Huhtikuun vauvat 2010

[Jenny*]

Moikka kaikille! Ajauduinpa tälle palstalle, kun raskausjuttuja lueskelin ja kävin laskemassa raskauslaskurilla lasketun ajan. Olen siis vasta plussannut ja esikoinen on tulossa, kaikki on niin jännää ja uutta! kumpa kaikki vaan menisi hyvin, olo on jotenkin epätodellinen, että voiks tää olla totta, vaikka on siis todella ihanaa <3

Mua on palellu aikalailla ja haukotellu oon tavallista enemmän huimausta oon miettiny, että kuuluuko asiaan? Välillä huimaa kovastikin ja tuntuu vähän ku ois laivalla..? Rinnatki on alkanu jo reagoida raskauteen, mut eivät onneks oo kipeät.

Ihana lukea teidän muiden juttuja ja kokemuksia, ja saada vertaistukea. Niin ja onnea kaikille plussauksesta!! Lisäsin itseni listaan, vielä kerkesin mukaan...

Sienna@ 4.4.2010 esikoinen, Naistenklinikka
Zarja* 4.4.2010 esikoinen
Alessia* (34v+33v) 6.4.2010 toinen (esikoinen 7/08), Kätilöopisto
Jane75 (34v+36v) 6.4.2010 toinen (esikoinen 11/07, km 9/06, 3/09), Jorvi
Säde2010 8.4.2010 toinen (esikoinen 10/06)
tytönäippä (21+27) 8.4.2010 toinen (esikoinen 6/08, km 5/09), Kotka
huvitutti 18.4.2010 toinen (esikoinen 10/06)
Ilona79 12.4.2010 toinen (esikoinen 10/07)
Kesä* 15.4 neljäs
Monuska79 16.4.2010 esikoinen, Oulu
kiukkumöykky 16.4.2010 esikoinen
Iita* 17.4.2010 esikoinen
Lydia* 20.4. 2010 toinen (esikoinen 10/06)
Hertta1981 24.4.2010 toinen (esikoinen 12/08)
Tylleröinen 25.4.2010 esikoinen
Illusia75 24.4.2010 toinen (esikoinen 7/08)
Mamu82 27.4.2010 kolmas (esikoinen 8/06, toinen 12/07)
Jenny* 29.4.2010 esikoinen

 

[Leeloo]

Heippa vaan kaikille tuleville äideille (ja tietenkin kaikille jotka tätä palstaa lukee)

Laskinpa tuossa juuri raskauslaskurilla syntymäajan ja se näyttäisi sellaista kuin 28.4.2010 Olen jo aivan innoissani tulevasta vauvasta ja todellakin toivon, että kaikki menee hyvin. Ja sitä tottakai toivon teille kaikille!!

Missä vaiheessa te olette kertoneet raskaudesta esim. kotiväelle, ystäville ja työkavereille? Itse taisin paljastua jo, kun juhlissa jäi drinkit juomatta... Vähän harmittaa tuo raskauden todennäköinen ilmitulo, mutta minkäs teet.

Aika hauskaa tässä odottamisessa on myös se, että oma rakas avomies ei ole ollut kovinkaan innostunut lasten hankinnasta (vaikka yhteisellä päätöksellä tämä onkin alulle laitettu) ja nyt, kun testi näytti plussaa, hän on jo menossa ostamaan vauvalle sänkyä, vaunuja, turvakaukaloa autoon ja kaikkea mitä nyt ajatella saattaa. Uhkasi myös ostaa turvakaukalon allekirjoittaneelle, ettei vaan nyt satu mitään tulevalle vauvalle ja sen äidille Melko liikuttava muutos ennen niin "lapsista piittaamattomassa" miehessä. Vaikka kyllähän minä sen jo tiesin, että näin siinä kumminkin käy...

 

[Zarja*]

Onko kenelläkään kokemusta synnytyksestä Taysissa? Kuullut vähän sitä ja tätä? Näin ensi synnyttäjänä vielä miettii suuremmin kaikkea uskoisin. Kauhutarinoista lähtien kaikkea kuullut. Pelottaa toki hieman ajatus että jos siellä oikeasti ei hoideta kunnolla.
Ihmettelen suuresti että synnytysvalmennuksetkin ovat netissä. Ennen oli toisin. Säästösyistä. Olen katsonut sen Tampereen valmennusvideon ja kokenut sen hyvin suppeaksi. Mitä ajatuksia teillä muilla aiheesta?

Kuinka te voitte? Kaikki hyvin?
Täällä on pahoinvointia, nyt kylläkin pari päivää ollut vähän helpompaa sen suhteen. Ehkä ja toivon että se tästä helpottaa vielä. Niin useat sanovat että viikolla 10-14 välillä useinmiten näin tapahtuisi..sitä odotellessa.

Hyvää päivää teille kaikille..nautitaan tästä plussasta ja pikkuhiljaa hiljalleen kasvavasta vatsasta)

 

[Ilona -79]

Täällä olo on aikas kauhea koko ajan. Ei tunnu mikään helpottavan, mutta toivottavasti pian helpottaa!

Zarja: meidän esikoinen syntyi Taysissa suunnitellulla sektiolla. Kaikki meni hyvin, mutta hiukan ynseää kohtelua kyllä saatiin parilta kätilöltä. Onneksi mukaan mahtuu tosi ihaniakin tyyppejä. Aikas oudolta tuntuu kyllä tuo valmennus vain netissä. Kaksi vuotta sitten päästiin sentään vielä käymään paikanpäällä ja tapaamaan kätilö kasvotusten....

