiin. Päiväkerhossa hän on, paitsi nyt ei ole ollut, koska pelkään näitä tauteja mitkä tällä hetkellä jylläävät...

Onko ketään muuta kenellä olisi kotihoidossa samanikäinen lapsi?
 
Siitähän se vastustuskyky kehittyy, kun niitä tauteja sairastaa. Älä turhaan pelkää nuhanenää, koska se on satsaus lapsesi tulevaisuuteen. Kouluiässä pysyy sitten tod.näk. paremmin kunnossa ja lisäksi vielä toistuvat pienet vaarattomat infektiot tutkimusten mukaan hyökkäävät pahempien juttujen kimppuun, esim. nitistävät alkavia lapsuusiän leukemioita yms.

Olen itse sitä koulukuntaa, jonka mielestä tylsistyminen on paras virike lapselle.
 
Siitähän se vastustuskyky kehittyy, kun niitä tauteja sairastaa. Älä turhaan pelkää nuhanenää, koska se on satsaus lapsesi tulevaisuuteen. Kouluiässä pysyy sitten tod.näk. paremmin kunnossa ja lisäksi vielä toistuvat pienet vaarattomat infektiot tutkimusten mukaan hyökkäävät pahempien juttujen kimppuun, esim. nitistävät alkavia lapsuusiän leukemioita yms.

Olen itse sitä koulukuntaa, jonka mielestä tylsistyminen on paras virike lapselle.


Lapsi sairasti koko viime syksyn, epäiltiin leukemiaa ym. Oli todella huonossa kunnossa, kun koko ajan joku tauti kimpussa. Tämä siis yksi syistä, miksi juuri nyt en mielellään haluaisi mitään uusia tauteja, kun on juuri päässyt entiselleen.
Meillä siis kotona paljastui homeongelma, mistä sairastamiset johtuivat, ja huono vastustuskyky.
 
Tytöt 4,3 ja 1½ vuotiaat tytöt kotihoidossa. Kerhossa isommat käyvät 1-2 krt/vk ja perhekerhossa ainakin 1kerran viikossa. Meillä tytöt leikkivät jo niin paljon keskenään etten ainakaan ole huomannut että olisivat tylsistyneet kotona.
 
Minun vanhin tyttöni oli kotihoidossa 5-vuotiaaksi asti, kunnes keskimmäinen täytti 3 v. Hänelle ratkaisu oli mitä parhain, enkä näe että olisi missään nimessä jäänyt mistään paitsi. Kontakteja muihin lapsiin on toki hyvä tarjoilla mahdollisimman paljon. Ja riippuu lapsesta itsestäänkin, mikä on hänelle paras ratkaisu. Mutta joa vaikuttaa tyytyväiseltä, niin ole hyvällä mielin ja nauti lapsistasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viinipyräle;27972312:
Minun vanhin tyttöni oli kotihoidossa 5-vuotiaaksi asti, kunnes keskimmäinen täytti 3 v. Hänelle ratkaisu oli mitä parhain, enkä näe että olisi missään nimessä jäänyt mistään paitsi. Kontakteja muihin lapsiin on toki hyvä tarjoilla mahdollisimman paljon. Ja riippuu lapsesta itsestäänkin, mikä on hänelle paras ratkaisu. Mutta joa vaikuttaa tyytyväiseltä, niin ole hyvällä mielin ja nauti lapsistasi.

No tällä olen lohduttautunutkin, että on todella iloinen ja tyytyväinen lapsi. Hänellä on toki kavereita, ja heitä näkee silloin tällöin, tosin Kesällä enemmän tulee nähtyä heitäkin.

Lapsella ei ole enää omaa isää, ja sekin on yksi syy, miksi haluan mahdollisimaan paljon viettää aikaa hänen kanssaan, nyt varsinkin kun on tullut sisko kuvioihin ja siskolla on se isä.
 
Uskon että olet tehnyt lapsen kannalta parhaan valinnan. En ole kiihkeästi päivähoitoa vastaankaan, mutta mielestäni kun mahdollista, niin lapselle paras kasvuympäristö on oma koti ja parasta seuraa oma äiti :-) Tytöt joista kerroin ovat ny 10- ja 8-vuotiaita, tasapainoisia ja hyvinvoivia koululaisia. On kavereita ja harrastuksia. Ja toisinaan viikonloppuisin kun olis jotain menoa, he valitsevat kotonaolon. Ja sanovatkin että on ihanaa kun saa olla vaan. Arki on kuitenkin aika työntäyteistä ja kiireistä lapsillakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viinipyräle;27972379:
Uskon että olet tehnyt lapsen kannalta parhaan valinnan. En ole kiihkeästi päivähoitoa vastaankaan, mutta mielestäni kun mahdollista, niin lapselle paras kasvuympäristö on oma koti ja parasta seuraa oma äiti :-) Tytöt joista kerroin ovat ny 10- ja 8-vuotiaita, tasapainoisia ja hyvinvoivia koululaisia. On kavereita ja harrastuksia. Ja toisinaan viikonloppuisin kun olis jotain menoa, he valitsevat kotonaolon. Ja sanovatkin että on ihanaa kun saa olla vaan. Arki on kuitenkin aika työntäyteistä ja kiireistä lapsillakin.


