Toggle sidebar

Ikäkriisi, nyt se iski!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fleur de la Cour
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
F

Fleur de la Cour

Vieras
Mulla on muutamia tuttuja nuorempia miehiä, hyvännäköisiä, hyväkroppaisia, urheilullisia miehiä. Menin tyhmä kurkkaamaan facebookissa minkänäköisiä typysiä niillä on tyttöystävinä. No hitto soikoon, sellasia parikymppisiä tietty! Aargh! ja minä käyn neljääkymmentä! Tää käy vaan hankalammaksi ja hankalammaksi tää 'taistelu elintilasta'! Hitto!
 
Mistäs elintilasta sitä pitää taistella? Sul on kuitenkin työ, aviomies ja perhe, joten ulkonäöllä ei ole enää niin massiivista merkitystä.. ei tarvitse kilpailla miehistä, työstä saati statuksesta.
 
Elintilasta pitää aina taistella, jos ette ole huomannut niin aika paljon toi ulkonäköasia pyörittää tätä maailmaa. En haikaile nuorempia miehiä itselleni vaan löydän aina nuorempia miehiä jostain syystä ja kiinnostavampaa seuraa nuoremmat miehet on kuin nämä mun ikäiset tylsät isätyypit, joilla on kamala työ ja paljon asuntovelkaa, ainakin puheiden perusteella. juu ja olen naimisissa, parisuhteessa jne. muttei sillä nyt ole paljoakaan merkitystä, ne on äkkiä ollu kaikilla mun ikäisillä naisilla. Ei sitä parikymppisenä edes tajunnut mitä omisti, vaikkei omistanut mitään. No ehkä niillä tämän päivän parikymppisillä on ihan yhtä tyhjä pää kuin meilläkin oli?
 
Minäkin käyn neljääkymmentä, enkä taistele mistään! Hyväksyn itteni sellaisena kuin olen ja muutkin ihan omina itseinään. Mua ei kiinnosta mitä muut musta ajattelee, kun itse tiedän kuka olen ja missä mennään. Ja olen kyllä ihan hyvännäköinen, mutta ulkonäköpaineita en omista.
 
En ole huomannut et elintilasta pitäis taistella, en ole tainnut huomata sitä koskaan. Mullahan on jo elintilaa, koska mulla on vakityöpaikka, parisuhde, perhe, ystäväpiiri ja maallista mammonaa. Mitä vielä pitäis saada? Olen nyt 26v. jonkun silmissä jo ikäloppu, itseni mielestä parhaassa iässä. Mulla tosin ei ole koskaan ollut sitä ulkonäköä, joten en kait ole tajunnut sen merkitystä elintilan saamisessa tai maailman pyörittämisessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiekuva kana:
Eilen sulla oli se parisuhdekriisi-juttu, eikö?

Mä en kyllä ymmärrä miksi sun just nyt tai koskaan pitäis "taistella elintilasta"?
Click to expand...

On se nyt vieläkin, ei kai se yhdessä yössä mihinkään häviä. Minusta neljääkymppiä käyvät miehet on tylsiä! Ja itselleni olen kiukkuinen kun en täytä enää niitä ulkonäöllisiä kriteerejä joita itseltäni vaadin! Mulle ikä on kauhistus! Mä en tahdo vanhentua!
 
[QUOTE="vieras";22086651]En ole huomannut et elintilasta pitäis taistella, en ole tainnut huomata sitä koskaan. Mullahan on jo elintilaa, koska mulla on vakityöpaikka, parisuhde, perhe, ystäväpiiri ja maallista mammonaa. Mitä vielä pitäis saada? Olen nyt 26v. jonkun silmissä jo ikäloppu, itseni mielestä parhaassa iässä. Mulla tosin ei ole koskaan ollut sitä ulkonäköä, joten en kait ole tajunnut sen merkitystä elintilan saamisessa tai maailman pyörittämisessä.[/QUOTE]

Oi voi, 26 on just nuori! Odotahan sellaset 8-10 vuotta!
 
Tämä ikäloppu on jo 36 ja tuntuisi säälittävältä ajatella, että pitäisi vongata nuoria miehiä tai taistella jostain pirun elintilasta. Joskus voin kadehtia viisautta (ei siis pelkkää älyä ), muttei vielä ole tullut mieleen kahdetia nuoruutta nuorten miesten vuoksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
On se nyt vieläkin, ei kai se yhdessä yössä mihinkään häviä. Minusta neljääkymppiä käyvät miehet on tylsiä! Ja itselleni olen kiukkuinen kun en täytä enää niitä ulkonäöllisiä kriteerejä joita itseltäni vaadin! Mulle ikä on kauhistus! Mä en tahdo vanhentua!
Click to expand...

Eikun siksi kysyin että en ollut varma olitko se sinä.
Tylsiä..eli siis aikuisia..?
Kyllä sun vaan on hyväksyttävä se asia että vanhenet, ihan hullua tuollainen itsesä kiusaaminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Oi voi, 26 on just nuori! Odotahan sellaset 8-10 vuotta!
Click to expand...