 

[Zarja*]

Täällä olo on aikas kauhea koko ajan. Ei tunnu mikään helpottavan, mutta toivottavasti pian helpottaa!

Zarja: meidän esikoinen syntyi Taysissa suunnitellulla sektiolla. Kaikki meni hyvin, mutta hiukan ynseää kohtelua kyllä saatiin parilta kätilöltä. Onneksi mukaan mahtuu tosi ihaniakin tyyppejä. Aikas oudolta tuntuu kyllä tuo valmennus vain netissä. Kaksi vuotta sitten päästiin sentään vielä käymään paikanpäällä ja tapaamaan kätilö kasvotusten....

Ilona-79: Kiitos kannustavista sanoistasi..niinhän se varmaan on, että mukaan mahtuu aina kaikilla aloilla niitä ihania oikeita henkilöitä ja taas päinvastoin jokunen joiden olisi aika vaihtaa alaa. Harmi vaan että emme voi valita kenen kanssa asiat menevät. Kaikki lopulta niin onnen peliä.Yritän uskoa aina hyvään ja positiivisesti suhtautua muutenkin asioihin, jospa se helpottaa tuonkin "pienokaisen"elämää tuolla suojaisassa paikassa. Miten koit Ilona sektion? Toipumisen, jos voin mielenkiinnosta kysyä? Harmi että jouduit sektioon, kun luonnollinen synnytys on se turvallisempi. Mutta luultavasti on loppu hyvin kaikki hyvinonneksi mennyt.
Mitä syitä sektioon olikaan? Olen kuullut että synnytyspelko riittää sektion indikaatioksi?Voisiko olla näin?
Itse haluan kokea luonnollisen synnytyksen jos vaan mahdollista. Mutta aina ei voi valita tai ohjata elämää meneväksi kuin ehkä itse ajattelee.
Juu synnytysvalmennus on netissä säästösyistä. Ihan hurjaa. Kun menen neuvolaan ensi viikolla ensimmäistä kertaa, täytyy kysyä onko tämä oikeasti näin? Näin ne "viisaat"säästää "tosi viisaista kohdista!

Oletko ilona kokeillut syödä säännöllisesti..minä yritän parin tunnin välein,,ja joskus tuntuu että se jopa helpottaa tätä etovaa oloa. Lepo taitaa olla silti kaikkein tehokkain. Vaakatasossa olo usein rauhoittuu ja paranee. Ylös noustessa nyt vähän jo huimausta. Miten sinun muu vointi? Tsempit sulle sinne myös..kyl tää hei tästä vielä)

Rv 8+2

 

[tytönäippä]

Hei vaan!
Meillä oli tänään eka neuvola ja mies lähti sinne mukaan. Tytön täti tuli esikoista hoitamaan aamuksi niin päästiin ihan kahdestaan käymään. Hemoglobiini oli tosi hyvä samoin verenpaine ja pissa puhdas. Omien laskujeni mukaan, pitkän kiertoni huomioon ottaen tänään on viikkoja 8+0, mutta terveydenhoitaja sanoi tietokoneen näyttävän jo 9+1. Kerroin että minulla on pitkä kierto, mutta koska tein plussatestin jo viikko ennen oletettua kuukautisten alkamisaikaa, terveydenhoitaja arveli että 9+1 viikot pitää paremmin paikkaansa. Sitten vielä kuunneltiin sydänäänet, hän tosin sanoi, että ensiodottajalta hän ei lähtisi niitä edes kokeilemaan näillä viikoilla, mutta jos lupaan olla menettämättä yöunia niin voidaan kokeilla ja sieltähän ne kuuluivat pienet vahvat tykytykset, syke >165 <3 terkkari sanoi tämänkin puoltavan noita viikkoja, että jos olis yhtään vähemmän niin ei varmaan kuuluisi, että ainakin tuo 9+1 on, ehkä vähän päällekin. Laskettu aikakin siis vaihtui 31.3. mutta aion jäädä tänne huhtikuisiin kuitenkin kirjoittelemaan ja laskettuaikahan varmistuu vielä sitten ultrassa parin-kolmen viikon päästä.

Täälläkin on ollut huimausta etenkin ylös noustessa ja vaaka-asento auttaa huonoon oloon. Mies vähän jo turhautuu välillä kun en muuta tee kuin makaa, mutta minkäs teet kun ensin pitää jaksaa päivä töissä huonoa oloa niin pakkohan sitä on levätä kun pääsee kotiin.. Toivottavasti pian helpottaa. Toisaalta niin ihanasti se terveydenhoitajakin tänään sanoi, että nyt on kuultu, että sydän lyö ja oikeassa paikassa, niin on "ihan oikea" syy kestää väsymystä ja huonoa oloa, että ei se ole turhaa ollut.

Jaksamisia kaikille!

mamma 9+1

 

[Ilona -79]

Meidän tyttö syntyi sektiolla perätilan vuoksi. Automaattisesti perätila ei ole Taysissa syy sektioon, mutta itse valitsin näin. En pienikokoisena uskaltanut lähteä yrittäämään alakautta perätilassa olevaa esikoista vaan koin sektion vauvalle siinä tapauksessa turvallisemmaksi. Toipuminen sujui kohdallani ihan hyvin, vei toki oman aikansa.

