Huhtikuun vauvat 2010

[Zarja*]

Uusi viikko ja uudet kujeet taas.
Huonosti nukutun yön jälkeen tänään tuntuu taas paha olo tuplakovalta.Välillä oikein toivoo että kumpa saisi vaan kotiin jäädä toipumaan oloaan..mutta ei. Ja mihinkäs se sieltä katoaisi. Tuo ummetus jonka Lydia mainitsit, on muuten vielä kokematta. Täällä päinvastoin vatsa on toiminut tosi hyvin. Vielä.Kai tuo ravinto vielä ollut ok vatsalle. Välillä meinaa tulla morkkis syömisistä, että tuleekohan nyt riittävästi vauvalle sitä ja tätä ja tuota jne..meinaa stressi tulla jos alkaa oikeasti miettimään että kaikkea tulee mitä neuvolasta ohjattiin. Jossain luki että vauva ottaa kyllä omansa mutta äitikin tarvitsee niitä kaikki "eineksiä"..joten olen varmuuden vuoksi syönyt noita raskaana oleville tarkoitettuja monivitamiineja aina kun on tuntunut että pystyn ottamaan.Joskus niistä paha olo on vaan lisääntynyt.

Nyt alkaa vasta pientä vatsaa todellakin näkymään, siitä ei pääse nyt mihinkään..turvotusta ollut tosi vähän näinä viime viikkoina. Alussa oli enemmänkin. Mutta jotain turvotusta kuitenkin sillä ilmavaivoja on oikeasti aika hyvin..miehen kanssa naurettu että se on mun "tavaramerkki"nykyään..sohvalla aina rentoutuneena. Hoh.,.aika hassuakin kun normaalisti ilmavaivat mulla ollut aina toosi vähäistä. Noh tää on nyt tätä.Muilla mitään tällasta? Mun kaveri kertoi samaa kun odotti vauvaa..joten kaippa tää aika yleistä on.Vaiettu puheenaihe luultavasti. Oire siinä missä muutkin..

Ensi viikolla on uä..jännittää. Oi että sentään. Ja sitten ilmoitan työnantajalle asian. Sekin jännittää valtavasti.Mutta siitä se kaikki asettuu uomiinsa. Aika muuten juoksee lujaa..mietin just että neuvolan laskujen mukaan pian on 3 kk täynnä odotusta..ja kauaakaan kun joulu ja sitten onkin kevät joka tulee aina yhtä nopeaan. Aika todellakin kulkee..ja välillä miettii että pitäsköhän nyt jo hommata jotain vai eikö.Ootteko hommanneet hoitopöytiä ym jo? Entä vaunuja?Me ei vielä.

t. lydia 8+5[/quote]

 

[TNL]

Mihinkäs kaikki huhtikuun vauvaa odottavat ovat hävinneet? Edellinen kommentti on yli kuukausi sitten. Täällä olisi yksi esikoisen odottaja. Jokos teillä on alkanut vatsat pyöristyä? Mulla on osa housuista sellaisia, että alavatsasta kiristää..onneksi legginsit on muodissa..Mielenkiintoista aikaa ja pian pyärähtää neljäs raskaüskuukausi käyntiin..

 

[TNL]

Hups, uusi käyttäjä ja ei huomannut lisäsivuja..No nyt löytyikin juttua paljon lisää

 

[Zarja*]

Uusi viikko ja uudet kujeet taas.
Huonosti nukutun yön jälkeen tänään tuntuu taas paha olo tuplakovalta.Välillä oikein toivoo että kumpa saisi vaan kotiin jäädä toipumaan oloaan..mutta ei. Ja mihinkäs se sieltä katoaisi. Tuo ummetus jonka Lydia mainitsit, on muuten vielä kokematta. Täällä päinvastoin vatsa on toiminut tosi hyvin. Vielä.Kai tuo ravinto vielä ollut ok vatsalle. Välillä meinaa tulla morkkis syömisistä, että tuleekohan nyt riittävästi vauvalle sitä ja tätä ja tuota jne..meinaa stressi tulla jos alkaa oikeasti miettimään että kaikkea tulee mitä neuvolasta ohjattiin. Jossain luki että vauva ottaa kyllä omansa mutta äitikin tarvitsee niitä kaikki "eineksiä"..joten olen varmuuden vuoksi syönyt noita raskaana oleville tarkoitettuja monivitamiineja aina kun on tuntunut että pystyn ottamaan.Joskus niistä paha olo on vaan lisääntynyt.

Nyt alkaa vasta pientä vatsaa todellakin näkymään, siitä ei pääse nyt mihinkään..turvotusta ollut tosi vähän näinä viime viikkoina. Alussa oli enemmänkin. Mutta jotain turvotusta kuitenkin sillä ilmavaivoja on oikeasti aika hyvin..miehen kanssa naurettu että se on mun "tavaramerkki"nykyään..sohvalla aina rentoutuneena. Hoh.,.aika hassuakin kun normaalisti ilmavaivat mulla ollut aina toosi vähäistä. Noh tää on nyt tätä.Muilla mitään tällasta? Mun kaveri kertoi samaa kun odotti vauvaa..joten kaippa tää aika yleistä on.Vaiettu puheenaihe luultavasti. Oire siinä missä muutkin..

