V
vieraiöija
Vieras
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f68a709e-6b76-4664-b013-163235990ecf
Pari valikoitua lainausta:
Pari valikoitua lainausta:
Hätkähdyttävintä on tarkastella, mitä lapsilisän ostovoimalle on tapahtunut 2000-luvulla. Vuosikirjassa havainnollistetaan lapsilisän suuruuden kehitystä vuoden 2017 rahassa.
Vuonna 2000 lapsilisän arvo oli nykyrahaksi muutettuna 136,58 euroa. Nyt se on edellä mainitut 112,85 euroa.
Tämän hetkinen lapsilisä on vain 82 prosenttia vuoden 2000 lapsilisästä. Peruskoulutasoiset prosenttilaskut paljastavat suuren muutoksen: keskimääräiseen lapsilisään pitäisi tehdä 21 prosentin (23,73 euron) korotus, jotta sen arvo palautuisi edes kahden vuosikymmenen takaiselle tasolle.
Poliitikot kantoivat 1940-luvun lopulla huolta silloin syntyneiden suurten ikäluokkien ensiaskeleista. Politiikkaan päästyään suuret ikäluokat rakensivat itselleen eläkejärjestelmän, joka suosii heitä itseään.
Eläkeläisinä suuret ikäluokat vaativat korotuksia eläkkeisiinsä.
Kaikkien sukupolvien hyvinvoinnista on huolehdittava, mutta olisi naiivia uskoa, etteivätkö eri sukupolvien edut olisi poliitikkojen harjoittamassa rahanjaossa törmäyskurssilla.
Lapsilisien arvon romahtaminen on esimerkki siitä, mitä tapahtuu tilanteessa, jossa ikäluokat pienenevät. Lapsethan eivät itse äänestä, eivätkä heidän vanhempansa muodosta isoa poliittista painostusryhmää.
Sen sijaan, että poliitikot olisivat pitäneet 2000-luvulla huolta lapsilisien arvosta, he ovat esimerkiksi avanneet portit asumistukien päätymiselle vuokranantajien taskuihin.
Vuonna 2000 yleinen asumistuki oli keskimäärin 237 euroa kuukaudessa vuoden 2017 rahaksi muutettuna. Viime vuoden joulukuussa asumistuki oli keskimäärin 319 euroa.
Siinä missä lapsilisien arvon on annettu painua alaspäin, yleistä asumistukea on nostettu peräti 35 prosenttia.