Huonot välit anoppiin ja appeen. Onko lapsi silti pakko antaa yökylään?

[?]

Et omista sitä lasta, vaikka kuinka et tulisi toimeen appivanhempien kanssa. Lapsellakin tulee olla omat oikeutensa, vaikka sinulla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa.

kuinka voit sanoa, ettei ap omista omaa lastaan?

Omistaako joku sut?!

En tiedä nyt ymmärränkö suomen kieltä oikein...Mutta siis kai lapsen äidillä on oikeus päättää kenen luo lapsen antaa _yöksi_ tai ylipäätänsä hoitoon.

On toki. Mutta yhtälailla lapsen isä voi päättää että lapsi voi mennä isovanhemmilleen yöksi.

Mun mielestä päätös on yhteinen. Jos toinen on sitä vastaan, en usko että toinen siihen kuolee jos mennään sen mukaan, jolle tulis kamala olo siitä että lapsi menisi hoitoon...

Esim. Mä en halua mun lapseni menevän toiselle mummolle hoitoon. Miehen mielestä voi mennä. Lapsi ei mene, koska mulle tulisi siitä hirveä olo, mutta mieheni voielää sen asian kanssa että lapsi ei mene.

mä en edeleenkään ymmärrä miksi omat kiistat isovanhempien kanssa oisivat sellainen syy että lapsi ei voisi olla niiden kanssa tekemisissä, jos lapsi hoidetaan kuitenki mummulassa ihan ok

Voihan sitä olla tekemisissä ilman yökyliäkin. kyllä meillä tää toinenkin mummo kyläilee usein, mutta meidän "silmien alla".

TOTTAKAIT!! Mut mä ymmärsin et tässä vänkätään jo siitäki et antaisiko olla ollenkaan tekemisissä? mietin vain et jos omat välit appivanhempiin on huonot ni millaisisa niistä tapaamisista tulee

 

[siis]

Et omista sitä lasta, vaikka kuinka et tulisi toimeen appivanhempien kanssa. Lapsellakin tulee olla omat oikeutensa, vaikka sinulla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa.

kuinka voit sanoa, ettei ap omista omaa lastaan?

Omistaako joku sut?!

En tiedä nyt ymmärränkö suomen kieltä oikein...Mutta siis kai lapsen äidillä on oikeus päättää kenen luo lapsen antaa _yöksi_ tai ylipäätänsä hoitoon.

On toki. Mutta yhtälailla lapsen isä voi päättää että lapsi voi mennä isovanhemmilleen yöksi.

Mun mielestä päätös on yhteinen. Jos toinen on sitä vastaan, en usko että toinen siihen kuolee jos mennään sen mukaan, jolle tulis kamala olo siitä että lapsi menisi hoitoon...

Esim. Mä en halua mun lapseni menevän toiselle mummolle hoitoon. Miehen mielestä voi mennä. Lapsi ei mene, koska mulle tulisi siitä hirveä olo, mutta mieheni voielää sen asian kanssa että lapsi ei mene.

mä en edeleenkään ymmärrä miksi omat kiistat isovanhempien kanssa oisivat sellainen syy että lapsi ei voisi olla niiden kanssa tekemisissä, jos lapsi hoidetaan kuitenki mummulassa ihan ok

Voihan sitä olla tekemisissä ilman yökyliäkin. kyllä meillä tää toinenkin mummo kyläilee usein, mutta meidän "silmien alla".

TOTTAKAIT!! Mut mä ymmärsin et tässä vänkätään jo siitäki et antaisiko olla ollenkaan tekemisissä? mietin vain et jos omat välit appivanhempiin on huonot ni millaisisa niistä tapaamisista tulee

Meillä esim. on huonot välit, mutta pidämme ne lapsien tähden kohteliaina. kahvitellaan, jutellaan ihan normaalisti jne.

 

[Arwen Undomiel]

Mulla on itselläni kauhean huonot välit mun isäni vaimoon ja olin päättänyt jo että se nainen ei KOSKAAN saa nähdä mun lapsiani joten mun lapset eivät pääsisi sinne yökylään.