Ensi viikolla on uä..jännittää. Oi että sentään. Ja sitten ilmoitan työnantajalle asian. Sekin jännittää valtavasti.Mutta siitä se kaikki asettuu uomiinsa. Aika muuten juoksee lujaa..mietin just että neuvolan laskujen mukaan pian on 3 kk täynnä odotusta..ja kauaakaan kun joulu ja sitten onkin kevät joka tulee aina yhtä nopeaan. Aika todellakin kulkee..ja välillä miettii että pitäsköhän nyt jo hommata jotain vai eikö.Ootteko hommanneet hoitopöytiä ym jo? Entä vaunuja?Me ei vielä.

Lydia jäi tuohon mun kirjoitukseen vahingosssa..sorry..eli zarjahan se täällä taas tämän tekstin takana*

 

[Zarja*]

TNL ..täällä on huhtimammat täydessä vauhdissa) .. taidan olla ahkerin kirjoittaja..toivottavasti ette häiriinn siitä. Tänne helpottaa vaan purkaa kaikkea. Niin ja mun puolesta Tnl welcome to the group minun puolestani!! Joukkoon kultaiseen mukaan vaan))

 

[tytönäippä]

täälläkin on ilmavaivoja, et ole Zarja ainoa
Meillä on uä huomenna! Innoissaan ollaan, mutta jännittääkin. Ainahan sitä toivoo ja odottaa hyviä uutisia, mutta voihan sieltä kuulla muutakin :/ no huomisen murhe, pitää yrittää olla miettimättä liikaa...
Meidän ei paljon tarvitse hankintoja tehdä, kaikki vauvan tarvikkeet on valmiina. Tuplarattaat joudun varmasti ostamaan, mutta ostan ne vasta kun vauva on syntynyt että tiedää ostaako ne siskoksille ja tytölle ja pojalle. Tekisi mieli ostaa jo valmiiksi asu vauvalle, jossa tuon hänet synnäriltä kotiin. Esikoiselle oli puku ostettuna jo hyvissä ajoin, niin oli jotain mitä hypistellä
Oletteko miettineet haluatteko tietää lapsen sukupuolen etukäteen? En muista oliko tästä jo puhetta aiemmin... Me kysyttiin esikoisesta rakenneultrassa, mutta silloin ei näkynyt varmasti, joten saatiin tyttö yllätyksenä. Ajateltiin nytkin kysyä, että näkyykö vai ei. Olishan se kiva, jos saadaan poika että ehtis ostaa vähän poikien vaatteita.. Toisaalta taas on ihana saada tieto yllätyksenä..
äippä 11+5

 

[Iita*]

Heippa täältäkin! Kiirettä on pitänyt, joten enemmän taustalla lueskelen teidän juttujanne.
Ummetusta ja ilmavaivoja löytyy täältäkin, mukava lukea ettei tosiaan ole ainoa.
Me ei olla ostettu vielä mitään, ajattelin, että jos np-ultran jälkeen ostaisi jotain pientä hypisteltäväksi. Siihen on vielä 2 viikkoa...

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

 

[Alessia*]

Mä tässä samalla yritän huutaa huuto.netistä vaatekaappia vauvalle Olen myös etsinyt jo päästävedettäviä sänkyjä, kun haluaisin molemmille lapsille samanlaiset. Vaikka vauva nukkuukin aika kauan pinnasängyssä... Myös sisarusrattaita olen katsonut, mutta hankitaan ne myöhemmin.

(Oi oi, kylläpä hinta nousee korkeaksi, täytyy kohta luovuttaa...!)

 

[kiukkumöykky]

Tervehdys täältäkin yo-kirjoituskiireiden keskeltä. Tässä vaiheessa vähän kaduttaa että ilmoittauduin niihinkin arvosanoja korottamaan, pahoinvointi ja tärkeät koetilanteet eivät ehkä sovi ihan yhteen Vaikka mistäpä sitä olisi ilmoittautumistilanteessa voinut tietää olisiko sitä tärppiä tiedossa meille vielä vähään aikaan, ja ehkä joku arvosana sitten nouseekin kaikkien kärsimysten jälkeen.

Meillä on ultraa ja lääkäriaikaa tiedossa kuun lopussa, sen jälkeen sitten varmaan aletaankin pikkuhiljaa harkitsemaan hankintoja. Vaikka kaikenlaisen tarvittavan tavaran paljous tuntuu tällä hetkellä lähinnä sekoittavan päätä ja stressaavan. Muutenkaan erilaisten oppaitten lukeminen ei taida sopia mulle, alkaa vaan tuntua että tämähän on ihan kauhean tarkkaa ja monimutkaista, en mä tollasesta selviä! Toisaalta helpottaa tieto siitä että sama tunne tulee kun luen esimerkiksi marsunhoito-oppaita, tulee fiilis että marsun omistaminenhan on ihan kauheeta! Sitten muistan että tuossahan mulla on vieressä nuo rakkaat, onnelliset ja ihan terveetkin puiputtajat, joiden hoitaminen on käytännössä yleensä tosi kivaa ja onnistuu multakin, vaikken kaikkea teekään ihan just tarkalleen ohjeiden mukaan. Uskottelen siis itselleni että lapsenhoidonkin suhteen helpottaa ahdistus samalla tavalla, vaikka ihan täysin en saa itseäni tuolla rauhoitettua, sillä, no, onhan lapsi aika monta kertaa isompi vastuu kuin marsut Mutta niin kauan kuin tuo rauhoittaa edes vähän, olen tyytyväinen marsuteoriaani.