Tosi usein olen yrittänyt syödä (taitaa tässä raskaudessa tulla painoa vähän toiseen malliin kuin ekassa...), mutta ei se oikein auta, kun ei saa levätä riittävästi. Mutta toivotaan, että tuon tyttösen unet paranevat taas niin paljon, että äitikin saa nukuttua univelkansa jossain kohtaa pois...

 

[Jenny*]

Sienna@ 4.4.2010 esikoinen, Naistenklinikka
Zarja* 4.4.2010 esikoinen
Alessia* (34v+33v) 6.4.2010 toinen (esikoinen 7/08), Kätilöopisto
Jane75 (34v+36v) 6.4.2010 toinen (esikoinen 11/07, km 9/06, 3/09), Jorvi
Säde2010 8.4.2010 toinen (esikoinen 10/06)
tytönäippä (21+27) 8.4.2010 toinen (esikoinen 6/08, km 5/09), Kotka
huvitutti 18.4.2010 toinen (esikoinen 10/06)
Ilona79 12.4.2010 toinen (esikoinen 10/07)
Kesä* 15.4 neljäs
Monuska79 16.4.2010 esikoinen, Oulu
kiukkumöykky 16.4.2010 esikoinen
Iita* 17.4.2010 esikoinen
Lydia* 20.4. 2010 toinen (esikoinen 10/06)
Hertta1981 24.4.2010 toinen (esikoinen 12/08)
Tylleröinen 25.4.2010 esikoinen
Illusia75 24.4.2010 toinen (esikoinen 7/08)
Mamu82 27.4.2010 kolmas (esikoinen 8/06, toinen 12/07)
Leeloo 28.4.2010 esikoinen
Jenny* 29.4.2010 esikoinen

Lisäsin sut Leeloo tohon listaan, olihan se varmasti esikoinen tulossa?

Kyselit, että missä vaiheessa uutisia kerrotaan.. Niin me ei olla kerrottu vielä kellekään muulle, kun mun siskolle (hän on jo äiti ja mikäs sen ihanampaa ku kysellä omalta siskolta onko tää normaalia ja tää ja mites sulla jne.). Omille vanhemmille kerrotaan, kun ei enää malteta asiaa salailla.. hih Soitin tänään neuvola- ja varhaisultra-ajat, menivät syyskuun puoliväliin. Ultraan meen yksityiselle, kun ei neuvolapalveluihin toi varhaisultra kuulu mut on se sen rahan arvoista tietää et onko kaikki hyvin. Täällä oli muutkin käyny ja ilmeisen hyviä kokemuksia käynnistä ollut.

Pahoinvoinnin kanssa kamppaileville voimia!

 

[Sandrapaa88]

täällä myöskin yksi plussannut, testasin eilen illalla ja heti pärähti ruutuun kaksi viivaa, uskomaton olotila, en oo oikeen vieläkään tajunnu että mun masussa ois vauva.. =) Pitäs vissiin ottaa yhteyttä neuvolaan. ois nimittäin jo menissa rv 8 laskurin mukaan.. pelottaa kyllä myöskin vähäsen.. tuntuu niin epätodelliselta, luulin että raskaus ois ihan muuta kun "tavallista" oloa lukuunottamatta tätä rankkaa väsymystä ja etomista ja nippailua alavatsassa silloin tällöin. Tää ois eka kerta ku oon raskaana ja todella toivottu pieni käärö oisi tulossa vaikka yksinhuoltajaksi tulenkin.. Nyt on paljon mietittävää, muutto edessä suomeen takaisin, perheen lähelle.. toivottavasti kaikki menee hyvin.. miten mahtaa neuvola toimia? kuunnellaanko sydän ääniä heti kun ne on mahdollista kuulla? se ois se mikä varmasti sais mut tuntemaan että nyt sieltä on pieni tulossa =) HIRMUSTI ONNEA MUILLE PLUSSANNEILLE!! ja ihanaa odotusaikaa kaikille ja toivotaan että pääsisivät kaikki loppuun asti <3

 

[Sandrapaa88]

ja mulla siis olisi laskettu aika 10.4.2010 laskurin mukaan =)

 

[Leeloo]

Jenny: Esikoinen tulossa, kyllä vaan Kiitos listan päivityksestä!

Kertokaahan mulle, kun olen tällainen ensikertalainen, että mitenkäs tuonne varhaisultraan pääsee? Ja missä niitä tehdään? Tekeekö terveyskeskukset maksua vastaan, vai pitääkö tilata yksityiseltä? Kiitos jo etukäteen!

 

[Hertta1981]

Onnittelut muillekin plussanneille!

Leeloo: Varhaisultraan pääset yksityiselle. Yleensä kunnan tarjoama eka ultra on vasta se np-ultra rv12 tienoilla, joten aikaisemman/muun ultran joutuu sit itse kustantamaan. Hinnat vaihtelee, mut paikka jossa itse kävin esikoista odottaessa ja johon meen nytkin, ultra maksaa Kela-korvauksen jälkeen n. 100 euroa. Aika kallis, mut itse koen sen helpottavaksi käynniksi, että saapahan mahdollisimman aikasin tietää onko kaikki ok.

Mutta nyt meen aamukahville! Esikoinen jo puuronsa sai...