Onneksi tulin järkiini vaikka aikaa se vei ja ajatuskin saa kiukun nousemaan pintaan mutta äitinä minun on pakko niellä omat tunteeni tätä kyseistä henkilöä kohtaan sillä en halua että laoseni joutuvat kärsimään aikuisten asioista. Lapsille kun he ovat maailman ihanimmat ja lapsilla on siellä tosi hyvä olla. Yhtään yökylää ei tosin vielä ole ollut koska tytöt ovat vielä niin pieniä, nuorin vasta 6kk.

Jos lapsillasi on siellä hyvä olla ja haluavat sinne mennä niin päästät heidät sinne, muuten välit pian kylmenevät ja lapsiltasi jää tärkeä linkki pois elämästä!

 

[vieras]

En usko että lapsen välit isovanhempiin menee pilalle jos ei pääse 2-vuotiaana jatkuvasti yksin yökylään. Tuo on juuri sellaista kiristämistä ja syyllistämistä mitä appivanhemmat harrastaa. Tietysti he saavat lapsen mielen lopulta pahoitettua, jos selittävät koko ajan miten "serkut olivat taas yökylässä, heillä oli niin hauskaa, harmi ettet sinä pääse kun äiti ei päästä" jne.

Mies on niin tottunut vanhempiinsa, että hänen mielestään he eivät ikinä tarkoita mitä sanovat. Mutta ei sitä jaksa vuosikausia kuunnella loukkauksia sillä perusteella, että "ei se sitä tarkoittanut".

 

[Blue]

Et omista sitä lasta, vaikka kuinka et tulisi toimeen appivanhempien kanssa. Lapsellakin tulee olla omat oikeutensa, vaikka sinulla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa.

kuinka voit sanoa, ettei ap omista omaa lastaan?

Omistaako joku sut?!

En tiedä nyt ymmärränkö suomen kieltä oikein...Mutta siis kai lapsen äidillä on oikeus päättää kenen luo lapsen antaa _yöksi_ tai ylipäätänsä hoitoon.

On toki. Mutta yhtälailla lapsen isä voi päättää että lapsi voi mennä isovanhemmilleen yöksi.

Mun mielestä päätös on yhteinen. Jos toinen on sitä vastaan, en usko että toinen siihen kuolee jos mennään sen mukaan, jolle tulis kamala olo siitä että lapsi menisi hoitoon...

Esim. Mä en halua mun lapseni menevän toiselle mummolle hoitoon. Miehen mielestä voi mennä. Lapsi ei mene, koska mulle tulisi siitä hirveä olo, mutta mieheni voielää sen asian kanssa että lapsi ei mene.

Toivottavasti toimii myös toisinpäin.

kyllä toimii, tottakai.

Hyvä. Liian usein tärmää äitehin jotka muulevat että vain heillä on omistusoikeus lapseen ja isällä ei sananvaltaa. Sitten mietitään että mikä muka meni pieleen kun isät eivät viitti enää yrittää osallistua perheen arkeen vaan lähtevät muualle elämää ja päätösvaltaa hakemaan. Enkä nyt todella tarkoita sua/teidän perhettä vaan mulla särähtää korvaan aina toi kun sanotaan että äidin oikeus sitä ja tätä. Ja sitten nää äidit itkee palstalla kun isä jättänyt perheensä juhannukseksi yksin kun kamelilta on katkennut selkä kun samanpäivän aikana on tultu sanomaan että tommosenako meinaat lapsen ulos viedä, eihän noi vaatteet sovi yhtään yhteen ja eihän se tota ruokaa voi syödä, anna kun mä näytän ja et sä voi sitä puistoon viedä kun mä oon sen tähän aikaan laittanut kylpyyn..

 

[Blue]

Mulla on itselläni kauhean huonot välit mun isäni vaimoon ja olin päättänyt jo että se nainen ei KOSKAAN saa nähdä mun lapsiani joten mun lapset eivät pääsisi sinne yökylään.