No fyysisesti ehkä nuorempi kuin sinä. Henkisesti olen ollut jo vanha ties miten monet vuodet. Ulkonäölliisesti en ole koskaan ollut se lehtien ihanne nainen, ehkä sen takia en tunne mitään paineita. Monilla ystävillä on ollut jo ties mitä kriisejä. Musta on vain kiva vanheta, koska kaikki ei koskaan saa sitä mahdollisuutta.. niin monet kuolee liian nuorina. Toivottavasti vanhenen yhtä kauniisti kuin äitini :)
 
Tässä keski-iän kynnyksellä huomaa, että se ettei ole koskaan ollut laakson kaunein lilja, on ihan armollista. Ei koe menettävänsä oikeastaan mitään. Jokainen lisävuosi on vain parannusta aiempaan.
 
[QUOTE="vieras";22086702]No fyysisesti ehkä nuorempi kuin sinä. Henkisesti olen ollut jo vanha ties miten monet vuodet. Ulkonäölliisesti en ole koskaan ollut se lehtien ihanne nainen, ehkä sen takia en tunne mitään paineita. Monilla ystävillä on ollut jo ties mitä kriisejä. Musta on vain kiva vanheta, koska kaikki ei koskaan saa sitä mahdollisuutta.. niin monet kuolee liian nuorina. Toivottavasti vanhenen yhtä kauniisti kuin äitini :)[/QUOTE]

Juu katsos siinäpä se pointti ehkä onkin. Mä taas en ole koskaan tuntenut henkisesti olevani vanha. Mä olen ikuinen 16-vuotias! Minusta ei ole vielä tuntunut aikuiselta, vaikka täysi-ikäinen olen ollut jo kauan aikaa ja vanhempanakin yli 10 vuotta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Juu katsos siinäpä se pointti ehkä onkin. Mä taas en ole koskaan tuntenut henkisesti olevani vanha. Mä olen ikuinen 16-vuotias! Minusta ei ole vielä tuntunut aikuiselta, vaikka täysi-ikäinen olen ollut jo kauan aikaa ja vanhempanakin yli 10 vuotta.
Click to expand...

Eih, ihan tosi? Ikuinen 16-vee?
Miksi se aikuisuus pitäisi olla jotakin tylsää ja ikävää? Käyt kuitenkin töissä, kasvatat lasta, olet vastuussa asioista..eli aikuinen?
 
[QUOTE="vieras";22086753]Tässä keski-iän kynnyksellä huomaa, että se ettei ole koskaan ollut laakson kaunein lilja, on ihan armollista. Ei koe menettävänsä oikeastaan mitään. Jokainen lisävuosi on vain parannusta aiempaan.[/QUOTE]

Tiedän, että on omahyväistä valittaa kun omistaa hyvän kropan, useimmat katsoo sinua kieroon, mutta kun nyt koitan pitää huolta kropastani niin saan tehdä hemmetisti töitä, ennen mun ei tarvinnut tehdä sitä ollenkaan. Kiinteys on jotakin joka ennen oli, nykyään ei! Mä inhoan sitä kun huomaan, että kroppani rapistuu. Jos lähtee kiinteys niin seuraavana on rypyt. Vanhat naiset on rumia!
 
Lapsista on varmaan aika noloa jos äiti on mieletään 16-vuotias :whistle: Viimeistään kun ne on itse sen ikäisiä ja äiti yrittää iskeä niiden luokkakavereita ja käyttää samoja vaatteita :kieh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ooo:
Lapsista on varmaan aika noloa jos äiti on mieletään 16-vuotias :whistle: Viimeistään kun ne on itse sen ikäisiä ja äiti yrittää iskeä niiden luokkakavereita ja käyttää samoja vaatteita :kieh:
Click to expand...

Nyt sä olet tajunnut tuon ihan väärin. Eräs tuttuni joka käy jo seitsemääkymmentä sanoi tuntevansa itsensä myös 16-vuotiaaksi, ei hänkään yritä iskeä lastensa kavereita. Se on vaan tunne sisällä.
 
Kyllä me kaikki ihmiset mahdutaan ja kaikille tulee ikää lisää koko ajan. Mä täytän seuraavaksi 30. Kyllähän se vähän mietityttää. Ei tunnu kolmekymppiseltä. Ei varmaan ikinä tule tuntumaan.
 
