Ikäihmisten hoito

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen äitini omahoitaja. Hän on 87 vuotias ja on vakaasti sitä mieltä että lasten velvollisuus on hoitaa iäkkäät vanhempansa. Siispä ajan 400 km kerran viikossa, hoidan ostokset, siivoukset, pyykin, vien tarvittaessa valmiit viikon ruoat, hoidan puutarhan jne. Soitan kaksi kertaa päivässä kuulumiset.
Hän on hoitanut minut kun olin pieni lapsi ja myös omat vanhempansa joten hoidan velvollisuuteni.
 
Olen äitini omahoitaja. Hän on 87 vuotias ja on vakaasti sitä mieltä että lasten velvollisuus on hoitaa iäkkäät vanhempansa. Siispä ajan 400 km kerran viikossa, hoidan ostokset, siivoukset, pyykin, vien tarvittaessa valmiit viikon ruoat, hoidan puutarhan jne. Soitan kaksi kertaa päivässä kuulumiset.
Hän on hoitanut minut kun olin pieni lapsi ja myös omat vanhempansa joten hoidan velvollisuuteni.
Muuttaako hän sitten teille vai sinä sinne parin vuoden päästä?
 
Niin, tuo on vähän kaksipiippuinen juttu. Oma äiti asuu toisella puolella maapalloa, joten hieman on hankala hoitaa... Mutta äitipuoli, joka on ollut lähes koko elämäni kuvioissa ja naimisissa isän kanssa, niin on sitten toinen juttu. Jos olen vielä työelämässä, kun se vaativan hoidon tarve tulee, niin ei sitä oikein millään pysty hirveän intensiivisesti olemaan paikalla, kun on oman torpan velvollisuudetkin hoidettavana. Toki autan mitä pystyn, mutta meillä ei ole matkan varrella ollut aina kovin kehuttavia välejä, joten yhteen emme tule muuttamaan, se on vissi. Siitä ei tule, kun ruumiita. Tarkoitan siis, että jompi kumpi vetää kuvainnollisesti itseltään "ranteet auki", kun ei kestä toista henkisesti. Isä on jo edesmennyt - onneksi, ettei näe tätä vanhustenhoidon syvenevää kurjuutta.
 

Yhteistyössä