Onneksi tulin järkiini vaikka aikaa se vei ja ajatuskin saa kiukun nousemaan pintaan mutta äitinä minun on pakko niellä omat tunteeni tätä kyseistä henkilöä kohtaan sillä en halua että laoseni joutuvat kärsimään aikuisten asioista. Lapsille kun he ovat maailman ihanimmat ja lapsilla on siellä tosi hyvä olla. Yhtään yökylää ei tosin vielä ole ollut koska tytöt ovat vielä niin pieniä, nuorin vasta 6kk.

Jos lapsillasi on siellä hyvä olla ja haluavat sinne mennä niin päästät heidät sinne, muuten välit pian kylmenevät ja lapsiltasi jää tärkeä linkki pois elämästä!

:heart: Hienoa!!

 

[siis]

Et omista sitä lasta, vaikka kuinka et tulisi toimeen appivanhempien kanssa. Lapsellakin tulee olla omat oikeutensa, vaikka sinulla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa.

kuinka voit sanoa, ettei ap omista omaa lastaan?

Omistaako joku sut?!

En tiedä nyt ymmärränkö suomen kieltä oikein...Mutta siis kai lapsen äidillä on oikeus päättää kenen luo lapsen antaa _yöksi_ tai ylipäätänsä hoitoon.

On toki. Mutta yhtälailla lapsen isä voi päättää että lapsi voi mennä isovanhemmilleen yöksi.

Mun mielestä päätös on yhteinen. Jos toinen on sitä vastaan, en usko että toinen siihen kuolee jos mennään sen mukaan, jolle tulis kamala olo siitä että lapsi menisi hoitoon...

Esim. Mä en halua mun lapseni menevän toiselle mummolle hoitoon. Miehen mielestä voi mennä. Lapsi ei mene, koska mulle tulisi siitä hirveä olo, mutta mieheni voielää sen asian kanssa että lapsi ei mene.

Toivottavasti toimii myös toisinpäin.

kyllä toimii, tottakai.

Hyvä. Liian usein tärmää äitehin jotka muulevat että vain heillä on omistusoikeus lapseen ja isällä ei sananvaltaa. Sitten mietitään että mikä muka meni pieleen kun isät eivät viitti enää yrittää osallistua perheen arkeen vaan lähtevät muualle elämää ja päätösvaltaa hakemaan. Enkä nyt todella tarkoita sua/teidän perhettä vaan mulla särähtää korvaan aina toi kun sanotaan että äidin oikeus sitä ja tätä. Ja sitten nää äidit itkee palstalla kun isä jättänyt perheensä juhannukseksi yksin kun kamelilta on katkennut selkä kun samanpäivän aikana on tultu sanomaan että tommosenako meinaat lapsen ulos viedä, eihän noi vaatteet sovi yhtään yhteen ja eihän se tota ruokaa voi syödä, anna kun mä näytän ja et sä voi sitä puistoon viedä kun mä oon sen tähän aikaan laittanut kylpyyn..

Meillä molemmat hoitaa ja päättää lapsen asioista. Juu, mä puen hienommin, kun syötän ei tuu niin paljon sotkua. Mutta mies tekee näitä kaikkia asioita yht' paljon kun minäkin. Äiti ja isä on samanarvoisia, lapselle rikkaus touhuta samoja askareita molempien kanssa ja etenkin yhdessä!

 

[leijona76]

Et omista sitä lasta, vaikka kuinka et tulisi toimeen appivanhempien kanssa. Lapsellakin tulee olla omat oikeutensa, vaikka sinulla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa.

kuinka voit sanoa, ettei ap omista omaa lastaan?

Omistaako joku sut?!

En tiedä nyt ymmärränkö suomen kieltä oikein...Mutta siis kai lapsen äidillä on oikeus päättää kenen luo lapsen antaa _yöksi_ tai ylipäätänsä hoitoon.

On toki. Mutta yhtälailla lapsen isä voi päättää että lapsi voi mennä isovanhemmilleen yöksi.