Hertta, O 8,5kk ja salamatkustaja rv5+6

 

[Alessia*]

Zarja, varmasti joka paikasta kuulee myös kauhutarinoita. Mä synnytin esikoisen Kättärillä ja kaikki meni tosi hyvin, mutta yhdellä tutulla oli sieltäkin tosi huonot kokemukset. Riippuu niin paljon kätilöstä. Mä olin silloin ajatellut synnyttää ihan tavallisesti sängyssä, ei mitään vempeleitä, mutta kun se ei oikein luonnistunut ja ihan vitsillä heitin, että pitäis synnyttää jakkaralla niin ponnistus tuntuisi luonnollisemmalta (mulla oli ihan tunne, että yritän kakata sänkyyn ), niin kätilö haki heti synnytysjakkaran, ja sillä homma sujui tosi hyvin. Tuttuni taas ei saanut jakkaraa vaikka pyysi.

Mulla eka synnytys oli kesällä, jolloin Helsinkiin oli kova tunku synnyttämään ja Jorvissa ja Naistenklinikalla sulku päällä. Eipä hoitajat ehtineet synnytyksen jälkeen käydä meitäkään katsomassa muuta kuin silloin, kun kutsuttiin. Mutta minkäs teet.

Nyt ekaa kertaa huomasin, että rinnat on selvästi kasvanu. Onneksi rintaliivejä löytyy jo kaikkia kokoja Joku kyseli aikaismmin liivien ostosta. Kunnon imetysliivit kannattaa ostaa vasta lapsen synnyttäyä. Mä ostin jotku halvat etukäteen, ja parempia sitten kun rintojen koko oli selvillä. Olis tullut ostettua väärää kokoa jos etukäteen olisin ostanut. (Changella on hyviä mutta kalliita imetysliivejä!) Oli kuitenkin kiva, että synnytyslaitoksella oli imetysliivit mukana.

Meillä tosiaan tieto raskaudesta on jo lipsahdellut moneen suuntaan, tokan lapsen kanssa sitä ei näköjään stressaa niin paljon Silti olisi kiva päästä pian ultraan tai kuulla edes sydänäänet, jotta saisi vähän varmuutta asiaan. Mulla on myös töissä sijainen, joka luulee mun palaavan ensi syksynä, joten kovasti haluisin jo hänellekin kertoa, että en palaa PIIIITKÄÄÄN aikaan!

 

[Mamu82]

Hei!

Me ei olla kerrottu vielä kellekään raskaudesta. Edellisissä raskauksissa kerrottiin lähimmille perheenjäsenille (omille vanhemmille ja sisaruksille) niskapoimu-ultran jälkeen, eli 13. rv:n paikkeilla. Sitä ennen ei varmaan nytkään kerrota, jos ei satu lipsahtamaan... Ystäville ja kaukaisimmille sukulaisille kerrottiin sitten myöhemmin, kun sattui tulemaan puheeksi, tai kun huomasivat itse. Kotonakin on jännä puhua miehen kanssa raskauteen liittyvistä asioista, koska tiedän, että jos 3-vuotias kuulee jotain vauvasta mahassa, alkaa hän heti kailottaa sitä kaikille vastaantuleville...

Sain ensimmäisen neuvola-ajan rv:lle 8+1, eli vajaan kolmen viikon päähän. Oikeastaan odotan sitä malttamattomana, toisaalta se menee rutiinilla, ja nää muutamat viikot menee aika vauhdilla. En tiedä onko mulla nyt tässä raskaudessa vaan rakenneultra sitten joskus myöhemmin (uudelleensynnyttäjillä ei välttämättä ole np-ultraa), mutta salaa toivon, että neuvolassa olisi täällä hyvät laitteet ja vois ihan katsoakin kohdun asukasta. Ollaan asuttu täällä vasta vuosi, joten en tiedä paikallisia käytäntöjä. Joka tapauksessa se sydänäänten kuuleminen, etenkin ekan kerran, on jotain käsittämätöntä - sitä odotan erityisesti .

Olo on ollut väsynyt varsinkin aamuisin, ja aamun ensimmäinen vesilasillinen on alkanut tehdä pahaa - täytyy syödä jotain siinä samalla, kun laittaa lapsille aamupuuroa ja hörppii vettä. Kahvi on alkanut kans hieman tökkiä, en voi juoda sitä enää yhtä paljon kuin pari viikkoa sitten (mikä taitaa olla ihan hyvä asia, koska suositus on 1-2 kuppia päivässä...). Huimausta on kans, mutta muuten olo on ollut onneksi ihan ok. Aamulla ei voi vain jäädä sänkyyn, kun lapset tarvii aamupalaa, vaikka kuinka väsyttäisi. Siksi yritän opetella käymään ajoissa yöunille...

Mukavia neuvolakäyntejä teille, jotka olette jo siinä vaiheessa!

-Mamu82, rv 5+3

 

[tytönäippä]

Hei.
Tuli mieleen että onko kellään kokemusta kotidopplerista? Vähän tekisi mieli hankkia moinen ihan mielenkiinnosta ja kokeilla, se kun ei niin hirveän kallis ole. Miehen mielestä on täysin turhake, mutta minusta olisi ihanaa jos voisi kuunnella pikkuisen sydänääniä ihan kotisohvalla aina kun sille tuntuu..

Meidän lähipiirissä jo melkein kaikki tietää raskaudesta, tosin aika moni osasi jo sitä odottaakin kun menimme toukokuussa naimisiin ja olen puhunut ihan avoimesti, että haluan lapsille pienen ikäeron.

Nyt täytyy jatkaa töissä!
rv 9+3

 

[lydia*]

Ei ole kotidopplereista kokemusta, mutta aina ultraäänessä vauva alkoi masussa kiemurelemman, ja kerran kun hammaslääkäri puhdisti ikeniä ultraäänellä, vauva masussa (siis esikoinen) alkoi jumppaamaan kunnolla. Eli käsittäkseeni ultraaminen ei ole vauvalle mukavaa. En tiedä onko dopplerissa siiten ihan sama idea. Mutta en "turhaan" altistisi vauvaa sille. Korostan, että vain mielipide tämä on,ei moraalisaarna

 

[bkjyf]

Ultraäänellä tai dopplerilla ei ole havaittu haitallisiä vaikutuksia sikiöön. Hammaslääkäri käyttää myös tietääkseni eri taajuista ultraääntä kuin mitä käytetään sikiön seurannassa, eikä kaikkialla tietääkseni tästä syystä käytetä ultraääntä odottaviin äiteihin hammaslääkäri käyntien yhteydessä.

Sanottu mitä sanottu, niin en minäkään kuitenkaan päivät pitkät haluaisi, että lastani ultrattaisiin tai kuunneltaisiin dopplerilla, sillä mikään ei ole ikinä varmaa. Satunnaisesta vauvan kuuntelusta dopplerilla ei nyt kuitenkaan kannata ottaa stressiä. Meillä ainakin on doppleri on ja ehkä kerran viikossa kuunnellaan muutaman minuutin ajan (alussa ennen liikkeitä tuntua hieman useammin), joten tuollaisesta satunnaisesta käytöstä en nyt menisi ottamaan liikaa stressiä. Suosittelen kyllä laitetta, jos sellaista tekee mieli! Kyllä sitä saa varmasti paremmin nukuttua yönsä, jos kaipaa varmistusta ennen nukkumaan menoa ja tämäkin on varmasti hyväksi sikiöllekin!

 

[Zarja*]

Ihanaa lukea postejanne..ja kiitti alessia ja kumppanit vastauksista. Olen aika väsynyt joten juuri nyt en taida jaksaa keksittyä pitkiin vastauksiin..kirjoittelen sitten ajan kanssa taas paneutuneemmin. Nyt vaan jotain on pakko päästä tänne purkamaan..teidän muiden kanssa.
Mikäs vointinne tällä hetkellä onkaan?
Mulla taitaa olla ne kaikki mahdolliset raskausoireet mitä on koskaan lueteltu..joten vielä aika tukalissa merkeissä viikot vaihtuvat seuraavaksi. Mutta onhan tämä kaikki todellakin kaiken arvoista!!Ihanaahan tämä kaikki on ja muutokset. En pelkää painon nousua,mutta kuitenkin varon vähän etten liikaa mitään sokkeria vetelisi..mikä on aika ominaista mulle ainaskin.

Tiiättekö täällä ei ole maltettu olla hiljaa tästä esikoisen tulosta..me ollaan asiasta puhuttu jo pari viikkoa sitten läheisille ja nyt alkaa kaikki kaveritkin tietämään asiasta. Ja me koetaan että tämä ilo täytyy jakaa meidän ystäväpiirissäkin, miksipä ei. Tämähän on aivan mahtavaa!!! Ja vaikka on vielä paljon tietämättä asioita..uä:t kokematta ym niin silti haluan uskoa hyvään ja luottaa tähän kaikkeen. Ja jos kävisikin huonosti tai kaikki ei olisi hyvin niin ei se elämän häpeä ole..ja uskon että tuki ympärilläkin on silloin suurta ja tärkeää siinäkin kohtaa. Näin me ollaan koettu tämä julkistaminen miehen kanssa. Tämä on elämää ja vain elämällä näkee mitä tuleman pitää- koskaan ei voi olla varma, on vain oltava vahva ja toivottava parasta.

Tänään saunan jälkeen miehen kanssa istuttiin terassilla..ollut tosi tunnelmallinen ilta ulkona..laitoin parit kynttilät ulos ja juotiin mehua ja jutusteltiin tuntemuksia. Olen iloinen että mies jaksaa myös olla mukana ja kuulla tuntemuksia joita metulevat äidit kannetaan ja koetaan jo nyt. aatelkaa että miehet kypsyy niin eri tavalla vanhemmuuteen kuin me naiset, jotka jo nyt päivä päivltä enemmän ja enemmän valmistaudutaan olemaan äitejä. Kontakti on niin eri meillä tähän lapseen. Miehillä kaikki monesti konkretisoituu vasta kun vauva on käsivarsilla. Erilaista.
Onko teidän miehet kuinka reagoineet ja käyttäytyneet uutiseen ja tilanteeseen tulevasta vauvasta? Meillä mies oli aluksi kuin joku"kuningas"että hei hän on saanut sen aikaan tai jotain..nauratta kyllä oikein. Miehille tää on todellakin erilaista.. ja niinhän sen täytyykin.

Hitsit menin eilen ostamaan alesta vauvan vaatteen..tällä kertaa se ois tytölle jos..ei olisi pitänyt mutta oli se vaan niin sievä..noh katotaan. Sukupuolella ei ole väliä..kun vaan terve vauva saapuisi.
Nyt menee silmät ristiin..palataampa linjoille taas..

TSEMPPIÄ kaikille ihanille odottajille..ja teidän kasvaville kaveruksille..))jaetaan lisää iloja ja ajatuksia!!