Ja jospa nyt vikisen vielä yhdestä stressinaiheuttajasta, kun nyt kerran aloitinkin. Vaikka olihan tämäkin koko ajan tiedossa, silti mietityttää se, että miehellä vielä armeija edessä, tammikuussa siis lähtisi. Useampaan kertaan sitä on jo lykätty ja onnistuisihan tuo varmaan nytkin, mutta pitäisihän se saada alta pois. Neuvolassakin oltiin sitä mieltä että kyllä nyt kannattaisi mennä, vaikeampi myöhemmin. Ja palveluspaikka olisi kuitenkin ihan tässä samassa kaupungissa, pääsisi välillä iltavapaillakin kotona käymään ja jonkinlaisen isyysvapaan saa sieltäkin, mutta silti... Aika paljon joutuisi pärjäilemään yksin. No, päätös tuon suhteen on vielä tekemättä, mutta kylläpä selvitti päätä laittaa ajatuksia kasaan ihan tekstin muodossa, vaikka kenelläkään muulla täällä samaa ongelmaa tuskin onkaan.

Vauvan sukupuolen kysymisestä, siitäkään ei yhtään tiedetä miten loppujen lopuksi halutaan. Vähän luulen kuitenkin, että itse uteliaana ihmisenä haluan tietää jos tieto on mahdollista saada. Vaikka olishan se kiva pitää yllätyksenä loppuun asti.

Täällä ei kyllä ole ilmavaivoja, yhtään tavallista enempää. Nälkä sen sijaan vaivaa melkein jatkuvasti, outo ja ärsyttävä tunne mulle, jolle ei oikeastaan sellaista ihmeempää näläntunnetta noin normaalisti ole tullut. Ja vatsan näkymisestä, miehen kanssa kyllä molemmat huomataan ero alavatsan muodossa ainakin, mutta ei sitä kukaan muu kyllä varmasti huomaa, housutkaan ei kiristä. Vaateostoksissa onneksi olen jo pitemmän aikaa keskittynyt esimerkiksi juuri jonkun mainitsemiin pitkiin paitoihin ja toivonkin ettei niiden lisäksi ihan kauheesti paitoja enää tarvitse ostella.

Huh, tulipa paljon tekstiä miljoonasta eri aiheesta, enpä odota kenenkään edes lukevan noita Mutta onpahan jotain mistä nappailla jotain tietoa omistakin tuntemuksista sitten kun vihdoin saan aloitettua päiväkirjan, ollut jo pitkään aikomuksena. Nyt väli-iltapalalle!

 

[TNL]

Meillä on kans ens viikolla ultraääni. Tosi ihanaa, vaikka myös jännittävää, mennä ultraan. Mä olen kerran 7.viikolla käynyt ultrassa, silloin näkyi pieni sydämen aihio, joka sykki, mutta muuten ei muuta kuin pieni musta olio Neuvolalääkäri onnistui kuuntelemaan sydänäänet sikiöltä ja se kuulosti ihan pikajunalta. Ensi viikolla on mielenkiintoista nähdä miltä masuasukki näyttää tällä hetkellä.

Ei mekään olla ostettu mitään, vaunuja olen katsellut ja moni tuttavani on todennut, että kannattaa tilata Saksasta. Ja hintaeron totesin itsekin huimaksi, samat vaunut oli noin 750-800 euroa Suomessa ja Saksassa 400 euroa. Huh huh, mikä Suomi-lisä. Vaunut toimitetaan kotiovelle ja myyjä vähentää hinnasta sen mitä tullimaksu (tai joku muu vastaava) on. Vauvanvaatteita olen katsellut ja hiplaillut kaupoissa käydessä, mutta mitään en oo vielä ostanut. Ehkä teen samoin kuin Ilta* ja osatan pian jotain pientä hypisteltävää

 

[Leeloo]

Huomenta!

Täällä vasta odotellaan kutsua ultraan ja jännitetään sitä kovasti. Ihmeellisiä vatsakipuja on alkanut ilmaantua ja ne tulee aina illalla/yöllä ja kestää hetken aikaa. Mutta kumminkin niin, että on pakko nousta ylös ja kävellä hetki. Onko kokemusta tällaisesta? Luulen, että se on kohtulihas, joka venyy, mutta mistäs näistä sitten tietää? En kumminkaan nyt toistaiseksi jaksa ottaa asiasta stressiä, kun ei mitään vuotoa ole ollut eikä muitakaan kipuja sittemmin. Vatsaa tosin turvottaa välillä kovasti.

Neuvolakäynti oli viime perjantaina ja sattuikin tosi mukava terveydenhoitaja, joka tottakai, vaihtuu tammikuussa. Harmi. Mutta sieltä saatiin tosi paljon kaikkia opuksia, joita lähinnä mun mies on opiskellut. Se tulkitsee kaikkia pieniä merkkejä koko ajan kirjaa selaten ja noista vatsakivuistakin sanoi, että "täällä sivulla xx sanotaan, että ne loppuu muutaman viikon kuluttua" Liikkis.