Mun mielestä päätös on yhteinen. Jos toinen on sitä vastaan, en usko että toinen siihen kuolee jos mennään sen mukaan, jolle tulis kamala olo siitä että lapsi menisi hoitoon...

Esim. Mä en halua mun lapseni menevän toiselle mummolle hoitoon. Miehen mielestä voi mennä. Lapsi ei mene, koska mulle tulisi siitä hirveä olo, mutta mieheni voielää sen asian kanssa että lapsi ei mene.

mä en edeleenkään ymmärrä miksi omat kiistat isovanhempien kanssa oisivat sellainen syy että lapsi ei voisi olla niiden kanssa tekemisissä, jos lapsi hoidetaan kuitenki mummulassa ihan ok

En mäkään. Meilläkään ei loistovälit oo puolin ja toisin appivanhempiin, mutta pojasta tykkäävät ja hoitavat hyvin. En halua pilata heidän suhteitaan vain koska emme tule itse toimeen.

 

[Audry]

Mun lapsi ei mene appivanhemmilleni hoitoon. Välit on suht ok, ei ole riitoja, tosin näemme harvoin.

MUTTA: appivanhempien kaikessa tekemisessä on lasta vähättelevä sävy, vaikka kuinka sanovat välittävänsä. Ehkä on sukupolvien eroa, en tiedä. Mutta he esim. nauravat, jos lapsi kaatuu "hassusti", eivätkä lohduta jos lapsi itkee. Jos siis ollaan kylässä, IKINÄ ei mummi ota syliin ja lohduta, jos lapsi vaikka kaatuu tmv. Koko ajan lapsen pitäisi "selvitä itse" ja olla itkemättä jne. Heistä myös lapsen perään katsominen on ylivarovaisuutta, silloinkin kuin se olisi ihan järkevää (ettei putoa, ettei loukkaa itseään, ettei esim. mene mökillä lampeen). Lapsen pitäisi syödä just mitä annetaan ja kamalan nopeasti tai ruoka lähtee veks, ja isoisä vetää tupakkaa sisällä, vaikka on lapsi kylässä. Siis koko ASENNE lapseen on minusta kummallinen, vähättelevä ja jotenkin alistava. En voi tästä heille näin suoraan sanoa, mutta olen esim. sanonut, että meillä on tapana, ettei tarvitse itkeä yksin jne. Eivät tajua.

Siksi en anna lasta heille hoitoon - eikä anna lapsen isäkään, sen puoleen. En, vaikka appivanhemmat valittavat, ja vaikka ovat sitä mieltä että vika on vain ikävässä ja ylihuolehtivassa miniässä.

 

[Peppari]

Kyllä äiti ja isä ovat lapsen huoltajia eli "omistavat" lapsen ja ovat vastuussa hänestä. Isovanhemmilla ei ole minkäänlaisia juridisia oikeuksia lapseen. Fakta.

Näin ja on se kumma ettei muka voi olla isovanhemmilla ja lapsilla välejä jos ei päästetä yökylään. Eikö niitä välejä voi ihan päiväsaikaankin hoitaa?

 

[hepuli]

?? Sehän on sinun lapsesi, tai sinun ja mielesi. "antaa lapsi yökylään" kuulostaa kauhealta. Eli joku aikuinen (isovanhempi) ruinaa pikkulasta luokseen yöksi? Tosi outoa. Tuota samaa kuulee usein, kun vanhemmat pähkäilevät, mitä tehdä, kun kummit/isovanhemmat/tai kuka lie pyytää saada lapsi luokseen yöksi. Mun mielestä lapsi yökyläilee sitten, kun on niin iso, että ITSE haluaa mennä jollekin yökylään. Sittenkin sitä kuuluu miettiä pitkään. Lapset ovat omien vanhempiensa lapsia, eivät otuksia, joilla esim. isovanhemmat saavat leikkiä.

 

[hepuli]

?? Sehän on sinun lapsesi, tai sinun ja mielesi. "antaa lapsi yökylään" kuulostaa kauhealta. Eli joku aikuinen (isovanhempi) ruinaa pikkulasta luokseen yöksi? Tosi outoa. Tuota samaa kuulee usein, kun vanhemmat pähkäilevät, mitä tehdä, kun kummit/isovanhemmat/tai kuka lie pyytää saada lapsi luokseen yöksi. Mun mielestä lapsi yökyläilee sitten, kun on niin iso, että ITSE haluaa mennä jollekin yökylään. Sittenkin sitä kuuluu miettiä pitkään. Lapset ovat omien vanhempiensa lapsia, eivät otuksia, joilla esim. isovanhemmat saavat leikkiä.

sinun ja miehesi =)

 

["lainaa vain"]

Et omista sitä lasta, vaikka kuinka et tulisi toimeen appivanhempien kanssa. Lapsellakin tulee olla omat oikeutensa, vaikka sinulla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa.

kuinka voit sanoa, ettei ap omista omaa lastaan?

Emme me omista lapsiamme! Omilleen heidät rakastetaan ja meistä tulee isovanhempia.

 

[N]

Olen täysin samaa mieltä hepulin kanssa. Lapsi on arvokas ja suojelun arvoinen.

 

[miniä]

?? Sehän on sinun lapsesi, tai sinun ja mielesi. "antaa lapsi yökylään" kuulostaa kauhealta. Eli joku aikuinen (isovanhempi) ruinaa pikkulasta luokseen yöksi? Tosi outoa. Tuota samaa kuulee usein, kun vanhemmat pähkäilevät, mitä tehdä, kun kummit/isovanhemmat/tai kuka lie pyytää saada lapsi luokseen yöksi. Mun mielestä lapsi yökyläilee sitten, kun on niin iso, että ITSE haluaa mennä jollekin yökylään. Sittenkin sitä kuuluu miettiä pitkään. Lapset ovat omien vanhempiensa lapsia, eivät otuksia, joilla esim. isovanhemmat saavat leikkiä.

Samaa mieltä.

AP:lle tsemppiä. Olen ihan samassa tilanteessa. Vuosiin emme olleet missään tekemisissä, koska niin loukkasi minua ja oli todella ilkeä (ei esim. tullut häihin, ja onnittelujen sijaan lähetti miehelle suruvalittelut jne) . En ole ainoa jonka mielestä anoppi on todella katkera ja ilkeä ihminen. Hän on kuitenkin hyvin lapsirakas ja odotti kovin koska saa lapsenlapsen.

Sitten saimme lapsen, ja ajattelin että toimin kuten aikuinen, enkä halua lapselta riistää suhdetta isovanhempiin. ALoitin yhteydenpidon ja autoin suhteen luomisessa vauvasta asti. Olen yrittänyt kestää vierailut ja alun "varovaisuuden" jälkeemn, ilkeily ja minun haukkuminen on mennyt taas ihan yli. Nyt lapsi vasta 1v6kk, mutta yöksi ruinaaminen on joka viikkoista. 2 kertaa olen yöksi antanut vastoin tahtoani, kun en ole jaksanut puolustella kantaani. Ajattelen oikeasti niin, ettei lapsi ole mikään leikkikalu tai lemmikki, ja he voivat nähdä ja touhuta päivälläkin. Mutta se ei riitä ja anoppi haukkuu taas miten en anna lasta hoitoon.

En aio antaa yökylään, tänne saavat tulla kuika usein haluavat. Mutta selvästi anoppi ei halua että minä olen silloinmläsnä. Kiire heti puistoon tai ulos tai että minä lähtisin pois.

Ei vaan jaksa tätä puolustelua.

 

[..]

Tsemppiä myös Miniälle puolustelussa. Kannattaa vaan sanoa reippasti ei ja olla liikoja perustelematta.

 

[Appi]

Et omista sitä lasta, vaikka kuinka et tulisi toimeen appivanhempien kanssa. Lapsellakin tulee olla omat oikeutensa, vaikka sinulla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa.

