Huoltoriita ja isyys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hymytön..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hymytön..

Vieras
Miellä on käynnissä huoltajuuskiisra, itse olen muuttamassa työn sekä avopuolisoni maatilan sukupolven vaihdoksen vuoksi n.60km:n päähän toiselle paikkakunnalle, haluten lapset mukanani eikä ex-mies ei tätä hyväksy.
Tähän mennessä on menty nihkeästi viikko-viikko-systeemillä, ongelmia ollut jos jonkinlaisia (mm. ex:n uuden vaimon vaikeudet hyväksyä lapsia, elatusasiat- ex ei halua osallistua lasten elatukseen etc.etc.). Ex:n vaimon puheiden mukaan lastenhoito on jäänyt lähes täysin hänen kontolleen miehen työ ym.-kiireiden vuoksi.
Ex on usemapaan otteeseen ollut muuttamassa toiselle puolelle suomea milloin työn, milloin naisten perässä, muuttanut asuinpaikkakunnallaan jopa 5 ketaa vuodessa piittaamatta lapsista ja onkin nyt yhtäkkiä sitä mieltä että lasten kuuluisi jäädä hänelle.

Erikoista tilanteessa on myös se, ettei mies edes ole nuoremman lapsen biologinen isä ja hän on tiennyt sen raskaudesta asti. Lapsi sai alkunsa asumuseromme aikana jonka jälkeen palasimme vielä yrittämään ja hän halusi tunnustaa lapsen isyyden.

Mikäli menemme käräjille, voinko vaatia isyyden purkua? Tuntuu ettei lasten hyvinvoinnilla ole väliä vaan he ovat nyt jonkinlaista "omaisuutta" joka hänen vain kuuluisi omistaa. Itse haluan asettua aloilleni ja antaa lapsille pysyvän kodin johon juurtua, ilman muuta lapset olisivat tällä "isällä" viikonloppuisin ja lomilla. Tämä vain ei nyt yhtäkkiä riitäkään. Koulua lapset joutuvat vaihtamaan jokatapauksessa, lisäksi monista seikoista, mm. miehen työajoista johtuen uskon että huoltajuus tulee jäämään minulle, mutta pelkään silti.
Onko täällä muita huoltajuuskiistan läpikäyneitä, kuinka teillä kävi? :/
 
mutta aika epäreilua lasta kohtaan tunnustaa isä, joka ei ole lapsen biologinen isä. Jos olet ollut asiasta tietoinen niin käsittääkseni kahden vuoden sisään pitää tämän isyyden purkamisen tapahtua, sen jälkeen et voi sille mitään. Itse sain vasta aikuisena tietää että oma isäni ei olekaan biologinen isäni ja ei tuntunut hyvältä :(
 
Joo, mullaki otti silmään toi kohta et miks miehesi on tunnustanut jonkun toisen lapsen?
Enkä siis tarkoita millään pahalla kun vaan ihan ihmettelen...

Helppoja asioita nää ei oo koskaan... Toivottavasti saatte asiat selvitettyä vielä.
 
Kyllähän sen isyyden voi purkaa myöhemminkin. DNA-testit vaan kehiin ja sitä kautta selviää, että mies ei ole lapsen isä. Nuorimman lapsen isyyden siis voi purkaa, mutta mikäli mies on oikea isä toiselle lapselle, niin sitä ei pureta ja yhteishuotajuushan teillä joka tapauksessa säilyy, sitä ei noilla perusteilla voida yksinhuotajuudeksi muuttaa.

Lisäksi et voi estää lapsia tapaamasta isää. Jos oikeuteen mennään, niin huotajuushan myös määrätään sille, joka on yhteistyökykyisempi. Jos sanot tai uhkaat, ettet halua lapsien tapaavan isää edes viikonloppuisin, niin voi olla että isä onkin vahvoilla lähihuotajaksi. Lähihuotajan tärkeimpiä tehtäviä kun on edesauttaa lapsi-etävahkempi suhteen ylläpitoa.
 
Lainaus isyyslaista:

"35 §
Kanneoikeus

«Isyyden» kumoamista koskevan kanteen voi nostaa aviomies, äiti tai lapsi.

Aviomiehen ja äidin on pantava kanne vireille kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. (3.6.2005/379)

Jos aviomiehellä tai äidillä on ollut laillinen este tai hän näyttää muun erittäin painavan syyn, minkä vuoksi kannetta ei ole aikaisemmin nostettu, voi hän panna kanteen vireille 2 momentissa säädetyn määräajan kuluttuakin.

Aviomiehellä ei ole oikeutta nostaa kannetta, jos hän, saatuaan tietää toisen miehen olleen sukupuoliyhdynnässä äidin kanssa tai toisen miehen siittiöitä käytetyn äidin hedelmöittämiseen lapsen siittämisaikana, on lapsen syntymän jälkeen kirjallisesti selittänyt lapsen omakseen. (22.12.2006/1238) "

Eli tässä tapauksessa on ollut tiedossa tuo että lapsi ei välttämättä ole hänen, joten kanneoikeutta ei ole. Tai jos lapsi on vielä alle kaksivuotias, niin siinä tapauksessa kyllä.
 

Yhteistyössä