Muuten kaikki on sujunut tosi hyvin ja olen ihan normaalisti jatkanut esim ratsastusta. Kun se ei ainakaan toistaiseksi ole sattunut/aiheuttanut mitään oireita. Ja pääasiallisesti olenkin tunnilla ottanut ihan rauhallisesti ja ravit melkeimpä kevennellyt, niin ei tule mitään turhaan pompottamista. Onkos muilla kokemusta combosta "raskaus ja ratsastus"?

Me emme ole vielä hankkineet vauvalle mitään ja olenkin ajatellut asian niin, että kunhan ensimmäinen ultra (varhaisultraa en laske) on käyty, niin sitten voi alkaa harkita ja katsella vauvan tarvikkeita. Ja kun tuossa on vielä yksi matkakin tulossa, niin voi sieltä jotain ihanaa yrittää löytää

Mukavaa odotusaikaa kaikille!

 

[TNL]

Leeloo: mä itse myös harrastan ratsastusta, tosin nyt alkuraskauden aikana olen ratsastanut hyvin vähän kun hevoseni on sairaslomalla. Olen ajatellut ratsastaa niin pitkään kun vaan pystyn ja lähinnä ihan rauhallisesti. Ei siis mitään estetreenejä. Uskon, että ratsastus tekee hirmuhyvää alaselän lihaksille ja rangalle, joka joutuu koetukselle raskauden aikana.

Mulla oli viikoilla 6-8 koviakin vatsakipuja, lähinnä alavatsassa ja sellaisia aaltomaisia ja polttavia. Onneksi kivut kestivät vaan 5 minuuttia maksimissaan, enempää en olisi kyllä sietänytkään...Mitään vuotoa niihin ei liittynyt. Kysyin gynekologiltani ja hän totesi, että kivut liittyvät kohdun venymiseen eikä niistä tarvitse olla huolissaan. Hänen mukaansa lääkäriin pitää lähteä jos kivut ovat luonteeltaan voimistuvia eivätkä mene ohitse. Mulla auttoi lepo.

On tää kovaa aikaa tää raskaus. Söin just ruokiksella pinaattikeittoa ja kaikki tuli kaaressa ulos..Tää oli toinen kerta kun oksennan raskauden aikana. Mites nyt jaksais lopputyöpäivän?

 

[Alessia*]

Leeloo, ratsastuksessa loukkaantumisriski on kuitenkin suurempi kuin useimmissa muissa lajeissa, joten siksi sitä pitäisi välttää ainakin myöhemmin raskaudessa. En tiedä onko pomppimisesta haittaa. Jos haluaa stressata, niin voihan se lisätä alkuraskaudessa keskenmenoriskiä, mutta ei varmasti olennaisesti.

Kiukkumöykky, mun mielestä oli ekassa raskaudessa kiva lukea vauvan hoidosta, niin sai vähän itseluottamusta. Tosin niitä juttujakin on niin moneen lähtöön. Jossain Vauva-lehdessä muistetaan säännöllisesti mainita, että vauvat itkee keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Siis kuka haluaa sellaista kuulla?? Ja, BTW, meidän vauva itki noin 5-10 min päivässä...

Vauvan hoidosta voi olla montaa mieltä, mutta yhden lapsen kokemuksella voin sanoa, että maalaisjärjellä kasvattaminen ei todellakaan ollut mun juttu, enkä sitä kellekään suosittele. Kun tietää mitä tekee sen sijaan että arvailee, niin hommat hoituu varmasti. En halunnut esikoisesta harjoittelukappaletta, eikä siitä tosiaan sellaista tullutkaan. Raskaana olevat kaveritkin kyselee, että mitäs kirjoja sä luitkaan silloin odostusaikana, kun teillä on mennyt kaikki niin hyvin

 

[Leeloo]

Joo, ajattelinkin vähän katsastaa, että miltä tuo ratsastus ylipäänsä tuntuu näin raskaana ollessa. Vielä ei tunnu vaikuttaneen mitenkään ja tuntui vaan ihanan rentouttavalta, niin kuin se aina tuntuu Luulenkin, että siitä saatava rentoutus ja nautinto on suurempia, kuin riski, että jotain tapahtuisi. Pyrin kyllä olemaan todella varovainen ja tarkka. Onhan kyse kuitenkin isosta, ennustamattomasta luontokappaleesta. Terveydenhoitajan mielestä ratsastuksesta sinällään ei ole haittaa sikiölle, mutta ei myöskään suositellut lajia tuon putoamisriskin vuoksi. Mietitään tuota asiaa mieheni kanssa nyt sitten yhdessä tuumin.

TNL: Helpottavaa kuulla, että oireet ovat olleet samanlaisia. Kuulostaa tutulta. Lyhytkestoista polttelua lähinnä ja menee ohi, kun hetken on seisaallaan. Kai tämä nyt sitten on sitä "juilimista"? Mulla kun on termistö vielä vähän hakusessa

 

[TNL]

