Huono pas.ka äiti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt

Vieras
Miten ihmeessä monet kirjoittavat ketjuissa ehtivänsä leikkiä lastensa kanssa?
MIksi minulla kuluu päivät pelkästään siihen tavaran kuljettamiseen lattioilta oikeille paikoilleen, monta kertaa päivässä samoja tavaroita, ym perusjuttuihin kuten ruoan, ihan tavallisen, jopa einesten laittaminen pöytään monta kertaa päivässä ja jälkien siivoaminen?

Taas tuli pidettyä puolen tunnin puhuttelu pienelle, kun vaatekaapin vaatteet taas lattialla. Monta kertaa päivässä vaihtaa vaatteita, ja minä poimin lattioilta ja kun olen kuopuksesta halunnut kasvattaa omatoimisen (en jaksa toista samanlaista kuin esikoinen) hän hakee itse vaatteensa, on hakenut ihan pienestä, noin2v, ja samalla kun ottaa yhden vaatteet, kaikki muut vahingossa tippuvat lattialle.
Sanoin, jankutin sata kertaa taas, että samat vaatteet laittaa joka kerta uudestaan päälle, kun taas vaihtaa roolivaatteet tavallisiin vaatteisiin. Ja toisella niin surullinen ilme, kun ei tahallisesti tee pahuutta.

voi että olen kateellinen kun toiset saavat lapsensa joskus mummolaan sotkemaan kotoa. Kun esikoinen oli ainoa lapsi, alle 3v, ihmettelin niitä äitejä, jotka eivät välitä isompien lasten tekemisistä mitään. Nyt en enää ihmettele. Tekisi mieli tehdä samoin. Nauttia siitä että niitä ei näy.

Olen varmaan tehnyt lapseni liian vanhana. Olisi pitänyt tehdä kaksikymppisenä, niin jaksaisi loppuun saakka. Tai sitten lasten kanssa vain väsyy koko ajan vähän lisää ja lisää. Vauva-aika oli ihaninta ja helpointa, tämä sotkeminen on niin uuvuttavaa.
 
No ei kukaan meistä kaikkea tee mitä pitäisi.

Mutta toisaalta, joskus voisi olla suurpiisteisempi noiden lasten leikkien ja sotkujen kanssa. Meillä ainakin saa lastenhuoneet olla mitä on, kunhan illalla pääsee sängylle kävelemään ja pari kertaa viikossa raivataan niin että saa imuroitua.
 
En mä lasteni kanssa varsinaisesti leiki kovin usein. Tosi harvoin itseasiassa.

Muuta kyllä touhutaan, askarrellaan, leivotaan jne.

Mutta mulla on toi siivouksen tärkeys vissiin vähän eri tasolla.
Kerran päivässä keräilen kamoja, yleensä sitten kun lapset nukkuu.
Tiedän, että on hyödytöntä siivota ja kuskata romut paikoilleen joka käytön jälkeen, kun viimeistään vartin päästä näyttää taas samalta.

Siivouksesta saatan tehdä lasten kanssa leikin, se on hauskempaa sillä lailla.
 
Kai se on ihan siitä kiinni mitä pitää tärkeänä. Jos on tärkeää et paikat on koko ajan tiptop nii ei sitä aikaa lapsen kanssa leikkimiseen varmaan jääkään. Mie siivoilen tavarat paikalleen iltasella samalla kun hoitelen pojan iltapalan yms iltatoimet.
Mie yritän joka päivä edes toviksi istahtaa pojun kanssa lattialle ja leikkiä mitä milloinkin. Toisaalta toi meitin nappula alkaa olla sen ikänen et tykkää auttaa äitiä kotiaskareissa.
 
jos ei ole mikään paniikkitilanne esim.vieraita tulossa ja kauhea sotku tms., koitan ainakin vähän aikaa töitten lomasta leikkiä lasten kanssa, lukea,pelleillä..Kun eihän työt tekemällä lopu, mutta lasten pyytämä aika on usein lyhytkin. :)

Meiltä löytyy myös näitä sotkevia riiviöitä ja paikat usein hyrskynmyrskyn. Mutta olen niin lapsenmielinen että haluankin aina välillä lasten kanssa touhata esim.piilosta leikkimällä..