*halaten

*Zarja*

 

[Monuska79]

*Zarja*: Täälläkin tosiaan koettu lähes kaikki raskausoireet: erittäin pahaolo lähes koko ajan + oksennuksia, pyörryttää välillä, tekee mieli mitä ihmeellisimpiä ruokia (ja syödä on pakko aika pienin väliajoin tuon huonovointisuuden vuoksi -> lihominen), mielialan voimakkaat vaihtelut, herkkyys, pahantuulisuus yms. Ei kyllä tunnu kovin kivalta.

Kysyit miten miehet ovat reagoineet uutiseen... Meillä ainakin mies ollut oikein onnellinen tiedosta. Tosin olemme tapelleet tämän muutaman viikon aikana aika paljon. Olen itse ollut todella herkkä ja vaikea mutta jotenkin odottaisin että mies nousisi asian yläpuolelle kun tietää mikä asian taustalla vaikuttaa. Tietenkin iso muutos myös hänelle, eikä ole kivaa kun minä kiukkuan kaikesta. Apuna hän on ollut paljon. Meillä on myös sovittu ettei mieskään juo lainkaan alkoholia odotusaikana, mielestäni reilua

Me olemme kertoneet jo aika monelle raskaudesta. Itse koen ainakin tarpeelliseksi saada tukea ystäviltä kun on niin iso elämänmuutos edessä.

Tsemppiä kaikille odottaville äideille

 

[Zarja*]

Monuska79:
Miten yöunet maistui siellä? Mä en saanut nukutuksi....pahaolo oli jopa levossa ja nyt oli jotain mahakipuiluakin vähän yöllä.Jotain horrosunta vaan. Ilmavaivojakin tullut jostain..taitaa kroppa todellakin elellä omia aikojaan. Tää paha olo on pahinta eikö vaan..ja ehkä tuo väsymys hyvänä kakkosena. Vielä muutama viikko ja ehkä helpottaa. helpottaako oksentaminen? Mulla ei tule sitä ollenkaan..röyhtäisyttää ja närästää enemmänkin. Ja meinaa nousta kurkkuun asti mutta ei tuu kokonaan poies. Mulla on Monuska myös ajoittain vähän kiukkuisuutta ,mutta ihme kyllä vielä ei riitoja ole syntynyt kotona. Niitä odotellessa. Varmasti joku vielä tulee. Tunteet on aika tasaiset täällä..mieliala ei ole ailahdellut. Mulla on jotenkn tosi tasainen ja turvallinen olokin. semmoinen seesteinen.Vielä--.
Sulla on jo mielihalut iskeneet..mikä on listalla ykkösenä))?! Onko laku tai joku noussut kovaksi sanaksi? Mulla taas päinvastoin kaikki syöminen on väkinäistä..pakko syödä vaikka mitään ei tee mieli. Muuten tuun aivan heikoksi. Väsymys taas ja voimattomuus vie pois sen että ei jaksa ees ruokaa köksäillä juuri lainkaan. Pitää koettaa tosi helppoja ja nopeita tehdä. Ei vaan jaksa. Tää tuntuu kamalalta. Mäkin syön koko ajan..pakko..muuten katoaa kaikki voima ja vauva ei saa ravintoa niin monipuolisesti. Hedelmät on hyviä ja ruisleipäkin aika jees.Hajut etoo jääkaapissa se on tullut esille nyt.Onhan tää kaikki aikamoista vuoristorataa tässä mitä nyt käy läpite.Mielenkiintoista.

Ihana kuulla Monuska että miehesi siellä täpinässä.Silloin sitä saa tukeakin toivottavasti paremmin ja ehkä mies osaisi olla läsnä naisen muuttuvassa tilassa eri tavalla. Nythän se korostuu kaikki vuorovaikutus ja yhteinen elämä ja toisen huomiointi. Jotenkin tuntuu että tarviin nyt itse ainakin enemmän jonkinlaista paapomista kuin mitä ennen. Tunteet on aika herkässä sen olen huomannut että kyyneleet tulee aika helposti nyt varsinkin.Ehkä olisi hyvä jos sanoisit miehellesi että hei tarviin nyt sinun tukea enemmän kuin koskaan vaikka tunnepurkauksia ym tulisi. Mies täytyisi saada ymmärtämään naisen asemaa enemmän. Mahtaa olla monen suhteen kohdalla edessä. Omassanikin varmasti, toistaiseksi meillä on ollut hyvin rauhaista ja hyvää aikaa. Mietityttää mitähän elämä tulee olemaan kun lapsi syntyy.

Me ollaan totuttu menemään ja kulkemaan..matkustelemaan ja harrastelemaan milloin mitäkin ym. Ja nyt se kaikki tuleekin muuttumaan täysin toisenlaiseksi. Ollaan iloisia siitä että on menty ja "bailattu"ns. tarpeeksi. Nyt on sitten molempien hyvä asettua tähän isoon vastuuseen loppuelämäksi.Ja eihän se lapsi estä elämästä..elämä vaan muuttuu toisenlaiseksi.

Meilläkin on miehen kanssa sovittu että mies ei juo yhtään odotusaikana, ja kun vauva syntyy niin kotonakaan lapsen nähden. Vaan ne humalat ym juhlinnat siirtyvät johonkin muuhun tilanteeseen ja mietittyyn hetkeen. Se on munkin mielestä tosi viisas päätös.