Leeloo: joo kyllä ratsastaessa täytyy järki päässä pitää, tosin muutenkin kuin raskausaikana. Mulle neuvolatäti sanoi, että saa ihan vapaasti ratsastaa varsinkin kun olen tehnyt sitä lähes joka päivä viiden vuoden ajan omalla hevosellani. Ja mun kroppa on aika tottunut ratsastamiseen ja nyt se on ihmeissään kun ei tulekaan sitä liikuntaa. Uskon kyllä, ettei esimerkiksi harjoitusravia pysty menemään kovinkaan pitkälle, ennemmin kevyttä ravia ja muutenkin kevyttä ratsastelua. Mun yksi kaveri ratsasti omalla hevosellaan ihan viimeisille viikoille asti ennen synnytystä ja kätilö oli todennut synnytyssalilla, että aktiiviratsastajilla on yleensä helpompia synnytyksiä. MUTTA kuten me kaikki tiedetään niin poikkeuksiakin löytyy ja kaikki on hyvin yksilöllistä, mutta ehkä tämä ajatuksen tasolla auttaa eteenpäin kun synnytys lähenee sitten joskus Mutta on tosiaan niitäkin tuttuja, jotka eivät ole pystyneet ratsastamaan 4. raskauskuukaudesta eteenpäin, toisella on meinannut tulla pissat housuun ja toisella on tullut vatsaan kipuja. Joten ei sitä tiedä miten käy itselle, riskejä ei parane ottaa.

Onkos kukaan muu kirjoittelijoista käynyt äitiysjoogassa? Mä olen käynyt kaksi kertaa ja täytyy sanoa, että se on ihan superkivaa. Mulla ei ole joogataustaa ennestään, pilateksessa olen joitakin kertoja käynyt. Suosittelen lämpimästi äitiysjoogaa, siellä tulee ihana fiilis. Mä päätin aloittaa jo näin varhaisessa vaiheessa, muut joogaajat on varmaan viimeisellä kolmanneksella...

 

[Sienna@]

Vielä siitä seerumiseulasta: meillä ainakin tehdään ekassa np-ultrassa ns. yhdistelmäseulontatutkimus, jossa on siis mukana verikoe. Onkohan tämä sama asia kuin seerumiseula? Aika jännä, että meillä on neuvolan laskurin mukaan tuo tutkimuspäivä juuri 12. viikon viimeisenä päivänä, ja lueskelin netistä, että tuon verikokeen voi ottaa viikoilla 10-12. Jos nyt sattuisikin, että sikiö olisikin jo vanhempi, eihän tuo verikokeen tulos olisi enää luotettava... ?

Huoh.

 

[Mamu82]

Heippa pitkästä aikaa! On ollut aika touhukasta, ja toisaalta turvonnut ja ikävä olo, niin ei ole tullut kirjoiteltua. Lukenut olen kyllä viestejänne . Huomenna on ensimmäinen neuvola, tulihan senkin aika vihdoin! Viikkoja on huomenna 8+1, joten pelkään vähän ettei sydänääniä kuunnella, vaikka kovin toivoisin ne kuulevani . Viime viikonlopuksi helpotti etova olo ja turvotuskin vähän laski, mutta nyt taas jatkuu turvonnut olo mahassa... Mulla on kans ummetusta, minkä luulen olevan iso syy tuohon turvotukseen.

Mulla on melkein koko ajan nälkä, ja sitten kun syö, tuleekin vähän ajan päästä ikävä olo. Pitäis malttaa syödä pienempiä annoksia, mutta kun joku ruoka maistuu, tekee sitä mieli syödä sitten kerralla niin paljon kuin maistuu . Oletteko muut keksineet jotain tiettyä ruokaa/syötävää, joka helpottaa nopeasti oloanne? Mä oon nyt ottanu tavaksi hörpätä vähän tuoremehua, kun alkaa tuntua siltä, että alkaa heikottaa/tulla huono olo. Se auttaa vähän. Kaupasta ostan vaan sellaisia ruoka-aineksia, joita tekee silä hetkellä mieli. Joitain hyllyjä kohti ei tee mieli edes katsoa .

Tuli mieleen tuosta Alessia*:n 2 tunnin itku-kommentista, että musta se on ihan oleellista tietää, että on normaalia, jos vauva itkee vaikka sen 2 tuntia vuorokaudessa. Ei meilläkään lapset oo olleet kauheen itkuisia, mutta iltaisin kun tuli huutomaratoneja, piti itselle muistuttaa, että se on ihan normaalia - voi kattoo kellosta, että vasta tunti mennyt (kun mikään konsti ei auta huutoon) . Mun mielestä on kans ollut aina kiva lukea vinkkejä ja suosituksia vauvan hoitoon liittyen, ja parhaani mukaan olen niitä noudattanutkin. Kyllä maalaisjärkeä tietysti voi joissain asioissa käyttää, mutta helpottaa kovasti, kun voi tehdä hyväksi todetulla tavalla, eikä tarvitse kokeilun ja erehdyksen kautta kaikkea oppia.

En ole käynyt äitiysjoogassa, mutta aloitin vesijumpan (kerran viikossa). Se tuntuu tosi kivalle ja sopivan tehokkaallekin. Varmasti sopii koko raskauden ajan, kuten uintikin käsittääkseni sopii - tietysti voinnin mukaan. Ekassa raskaudessa mulla alkoi supistelut jo puolenvälin paikkeilla, ja sain muistaakseni 2 viikkoa "sairaslomaa" (normaalisti tein kuitenkin lopputyötäni tietokoneen ääressä, joka silloin oli työn alla). Silloin lääkäri sanoi, että vain kevyt kävely sopii liikunnaksi. Jopa rauhallisesti kävellessä kohtu supistui melko usein, eikä siihen oikein mikään auttanut. Toivon, että tässä kolmannessa raskaudessa ei ainakaan ihan niin aikaisin alkaisi säännölliset supistelut, koska ne on vähän ikäviä (vaikkei kipeitä olekaan). Touhua kahden lapsen kanssa kuitenkin riittää, eikä sairaslomaa tästä äidin hommasta voi ottaa...