No ap:n sanoista kyllä käy ilmi että ongelma on kyllä toisinkin päin.. Mutta tässä kyllä asiaakin. Sulla ei ole oikeutta viedä lapsilta isovanhempia ja isovanhemmilta lasta vaikka teillä ongelmia onkin.

pakkoko sitä lasta on yökylään antaa, voi kai ne isovanhemmat tavata lasta muutenkin...

JUURI NÄIN!!!

 

[Timppa]

Aina kolahtaa pahasti kun lukee miten lasta käytetään riidan välikappaleena. Näköjään se onnistuu isovanhempiakin vastaan ihan samoin kuin toista vanhempaakin, yleensä isää. Ihme homma että jos aikuiset ei tule toistensa kanssa toimeen niin aina saa lapsi kärsiä vaikka on syytön koko asiaan.

 

[Blue]

Aina kolahtaa pahasti kun lukee miten lasta käytetään riidan välikappaleena. Näköjään se onnistuu isovanhempiakin vastaan ihan samoin kuin toista vanhempaakin, yleensä isää. Ihme homma että jos aikuiset ei tule toistensa kanssa toimeen niin aina saa lapsi kärsiä vaikka on syytön koko asiaan.

Tästä alkaa tulla tapa mutta menköön vielä kerran: Peesi!

 

[..]

Ei siinä ainakaan ole lapsi riidan välikappaleena, jos ei anna viedä lasta yökylään. Terve isovanhempi ymmärtää tämän kyllä ja osaa hoitaa lapsi-isovanhempi-suhteet ilman yökyläilyjäkin. Siinä ei lapsi kärsi yhtään, jos isovanhemmat eivät siitä karsimystä tekemällä tee.

 

[N]

Löytyyköhän palstalta niitä ihmisiä, joiden psyykkinen kehitys on häiriintynyt liian vähäisten mummu ja pappa-yökyläilyiden vuoksi?.. Olisikohan liian myöhäistä soittaa lastensuojeluun?

 

[junaleija]

Et omista sitä lasta, vaikka kuinka et tulisi toimeen appivanhempien kanssa. Lapsellakin tulee olla omat oikeutensa, vaikka sinulla on ongelmia tulla toimeen muiden kanssa.

Kyllä vain vanhempi päättää kenen seurassa lapsensa antaa olla. Lapsella on oikeutensa ja joskus se oiekeus tarkoittaa sitä, ettei tarvitse olla ikävien isovanhempien seurassa lainkaan.

 

[..]

Kuka lasta suojelee ja perään katsoo, jos ei oma äiti ja/tai isä. Kyllä isovanhempien mielipide tulee perässä ellei oma vanhempi ole täysi hunsvotti.

 

[junaleija]

Isovanhemmat usein luulevat, että heillä on joku erityinen oikeus olla tekemisissä lastenlasten kanssa vaikka he kohtelisivat lasten vanhempia miten vain tai jopa sitä lasta. Mutta tosiasia on se, että jos isovanhemmat ilkeilevät ja haukkuvat lapsen vanhempia (vaikkeivät tekisi sitä lasten kuullen) niin se hankaloittaa lapsen ydinperheen elämää ja vaikuttaa siihen negatiivisesti. Jos isovanhempi ei osaa olla asiallinen ja kunnioittaa lapsen vanhempia niin useimmiten on parempi ettei tällaiseen isovanhempaan olla yhteydessä juuri lainkaan tai ei ollenkaan.

Lapselle on paljon tärkeämpää vakaa ja turvallinen kotiympäristö vaikka sitten ei näksi isovanhempaa lainkaan kuin se, että lapsi näkee isovanhempiaan ja se heijastuu kotiin. Ja useinhan perheellä on kuitenkin joitakin muitakin läheisiä, sukulaisia, ystäväperheitä, aikuiskontakteja.