Ihana kuulla :) Olen kysynyt pojalta, että onko hän yksinäinen, niin vastaus oli, että ei, koska minä olen olemassa.
 
  • Tykkää
Reactions: Viinipyräle
Ensin meinasin vastata kärkkäästikin, en edes tiedä miksi, mutta jotenkin viimeinen kommenttisi sai mut ymmärtämään, että oikeasti kysyt tätä asiaa.

Siis: todellakin on sen ikäisiä muillakin kotihoidossa ja todellakin se on ihan oikea paikka tuonikäiselle lapselle. Älä nyt hyvänen aika epäröi etteikö oma äiti olisi maailman parasta sauraa omalle lapselleen ja vielä kotona! Siellähän ne elämän perusasiat opitaan, välillä leikitään, välillä kokataan, välillä siivotaan. Ei elämän kuulukaan olla mitään elämystelyä aamusta iltaan, vaan sitä arkea. Kestää sen sitten paremmin aikuisenakin tuollainen lapsi.
 
Ensin meinasin vastata kärkkäästikin, en edes tiedä miksi, mutta jotenkin viimeinen kommenttisi sai mut ymmärtämään, että oikeasti kysyt tätä asiaa.

Siis: todellakin on sen ikäisiä muillakin kotihoidossa ja todellakin se on ihan oikea paikka tuonikäiselle lapselle. Älä nyt hyvänen aika epäröi etteikö oma äiti olisi maailman parasta sauraa omalle lapselleen ja vielä kotona! Siellähän ne elämän perusasiat opitaan, välillä leikitään, välillä kokataan, välillä siivotaan. Ei elämän kuulukaan olla mitään elämystelyä aamusta iltaan, vaan sitä arkea. Kestää sen sitten paremmin aikuisenakin tuollainen lapsi.


Juu, ihan todella kysyn :) Mutta nyt on käynyt kyllä selväksi että huono omatuntoni on ihan turhaa...
 
Meillä on kotihoidossa 5-vuotias ja 2-vuotias, isompi käy kerhossa pari kertaa viikossa. Välillä tylsistyttää ja kotona on tylsää, mutta eikös se ole niin, että sama tilanne on vaikka lapsi olisi päiväkodissakin?

Ulkoilkaa paljon, meillä ainakin puistosta löytyi aina joku leikkikaveri ( vaikka se olikin usein nuorempi) ja nykysin sovitaan äitien kanssa treffejä leikkipuistoon. Kerhosta on myös löytynyt muutama kaveri, joita tapaa aina välillä, välillä mennään ulos yhdessä, välillä lapset leikkivät toistensa luona. Lisäksi meillä pojalla on urheiluharrastus, jossa käy viikottain ja tapaa muita lapsia.

Älä epäile itseäsi, ihan oikein teit, kun lapselle annoit mahdollisuuden jäädä kanssasi kotiin. Meillä oli yksi vähän samanlainen vaihe, jolloin isompi ei voinut käydä kerhossa, koska nuorempi sairasteli niin pahasti, että joutui useamman kerran sairaalaan. Ihan hienosti se aika meni, vaikka välillä homma kävi äidin ja pojankin hermoille.
 
Meillä on kotihoidossa 5-vuotias ja 2-vuotias, isompi käy kerhossa pari kertaa viikossa. Välillä tylsistyttää ja kotona on tylsää, mutta eikös se ole niin, että sama tilanne on vaikka lapsi olisi päiväkodissakin?

Ulkoilkaa paljon, meillä ainakin puistosta löytyi aina joku leikkikaveri ( vaikka se olikin usein nuorempi) ja nykysin sovitaan äitien kanssa treffejä leikkipuistoon. Kerhosta on myös löytynyt muutama kaveri, joita tapaa aina välillä, välillä mennään ulos yhdessä, välillä lapset leikkivät toistensa luona. Lisäksi meillä pojalla on urheiluharrastus, jossa käy viikottain ja tapaa muita lapsia.

Älä epäile itseäsi, ihan oikein teit, kun lapselle annoit mahdollisuuden jäädä kanssasi kotiin. Meillä oli yksi vähän samanlainen vaihe, jolloin isompi ei voinut käydä kerhossa, koska nuorempi sairasteli niin pahasti, että joutui useamman kerran sairaalaan. Ihan hienosti se aika meni, vaikka välillä homma kävi äidin ja pojankin hermoille.




Oikeasti ihana kuulla näitä juttuja :)

Mulla tosiaan jäänyt niin hirveä kammo tosta viime syksystä, kun poika oli koko ajan sairas, juostiin sairaaloissa tutkimuksissa, oli pojallekkin todella raskasta aikaa. :( Sen takia nyt kun taudit jyllää pahana, mieluummin kotona touhutaan ja hiukan kerhosta taukoa.
Aika vähän vaan lapsia nyt ulkona, mutta vien sitten luistelemaan ym. Tällä hetkellä on mummin luona evakossa remontin takia, niin saa nauttia siellä olostaan.
 

Yhteistyössä