Tytönäippä kyseli halutaanko tietää sukupuoli etukäteen. Me luultavasti ei, kuten ei kahdessa aikasemassakaan raskaudessa olla haluttu tietää. Mulla alkaa kyllä vahva aavistus olla siitä, että tää vois olla poika, koska oireet on ollu niin erilaisia kuin noita tyttösiä odottaessa. En sitten tiedä, miten yleistä on se, että poikaa ja tyttöä odottaessa ois erilaiset oireet (samalla henkilöllä)... Jokainen raskaus on kuitenkin erilainen joka tapauksessa. Kunhan kerron äidilleni tästä raskaudesta, niin sitten kyselen hältä millaisia oireita hänellä oli, koska hänellä oli kans ekat lapset kaksi tyttöä, ja sitten tuli poika . On alkanut tulla malttamaton olo tuon kertomisen suhteen (kahdesta ekasta raskaudesta ollan tiedotettu np-ultran jälkeen), että saa nyt nähdä kerrotaanko aikaisemmin... Ennen kuin on saatu varmistus sydänäänistä ja alkion oikeasta paikasta, ei kyllä kerrota kellekään. Riippuu kauan siihen menee. Toisaalta joka tapauksessa ei tekis mieli kertoa ennen kuin 12 raskausviikkoa on takana, koska en halua "perua puheitani", jos tuleekin keskenmeno tms. Mieluummin haen tukea läheisiltä sitten kertomalla siitä mahd. keskenmenosta. No, luotan kyllä siihen, että kaikki sujuu tässäkin raskaudessa niin kuin on tarkoitettu . Mielellään kaikki hyvin loppuun asti, mutta ainahan voi käydä ikävästikin...myös sen 12 rv:n jälkeen.

No, positiivista mieltä jokaiselle! Nyt lapset huutaa huomiota siihen malliin, etten kirjoittele tällä kertaa enempää. Mukavia odotuspäiviä ja vähenevää pahoinvointia itse kullekin!

Terkuin, Mamu 8+0 (ja tyttöset 8/06 ja 12/07)

 

[tytönäippä]

Np-ultra takana ja kaikki oli hyvin pieni sydän sykki tasaisesti ja sikiö oli vilkas liikkumaan. Niskaturvotusta ei ollut juuri lainkaan, kätilö sanoi, että ihan hankala mitata kun on niin vähän. Olipas helpottavaa nähdä, että kaikki oli pienellä kunnossa. Saatiin jo aika rakenneultraan 18.11.
Täällä auttaa pahaan oloon hiukan omenoiden syönti ja jugurtti, tosin aika vaihtelevasti. Mulla on mennyt muutenkinnyt että tietty ruoka auttaa vaan muutamia päiviä ja sitten kyllästyn, on keksittävä taas jotain muuta. Hirvittää kun tekee mieli kaikkea rasvaista/suolaista, tänäänkin käytiin grillillä syömässä lihapiirakat Väsymys tuntuu vaan lisääntyvän, mitä pidemmät päiväunet nukun, sitä väsyneempi olen illalla hassua...

 

[Zarja*]

Alessia ja co: Millaisia oppaita ja kirjoja luittekaan, mistä saitte hyviksi todettuja neuvoja ja vinkkejä vauanhoidossa? olisi tosi kiva ja mielenkiintoista lukea ja saada niitä neuvoja koska esikoinen tulossa. Voitteko laittaa nimi/lähdeluetteloa tänne tms?

Tytönäippä: Jee, hyvältä kuulostaa ja varmasti helpottunut olo Uä:stä. Saa varmuutta ja luottamusta! Koskettavaa myöskin. Minä olen samassa tilassa ensi viikolla. Ja odotan lujaa sitä, että näen kaiken , tiedämme sitten että missä mennään. Niskaturvotus pelottaa.
Mulla oli alkuraskaudessa valtava hammassärky, johon söin tosi kovia kipulääkkeitä viikon ajan..en tiennyt olevani raskaana ja nyt pelkään kyllä että onkohan kaikki ok niitten lääkkeidenkin vuoksi.Hirveetä tällainen paine. Loppuun saakka taitaa saada huolta kantaa vauvasta. Aikaa kun menee tulee kai se seuraava paineaalto että seuraa liikkuuko vauva siellä masussa vai ei.

Jotenkin melkein uskallan tänne kirjoittaa että oiskohan pahaolo nyt lopulta hieman hellittämässä kuitenkin..vihdoinkin..kyllä onkin kovaa koettelemusta ollut sen kanssa. Ruokakin rupeaa taas maistamaan joltakin.Ei väkipakolla joudu jotain työntämään suuhunsa.

Mikä netti sivu onkaan se saksasta tilattavien vaunujen sivu?? Olis myös hyödyllinen tieto?..voisi niitä vaunujakin ruveta katselemaan..pkkuhiljaa hankintoja tekemään. Meinasin myös että varustaudun hyvissä ajoin muutenkin..leivon pakkaseen pullaa, sämpylää ym ym kun vauva syntyy niin ei ehdi ja jaksa välttämättä. . Kipuja on vähän myös täällä, kuten joku mainitsi, mutta aika lieviä vielä..ja tulleet vasta nyt. Jos nopeasti nousee istumasta seisomaan silloin saattaa kirpaista etenkin. Mutta kuuluvat asiaan..

