Humaltumisesta

[Vierasmä]

Tuolla jossain ketjussa mainitsin, että "annan itselleni luvan humaltua"...

Mä olin kauan sellainen, että varsinkin humalassa hiljenin (olin muutenkin hiljainen). Inhosin sitä muutosta itsessäni ja en halunnut kenenkään huomaavan, että humalatila muuttaisi minua.

Mutta sitten tiettyjen mietiskelyjen jälkeen annoin itselleni luvan olla humalassa silloin tällöin. Ja höpistä niin ku muutkin.

Se oli ihan kivaa. Ja on edelleen ihan rentouttavaa välillä. Tosin aika varovainen olen vieläkin.

Mutta pieni (ja isokin, koolla ei ole väliä ) humala on ihan rentouttavaa välillä.

Ja kysymys kuuluu, osaatteko olla humalassa häpeämättä sitä?

 

[m]

juu, kotona yksin välillä (niinkuin nyt) mutt MYÖS nykyisin hyvien ystävien seurassa.

 

[v]

ärsyttää ihmiset jotka yhteisessä illanvietossa jossa juodaan ja on tarkoituskin humaltua, alkaa sanoa "nyt sä kyl oot humalassa" "hei nyt pentti on kyl kännis"... DAA eik se ole siin se ideakin, suranpidon lisäksi

 

[v]

ärsyttää ihmiset jotka yhteisessä illanvietossa jossa juodaan ja on tarkoituskin humaltua, alkaa sanoa "nyt sä kyl oot humalassa" "hei nyt pentti on kyl kännis"... DAA eik se ole siin se ideakin, suranpidon lisäksi

siis seuranpidon sori

 

[persvakoonasana]

Jepsis, hyvien ystävien kanssa yhteisissä illanvietoissa osaan. Muuten en tosin olekaan humalassa.

 

[m]

totta kai uskallan..

 

[kinuski]

Mä en nyt tajunnu tätä juttua!!??!! Siis miten voi "antaa luvan" olla humalassa, tai "osata olla humalassa häpeämättä"? Eiks humalassa yleensä olla häpeilemättä sellasia kuin ollaan? Mä oon ainakin humalassa tosi kaunis, fiksu, mulla on rahaa ja hyvät jutut, ja ennenkaikkea: mä osaan laulaa niiiiiin hyvin, koska mulla oli ala-asteella laulu 10!

 

[Vierasmä]

Mä en nyt tajunnu tätä juttua!!??!! Siis miten voi "antaa luvan" olla humalassa, tai "osata olla humalassa häpeämättä"? Eiks humalassa yleensä olla häpeilemättä sellasia kuin ollaan? Mä oon ainakin humalassa tosi kaunis, fiksu, mulla on rahaa ja hyvät jutut, ja ennenkaikkea: mä osaan laulaa niiiiiin hyvin, koska mulla oli ala-asteella laulu 10!

Mua ainakin aina ärsytti, että joku olis päässy sanomaan, että olen humalassa.

Ärsytti tila, missä en täysin hallitse itseäni. Ja se ärsytys oli niin suuri, että en edes tullut humalaan. Tai siis tulin, mutta en antanut itseni "höpistä". Ja siis olin hiljaa, ettei kukaan huomaa.

Sen jälkeen, kun "annoin itselleni luvan", niin voin myös itse nauraa huppelitilalleni... Eikä haittaa, vaikka höpisen.

Ja mitä tuohon laulamiseen tulee, niin mäkin osaan laulaa nuotilleen, mutta hitsi, ne kaikki on väärillä sävellajeilla, että mä en pääse niin korkealle. Kamalan kuulostaa laulaa oktaavia alempaa, varsinkin ku välillä menee sit taas liian alhaalle....

Laulutilaisuuksiin mun kantsis vissiin ottaa pullollinen väkevää, niin en välittäis... Siis jos olisin pullollisen jälkeen antanut itselleni luvan...

 

[PsychoKiller]

Osaan. Liiankin hyvin. Joskus kuvittelen olevani enemmän humalassa kuin olen.