Mutta jokainen tekee luonteensa mukaisesti ja jokaisella on omat hyvät puolensa lasten kanssa ja kodinhoidossa.:)
 
Sain kuopukseni 23-vuotiaana enkä silti jaksa aina siivoilla ja leikkiä ja touhuta...Lapsilla ikäeroa 1v4kk, joten aikamoista haipakkaa pitää täällä :whistle:
Meillä tapana siivota tai oikeestaan raivata leluja pois lattioilta kerran päivässä, jotta mahtuu sotkemaan taas uudestaan. Illalla ennen nukkumaanmenoa kaikki lelut ympäri huushollia kannetaan yhteisvoimin lasten huoneeseen (joskus vaan lattioille ja pöydälle kun ei jaksa laittaa omille paikoilleen)Ja aamulla kaaos on taas valmis tunnin hereilläolon jälkeen :whistle:

Lasten kanssa ei pidä olla niin pikkutarkka, muuten se ainaisen järjestely ja siivoominen käy kyllä voimille ja hermotkin menee.
 
Niin, eiköhän se johdu just siitä, että toiset ei ole yhtä tarkkoja siisteydestä kun toiset? Jää enemmän aikaa leikkiä, kun on vähän suurpiirteisempi.
Toisaalta en mä tajua sitä millään tasolla, miksi kotona ylipäänsä pitäis niin kauheasti lapsia hoitaa. Pitää jättää tilaa lapsen omalle luovuudelle ja antaa lapsen oman mielikuvituksen kasvaa ja kehittyä. JOs kokoajan on ohjattua toimintaa, niin eihän sitä tilaa lapsen luovuudelle jää.
Arkiset välttämättömät toimet on myös lapsille mielekästä yhdessä tekemistä. Meidän perheen ehdottomasti ahkerin siivooja on tuo 2-vuotias kuopus :D
Joskus hänen omatoimisuutensa kyllä saattaa hetkellisesti rasittaa, kuten eilen. Ei oikein tienny pitäiskö itkeä vai nauraa, kun neiti teki ruokaa; hän oli ottanu tuolin, jotta ylettyi riisipakettiin ja sitten riisiä kattilaan, kattila uuniin ja kohta olohuoneeseen kattilan ja lautasen kanssa tarjoilkemaan tv:tä katseleville vanhemmille ruokaa. Oli muuten hyvää se raaka riisi :D Onnkeis neiti ei pahastunu, kun vaihdoin riisin päivällä keitetyynn, mutta jossain välissä kattiloita poispäin viedessään hän oli onnistunu vääntämään kaikki levyt hellasta pääle -uunia oli varmaan yrittäny, kun kerran selitti kovin "tekee namnam, uunii laittaa. Itte tekee"
 
Minä oikaisen siinä missä se on helpointa:

Siivotaan kunnolla kerran viikossa, muuten raivataan illalla enimmät tavarat paikoilleen. Lastenhuoneissa kyllä vallitsee ikuinen kaaos, koska mun mielestä 4- ja 6-vuotiaat osaavat järjestää tavarat paikoilleen (pyynnöstä) itse jos vain haluavat. Eli koulutuksen tässä vaiheessa suljen silmät ja odotan ihmettä tapahtuvaksi ;)....

Tiskit laitetaan koneeseen yleensä kerran päivässä eli illalla, paitsi jos on jostain syystä normaalia enemmän ruuanlaittoa ja sitä myöten tiskipöytä pursuilee.

Ruokapöydän raivaan ja pyykäisen puhtaaksi samantien ruokailun jälkeen, samoin lattian lakaisen pöydän alta joka kerta. Siihen ei mene kuin max. 10 minuuttia, mutta näyttää heti paljon siistimmältä ja puhtaammalta.

Jos on tulossa vieraita, niin sitten pikaraivaan kämpän paremmin kuosiin, muuten annan elämän jälkien näkyä. Kannattaa oikeasti opetella sietämään pientä arkista epäjärjestystä, joka tulee lasten leikeistä, elämää se vain on ja helpottaa viimeistään siinä vaiheessa kun lapset menee hoitoon tai kouluun :D
 

Yhteistyössä