Lähden tästä baanalle eli palaveriin taas ja palaan joskus yöllä..tiukka päivä siis täällä tulossa ja sitä vaan toivoo että saa jostain lisäenergiaa tähän pitkään rupeamaan. Kivaa tätä päivää myös muille ja hyviä ajatuksia on ollut ilo lukea. Tää on parasta kun pystyy jakamaan ajatuksiaan täällä toisten samassa tilanteessa olevien kanssa..yhteishenkeä!!

 

[Alessia*]

Zarja, tässä mun suosikit

Frost, Jo. 2006, Lapsityrannit. Kehity kasvattajana. WSOY: Porvoo.
Hougaard, Bent. 2005. Curling-vanhemmat ja lapsityrannit. WSOY: Helsinki.
Matilainen, Tuulia. 2008. Lapsi elää rutiineista. Helppo ja hyvä arki. Gummerus: Jyväskylä.
Nylander, Gro. 2002. Äidiksi ensi kertaa. WSOY: Helsinki.
Pantley, Elizabeth. 2006. Pehmeä matka höyhensaarille. Myllylahti: Suomussalmi.
Wahlgren, Anna. 1983. Lapsikirja. Tammi: Hämeenlinna.

Ylivoimainen ykkönen on Lapsikirja, jossa oli tosi paljon tietoa ihan vastasyntyneen hoitamisesta ja ongelmatilanteiden selvittelystä. Oli ongelma mikä tahansa, selasin kirjaa ja ratkaisu löytyi sieltä. Osa noista kirjoista liittyy enemmän lapsen kasvattamiseen.

TNL, kävin viime raskaudessa äitiysjoogassa ja tykkäsin kyllä, mutta nyt en taida ehtiä (ellen joudu lopettaa liikuntaharrastusta). Kävin ihan loppuraskaudesta.

Tytönäippä, onneksi olkoon! Mulla np-ultra ylihuomenna perjantaina.

Mamu, Anna Wahlgrenistä voi olla montaa mieltä, mutta hän taas sanoi sitä, että vastasyntyneenkään ei ole tarkoitus itkeä tuntikausia päivässä. Ja että hänen ohjeillaan niin ei kävisikään. Eikä käynyt meillä

Zarja, kannattaa myös katsoa vaunuja huuto.netistä. Sieltä voi löytää tosi hyväkuntoiset edullisesti. Me ostettiin esikoisen yhdistelmät vähän yli satasella sieltä, ja ne oli melkein kuin uudet. Ja kuitenkin kunnon merkki, ei mitkään halpiasvaunut.

 

[TNL]

pingpong-online.de osoitteesta löytyy merkkivaunuja edullisesti Saksan maalta.
Valikoista voi valita myös englannin kielen, jos ei haltsaa saksaa. Myyvät ainakin Hartanin, Brion, Teutonian vaunuja ja turvakaukaloita. Työkaverini oli täältä tilannut molemmat ja ainakin silloin oli kaikki mennyt hyvin. Toimitus kotiovelle.

Jos joku on kiinnostunut äidin ja vauvan varhaisesta vuorovaikutuksesta, joka on kuitenkin se erittäin merkityksellinen juttu kaiken kannalta niin suosittelen lämpimästi luettavaksi kirjaa Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus, kirjoittajina Niemelä-Siltala-Tamminen. Kirja on vaaleanpunainen paksu opus. Tosi hyviä vinkkejä löytyi myös Alessialta, täytyypä poiketa kirjastoon.
Mutta onhan se niinkin, että luontaiset vaistot ohjaa paljon äitiyttä, mutta saa sitä kirjoista hyviä vinkkejä, jotka ovat varmasti jollakin hetkellä osuvia

 

[lydia*]

Täälläkin ensimmäinen neuvola takana! Mukavasti meni. Sydänääniä yritti kuullostella, mutta ei varsinaisesti saanut niitä kiinni. Näytöllä vilahti pari kertaa kuitenkin sydämen sykelukemat, joten terkkari piti hyvin varmana, että siellä joku elää ja voi hyvin. Parin viikon päästä on sitten se np-ultra ja seerumiseula. Maanataina minulla on kehityskeskustelu pomon kanssa, jolloin ajattelin kertoa myös raskaudestani. Työskenetelen terveydenhuoltoalalla, ja kyselen vähän kuinka on mahdollista vältellä sikainfluenssaisia tai niiden epäilyjä.

Oli myös puhetta, että menen käymään pelkopolilla raskauden puolessa välissä tai sen jälkeen. Viime synnytys jäi ehkä käsittelemättä kunnolla, ja se oli aika tapahtumarikas... Itse aloin melkein itkeä kun aloin muistelemaan sitä neuvolassa.
Mutta nyt on kuitenkin varmempi fiilis siitä että masussa on todellakin jotain (muutakin kuin siis ilmaa ja kakkaa ;D). Niin ja ostin sitten myös Levolacia, että sain tämän ummetuksen helpottumaan. Eli elämä hymyilee.

Esikoinen sai kyllä flunssan, ja mies haki pojan kesken päivän päiväkodista. Huomenna on sitten minun vuoroni jäädä kotiin. Nyt en edes kauheasti stressaa, että kuinkahan kiire töissä tulee olemaan. Tuntuu ihan kivalta saada levätä itsekin kotona. Jos sen vilperin kanssa pääsee kipeänäkään lepäämään.

 

[Alessia*]

Hyviä uutisia! Olin tänään ultrassa, ja masussa olikin kova meno päällä Joten viimein saatiin varmistus, että joku on ihan oikeasti kotona siellä. Mulla on jo rv 11+3, joten ultra tehtiin vatsan päältä, mikä olikin aikamoinen helpotus, alakautta se on kuitenkin melkoisen epämukavaa...

En ole vielä kertonut omalle äidillenikään (näen sen suunnuntaina), mutta laitoin mailia töihin sijaiselleni, että ei tarvitse alkaa etsiä vielä uusia töitä, en tule vielä ensi syksynäkään takaisin.

Ihanaa, kun viimein ei tarvitse salailla!

 

[TNL]

Onnittelut Alessia! Varmaan ihana kokemus. Meillä olisi sama edessä maanantaina. Mulla on rv 11+5, joten ehkä minutkin ultrataan vatsan päältä..
Odottavan aika tuntuu olevan pitkä

 

[Mamu82]

Moi!

Kiva, kun olette saaneet iloisia uutisia, tytönäippä, lydia*, Alessia* ja TNL (ja muutkin?) .

Minä kävin toissapäivänä ensimmäisessä neuvolassa, ja (yllätys yllätys) neuvolan kone muutti laskettua aikaani kahdella päivällä,ja LA on nyt 25.4. Viikot neuvolan laskutavan mukaan on siis 8+4. Tänään varasin np-ultra-ajan, joka on 3 viikon päästä. Mulle annettin materiaalia niihin seulontoihin liittyen ja sanottiin, että on vapaaehtoisia (tietenkin). Täällä on tarjolla seerumiseulonta, niskaturvotusseulonta ja synnynnäisen suomalaistyyppisen munuaistaudin kantajuustutkimus. Nähtävästi jätän nuo verikokeet väliin - mitatkoon niskaturvotuksen samalla kun ultrataan. Ei ole aikaisemmissakaan raskauksissa muuta testattu niin miksi nytkään!?

Mulla ei vieläkään ole kyllä varmuutta siitä, että kohdun asukas elää ja voi hyvin - sydänääniä ei vielä kuunneltu. Sain onneksi 15 minuutin pikaneuvola-ajan sydänäänten kuuntelua varten rv:lle 10+4, joten sitä tässä odotellaan nyt malttamattomana. Seuraavana mietinnässä onkin, että otanko lapset mukaan neuvolaan vai jätänkö miehen hoitoon hotiin (mies tekee kotona töitä etänä)... Esikoinen kyllä oli mukana varmaan lähes kaikissa kakkosen neuvoloissa (reilusti alle 1-vuotiaasta ->), mutta sit varmaan pitäis heille kertoa vauvauutisia. Ja 3-vuotias kyllä luultavasti ehtisi tiedon vuotaa joka paikkaan ennen np-ultraa . Tämän pohdinnan seurauksena taidan tulla siihen tulokseen, ehkä kerrotaan lapsille myös vasta np-ultran jälkeen jos/kun kaikki on kunnossa .

Sokerirasituskokeeseen "joudun" vähän raskauden puolivälin jälkeen, koska lähtöpainoindeksi (ennen raskautta) oli 25 (ihania nämä edellisestä raskaudesta jääneet kilot :/ ). Kuulemma nyt seurataan tarkkaan raskausdiabeteksen riskiryhmiä, koska jos nyt puututaan ruokavalioon, niin voidaan välttyä myös vanhuusiän diabetekseltä . Itse aloitin pari kuukautta sitten tarkkailla syömisiäni ja lisätä liikuntaa ja sainkin painon vähän putoamaan (tarkoitus oli päästä edellistä raskautta edeltäneeseen painoon). Nyt on ne kilot kuitenkin jo tulleet takaisin, kun on pitänyt syödä jotain mitä vaan suinkin saa alas... Niin, se mikä oli huojentavaa, mun painon ei "tarvitse" nousta sitä esim. 12kiloa nyt tämän raskauden aikana, vaan kuulemma 5-6 kiloa riittää. Eikä ennen puoltaväliä tarvitse/saa nousta yhtään. Ihanaa, kun neuvolassa seurataan sitä ja tsempataan erityisesti kiinnittämään huomiota syömisiin!

Onneksi pahoinvointi alkaa olla helpottamaan päin - jaksaa enemmän näprätä terveellisten ruokien eteen eikä joudu tyytymään eineksiin tai pitsoihin . Liikuntaan mun on vaikea löytää aikaa, mutta onneksi mies on kannustavasti mukana ja on luvannut vahtia lapsia useammin, että pääsen urheilemaan. Jospa tää paino nyt pysyisi tässä pitkään, tai ei haittais vaikka laskisikin urheilun lisääntymisen myötä.

Onko teillä muilla paino ollut jo noususuunnassa? Tai lasku-?

En nyt ehdi päivittää listaa, mutta jos joku ehtii ja jaksaa, niin ihan vapaasti . Ehkä sieltä puuttuu jonkun muunkin tietoja?!

Odotuksen iloa kaikille!

-Mamu82