Minusta myös kertominen raskaudesta on tuonut tähän iloon vähintään tuplailoa sillä kaikki ovat täysin hengessä mukana..tämä on niin ihana aihe jakaa. Tuki on kuitenkin tarpeen.
Kamala tää olo taas..ajattelin mennä leipomaan josko hetkeksi '"unohtuisi"tämä etova vellova olo ja jos ne tuoreet leipomiset antaisi pienen lohdunkin..
Kivaa päivää Monuska ja muut)! Ja hyvää oloa ..sitä odotellessa)

 

[Päivitys]

Sienna@ 4.4.2010 esikoinen, Naistenklinikka
Zarja* 4.4.2010 esikoinen ,Tays
Alessia* (34v+33v) 6.4.2010 toinen (esikoinen 7/08), Kätilöopisto
Jane75 (34v+36v) 6.4.2010 toinen (esikoinen 11/07, km 9/06, 3/09), Jorvi
Säde2010 8.4.2010 toinen (esikoinen 10/06)
tytönäippä (21+27) 8.4.2010 toinen (esikoinen 6/08, km 5/09), Kotka
huvitutti 18.4.2010 toinen (esikoinen 10/06)
Ilona79 12.4.2010 toinen (esikoinen 10/07)
Kesä* 15.4 neljäs
Monuska79 16.4.2010 esikoinen, Oulu
kiukkumöykky 16.4.2010 esikoinen
Iita* 17.4.2010 esikoinen
Lydia* 20.4. 2010 toinen (esikoinen 10/06)
Hertta1981 24.4.2010 toinen (esikoinen 12/08)
Tylleröinen 25.4.2010 esikoinen
Illusia75 24.4.2010 toinen (esikoinen 7/08)
Mamu82 27.4.2010 kolmas (esikoinen 8/06, toinen 12/07)
Leeloo 28.4.2010 esikoinen
Jenny* 29.4.2010 esikoinen

 

[En nyt]

halua tuppautua pahemmin teidän kirjoituksiin, mutta ihmettelen aika kovasti tuota, ettei mies saisi juoda alkoholia raskauden aikana... Miksei saa? Oletteko te siis päättäneet oikeasti yhdessä asiasta vai äiti yksin? Toiko asian esille isä vai äiti? Onko juominen teillä jotenkin ongelma, kun se pitää niin ankaralla kädellä rankata? Anteeksi, mutten siis ihan ymmärrä miksi...? Pitääkö teidän miestenne muutenkin välttää samoja ruoka-aineita kuin teidänkin nyt odotusaikana? Siis ihan mielenkiinnosta kyselen.

Kyllä meillä saa molemmat toimia odotusaikana ihan normaalisti, sillä ei raskaus ole mikään este millekään, ellei toisin näytetä. Kaikki mitä on odotusaikana neuvottu välttämään, olen toki välttänyt, mutta ei se miestä ole koskenut. Ihan yhtä järkevästi saa tehdä ja toimia kuin ennenkin. Minä itseasiassa kannustan tapaamaan kavereita vielä ennen kuin vauva syntyy, sillä sitten sen jälkeen saatankin tarvita miestä vähän enemmän toisinaan. Ihan mielellään kehoitan häntä edes kerran kuussa istumaan iltaa ystävien seurassa ja parantamaan maailmaa tai tekemään jotain miesten juttuja... Maistuu se kotielämäkin sen rinnalla sitten entistä makoisammalta. Nytkin on la nurkan takana (2 vk), mutta patistin vielä eilenkin miehen nauttimaan ystävien seurasta, sillä en tosiaan odota, että mitään tapahtuisikaan vielä vähään aikaan, joten jatketaan normaalisti, kunnes toisin todistetaan.

Eipä muuta! Kaikki tyylillään... Kunhan täällä ihmetellään, kun ei ihan käsitetä...

Onnellista odotusaikaa kaikille!!!

 

[Jane75]

Tytönäipälle piti vain kotidopplerista tulla kertomaan, hankin sellaisen viime raskauden aikana (kun oli jo yksi keskenmeno takana niin jollakin tapaa piti niitä omia hermoja rauhoitella, ei siellä ultrassa voinut joka tai joka toinen viikko ravata...). Eli meillä toimi todella hyvin, noin kerran viikossa niitä sydänääniä kuunneltiin, sitten jäi pois kun alkoi liikkeitä tuntumaan. Miinuksena mainitsisin että niitä viikkoja piti olla jo jonkin verran kasassa ennenkuin mitään kuului (samalla tavalla kuin neuvolassakin), eli ihan alkuraskauden hermoiluun ei vielä auttanut. Ja toiseksi oli joskus todella hankalaa löytää ne sydänäännet, vaavi oli joskus niin piilossa että ehti jo pahemman kerran itsekin pelästyä... Hieman epämukava oli se meidän malli, sitä piti painaa vatsaa kohden aikaa lujaa että mitään kuului ja siinä oli aika kova kulma joka hieman sattui (toisaalta niitä omia eristyskerroksia minulta löytyikin jonkin verran, joten ehkä siksi vähän ongelmallista). Mutta kuten totesit ei kovinkaan kallis investointi oman mielenrauhan hyväksi.

Jane
8+5

 

[Illusia75]

Heippa vaan kaikille sekä tervetuloa ja onnea uusille tulijoille minunkin puolestani!

Täällä painitaan edelleen vahvasti etovan olon kanssa. Huono olo on oikeastaan kellonajasta riippumatonta ja yleensä voimistuu ruokailun jälkeen. Olenkin yrittänyt vältellä kovin raskaita ruokia ettei tarvitsisi syleillä vessanpönttöä. Mielihaluina tullut lisäksi kaikki makea kuten karkit ja jäätelö. Olen yrittänyt paljon ulkoilla esikoisen ja koiran kanssa. Sillä tavoin olen huomannut, että paha olokaan ei ole niin paljon mielessä kuin kotona istuessa

Sain minäkin ensimmäisen neuvola-ajan varattua parin viikon päähän. Yksityisellä ei olla ajateltu käydä varhaisultrassa, vaikka kyllähän se varmasti enemmän antaisi mielenrauhaa. Ajattelin nyt kuitenkin käydä ensin ekan neuvolan, jos sieltä saisi tarkempaa tietoa ensimmäisen ultran ajankohdasta. Oletteko kaikki olleet/menossa yksityiselle varhaisultraan?

Sandrapaa88: Minulla ainakin ensimmäisessä raskaudessa kuunneltiin vauvan sydänäänet ensimmäisellä neuvolakäynnillä, joka oli joskus 10rv:n tienoilla. Neuvolantäti kyllä mainitsi, että niin aikaisessa vaiheessa sydänääniä ei vielä varmuudella kuule.

Meillä mies on saanut viettää suhteellisen "vapaata" elämää vaikka raskaana olenkin. Saunaoluet maistuu hänelle edelleen ja joskus pääsee kavereiden kanssa tuulettumaankin. Samoin minä pääsen mm. omiin harrastuksiini halutessani. Kun vauva tulee taloon, niin kyllä se muuttaa elämän aika totaalisesti niin, että oma aika ei ole enää itsestäänselvyys. Meillä esikoisen synnyttyä käytiin omanlaisensa parisuhdekriisi juuri tähän ajankäyttöön liittyen. Molemmat olisivat halunneet lisää omaa aikaa, kun olimme tottuneet menemään niinkuin halusimme. Nyt ollaan molemmat totuttu siihen, että omaa vapautta ei ole niin paljon, mutta me olemme nyt perhe ja pystymme yhdessä tekemään paljon asioita. Sosiaalinen elämä on muuttunut niin, että käymme paljon kylässä ystävien luona ja samoin kaverit viettävät aikaa meillä. Ennen tapaamiset painottuivat enemmän tapahtumiin, kaupungilla kahvitteluun jne. Sen puolesta tämä toinen raskaus tuntuu jo helpommalta, kun tietää mitä odottaa. Tosin sitä omaa aikaa on varmaan vielä vähemmän, kun on kaksi taapertajaa.

Jaksamisia kaikille raskausoireista kärsiville kanssasisarille

 

[Zarja*]

tämä todellakin täytyy luultavasti selventää sillä asia näytti osuvan jostain ihmeen ja kumman syystä sinulle arkaan paikkaan tai jotain??????????!
Vaikkakin toiseksi miksi tällaiseen asiaan kuin jokaisen parisuhde ja odotusaika odotetaan edes minkäänlaista selitystä. Tilivelvollisuus ei ole onneksi meidän murheena.

Mutta että saisit paremmin nukutuksi ja ihmetykset alta pois, niin meillä alkoholittomuus on täysin aivan täysin miehen oma halu ja päätös. Ja meidän perheessä ei ole minkäänlaista alkoholiongelmaa. Eikä uskottavasti tule koskaan olemaan. Sekin on ihan aikuisen mieheni oma vastuullinen päätös. Hän kuulemma osaa vietellä miesten iltoja ja kaveri iltoja ilman alkoholia tai muuta vastaavaa piristettä. Aika hyvä asia mielestäni. En ollenkaan pidä asiaa kyllä pahana, päinvastoin.
Myöskin elämän ilot meillä koostuvat monista erilaisista asioista kuten ystävät , saunaillat,liikunta,kulttuurielämä,musiikki,yhteiset touhut ym ym ym..eikä ole kumpikaan kokenut että jotain erittäin tärkeää vajetta olisi kun se kuningas alkoholi ei ole noissa kuvioissa ollenkaan mukana.Enpä usko että mitään olemme menettämässä tuon aineen vuoksi???! Vai?

Mieheni ruokavalio..sait minut nyt kyllä nauramaan koko kirjoituksellesi. Hän tietenkin syö ihan mitä itse haluaa..mistä ihmeestä päättelit että mies joutuu katsomaan myös mitä suuhunsa laittaa)). Normaalia elämää me ainakin eletään,,kuinkas muutenkaan?? Jos joku siellä ei käsitä miehen päätöstä olla juomatta niin myönnän että minä en käsitä ollenkaan ajatuksiasi? ajattelematonta ja jopa hieman röyhkeää..

Koen muuten itse että mies on fiksu tehdessään näin..koska eihän raskaana olevakaan saisi juoda juuri yhtään..ja ainakin niille äideille joille alkkoholi on näytellyt jotain roolia niin voisi olla vaikeaa olla juomatta jos näkee toisen humalatilaa uudestaan ja uudestaan ja itse nököttää vesilasin kanssa kotona esim. Tämä on asiaan yksi näkökulma. Kumppanin kunnioitus. Niin jokainen ajattelee omalla tavallaan.. olkoon se sitten erikoista tai vähemmän erikoista..mutta jokainen tekee itse omat pelisääntönsä yksin tai ja yhdessä..meillä ollaan tosi onnellisia ja iloisia ja koemme että mitään emme kyllä menetä odotusaikana , päinvastoin. Kaikki on koko ajan rikkaampaa ja jokaisesta päivästä nautitaan kasvavan masun kanssa!!

selventyiköhän vieläkään..