 

[smur-ffi]

Mulla kans tosi huonot välit anoppiin :kieh: Niin rasittava tyyppi ettei toista samanlaista löydy tältä planeetalta :kieh: Esikoisen ollessa vauva tää muija puuttui jokaiseen asiaan. Etenkin niihin mitkä ei sille kuulunut pätkääkään! Muija ravasi monta kertaa päivässä meillä kyttäämässä ja vahtaamassa ja jakamassa toinen toistaan typerämpiä neuvojaan. Kaikki olis pitänyt tehdä niin kuin se eukko määräsi. Jos en tehnyt, niin sanomistahan siitä tuli... Anoppi ei voinut millään käsittää, että MUN KOTI on MUN KOTI, eikä sillä ole sinne mitään asiaa kutsumatta. Eipä mennyt perille monista yrityksistä huolimatta. Muija soitteli ovikelloa tunninkin verran talvipakkasessa, jos tiesi että ollaan kotona. Ei siis tullut mieleenkään lähteä kävelemään meidän ovelta, kun ei tultu parin ekan kellonrinkutuksen jälkeen avaamaan sille ovea Sit siirryttiinkin kurkkimaan ikkunoista, että mitä me oikein tehdään, kun ollaan kotona ja ei ovea avata :kieh: Niin RAIVOSTUTTAVAA!!!!! Viisi kuukautta + raskausajan tätä jaksoin katsella ennen kuin tulin siihen tulokseen, että ämmä on pahasti häiriintynyt ja päästään vialla ja et sillä on sekoittunut pahasti se, että kenen meidän esikoinen oikeesti onkaan. Ja niinpä vaihtui paikkakunta

Toisen lapsen aikaan asuttiin siis eri paikkakunnalla. Ei kuitenkaan ilmeisesti tarpeeksi kaukana, kun välimatkaa oli vaan 30km. Muija teki viikottaisia tarkastuskäyntejään. Kun aloin odottaa toista lasta niin tämä asia saatiin salattua anopilta raskausviikkoon 36 asti Kyllä oli rauhallinen raskausaika! Ei kenenkään tahmaisia hikinäppejä hinkuttamassa mun mahaa tai lääppimässä koko ajan, et tuntuuko potku vai jääkö tuntumatta. Nyt vasta kolmatta odottaessa voin kertoa, että LOPULTAKIN SAAN OLLA RAUHASSA MUN HIRVIÖANOPILTA! Välimatkaa on semmoset 500km, kun asutaan Suomen toisella puolella. Ihana rauha! Lopultakin!

Mä en siis mistään hinnasta veisi lapsiani sille eukolle yöksi enkä hoitoonkaan! En tunne siihen minkäänlaista tarvetta. Miksi ihmeessä mun pitäisi olla pahoilla mielin sen takia, että lapset ei ole hoidossa mieluisassa paikassa? Mieluummin vien sellaiseen paikkaan mistä itsekin tykkään ja jossa lapsen ovat hyvässä hoidossa. Luottamuksen pitää olla kunnossa! Hirviöanoppini manipuloi mun lapsia mua vastaan joka käänteessä, haukkuu mua lapsille ja kertoo miten äiti on ilkeä, kun ei anna lasten olla sen eukon luona yökylässä. Luottamuspula on ja paha onkin! Sen kerran, kun esikoisen aikoinaan erehdyin viemään anopille hoitoon ei vastattu koko aikana puhelimeen eikä kerrottu mitään miten oli mennyt. Kaikki oli mennyt vaan aina tosi hyvin, vaikka vauva olisi parkunut yöt läpeensä :kieh: Kun lopetin esikoisen imetyksen puolen vuoden iässä, niin anoppi oli uittanut esikoiseni suussa omaa riippuvaa nahkarukkastaan! Imemisote oli kuulemma ollut hyvä ja ei voinut millään ymmärtää, että miksi piti imetys lopettaa :kieh: Sen jälkeen ei anoppi ole lapsiani "hoitanut" eikä saanut niitä myöskään yökylään. Mulle riitti!

Että ne, jotka ei tunne tarvetta lapsiaan anopille hoitoon viedä eikä yökylään antaa, ymmärrän paremmin kun hyvin