Mä olen ainakin ulkoisesti kaunis ja viehättävä ollut aina, siis muiden lausumaa tämä. Tiedostan sen itsekkin, en ole typerä enkä sokea.
Omasta mielestäni paranen vain kun kuljen nyt kohti 4-kymppisiäni :) Sinne on vielä jokunen vuosi... :) En haluaisi olla päivääkään nuorempi. Tähän olisi oikeastaan kiva pysähtyä, n. 35-v, aikuinen nainen, kaunis, hyvässä kunnossa. Muutama ohut naururyppy vain kaunistaa ja kertoo ihanasta elämästä.
Kun seuraan tässä teinejämme, en ikuna haluisi enää olla tuon ikäinen... Olen mielelläni äiti, vauva-arki ei vielä minua pahemmin rasita(meillä on myös 1-vuotias) joten haaveilenkin vielä yhdestä vauvasta :)
Lapsenmielisyyden olen minäkin säilyttänyt, voin helposti uppoutua rakentamaan lumi tai hiekkalinnaa, ja käydä päiväunille. Mut teini-ikäisiin en kyllä voi samaistua :/
Realistisesti haluan silti vanheta, haluan joskus sitten olla myös mummo joka rakentaa lumilinnoja :) Haluan juhlia 60- vuotispäiviäni ja ihailla perhettäni. Olla iloinen siitä etten käyttäydy yhtä ääliömäisesti kuin teini-ikäiset lapseni/lastenlapseni... :)
60- vuotispäiviini on vielä jonkun aikaa, niitä odotellessa nautin varhais-keski-ikäisyydestäni :D (onko toi ees oikea sana?) ja koitan hätyytellä noita 20-30 vuotiaita poikasia pois kimpustani. :D
 
Mun ikäkriisi ilmenee siten että mä tunenn valtavaa vetoa itseäni huomattavasti nuorempiin sekä vanhempiin miehiin. Omanikäiset- evvk...

:p


Siis jos puhutaan vain tästä kriisin ilmenemismuodosta ja vaietaan kokonaan kaikista muista jutuista joilla se piru itseään ilmaisee...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Juu katsos siinäpä se pointti ehkä onkin. Mä taas en ole koskaan tuntenut henkisesti olevani vanha. Mä olen ikuinen 16-vuotias! Minusta ei ole vielä tuntunut aikuiselta, vaikka täysi-ikäinen olen ollut jo kauan aikaa ja vanhempanakin yli 10 vuotta.
Click to expand...

Niin, mä olen aina tuntenut itteni suunnilleen parikymppiseksi eli varsin aikuiseksi. Mutta huomaan kyllä joskus ajattelevani esim. 19v. siskon toilailuista, et voi voi kun on naivia.. odotas kun vähän kasvat. Joo, joten en tunne olevani mitenkään kuusitoistavuotias minäni :D Mäkin kyl pidän huolta kehostani, mut en ulkonäön kannalta vaan terveyden. Mun mielestä on kiva vaan jos on kaunis ja omistaa kauniin kropan. Ite kun sellaista en ole omistanut, niin en kyl koekkaan et olisin joutunut jotenkin erityisesti kilpailemaan täällä maailmassa.
 
Kriisi sulla tosiaan on, aika kultaa muistot! Olen itse ketjussakin mainitun 26 ja kylläpä oli elämä tylsää ihan parikymppisenä. Nyt elän perhe-elämää ja INNOISSANI odotan nelikymppiseksi tulemista (aion huolehtia ulkonäöstä/kropasta ja pysyä kuosissa - jos se on sinulla mielessä, tee jotain, ikä saa kyllä näkyä mutta ei tarvitse rupsahtaa) Eikös sinunkin lapsesi ole jo aika isoja? Nelikymppisenä omani ovat jo täysi-ikäisiä sekä teinejä, voi miten odotan sitä aikaa. Tuossa deitti-ilmoja aikani kuluksi selanneena olen kyllä huomannut, että nelikymppiset miehet ovat usein niin ukkoutuneen näköisiäkin mutta joukkoon mahtuu varmasti helmiäkin tai sitten pitää vaan ryhtyä Puumaksi :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Kriisi sulla tosiaan on, aika kultaa muistot! Olen itse ketjussakin mainitun 26 ja kylläpä oli elämä tylsää ihan parikymppisenä. Nyt elän perhe-elämää ja INNOISSANI odotan nelikymppiseksi tulemista (aion huolehtia ulkonäöstä/kropasta ja pysyä kuosissa - jos se on sinulla mielessä, tee jotain, ikä saa kyllä näkyä mutta ei tarvitse rupsahtaa) Eikös sinunkin lapsesi ole jo aika isoja? Nelikymppisenä omani ovat jo täysi-ikäisiä sekä teinejä, voi miten odotan sitä aikaa. Tuossa deitti-ilmoja aikani kuluksi selanneena olen kyllä huomannut, että nelikymppiset miehet ovat usein niin ukkoutuneen näköisiäkin mutta joukkoon mahtuu varmasti helmiäkin tai sitten pitää vaan ryhtyä Puumaksi :whistle:
Click to expand...

Sehän se onkin kun lapsi on iso niin mulla on liikaa aikaa miettiä mitä elämältä tahtoo. Sitten kun vielä tilanne on se, että mikään suunnitelma ei oikeastaan elämässä mennyt niin kuin piti niin arvioinnin aika taitaa olla käsillä kyllä. Pidän itsestäni huolta, olen kaunis ja kroppani on ikäisiäni paremassa kunnossa ja puuman minusta saa helposti, mutta kas siinäpä sitten onkin se kilpailuasetelma! Ja kaikkein hulluinta on se, että miks mä mietin tällaisia asioita. Mä en tiedä kenelle haluan olla kaunis, itseni vuoksi vai muiden, mutta mitä vanhemmaksi tulen niin sen pinnallisempi kohta olen.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa