Ikävä Suomeen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja uupunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

uupunut

Vieras
10 vuotta oltu ulkomailla miehen työn perässä muutamassa eri maassa. Nyt lapset jo "isoja", minä päivät kotona. Töihin ei oikein voi mennä kun palkat niin surkeita ja sitten pitäisi palkata iltapäiviksi hoitaja kotiin eli taloudellisesti ei kannata ja minun koulutuksellani ei täällä "kunnollista" työtä saa. Mies ei halua vielä palata Suomeen kun hänellä on täällä hyvä työ ja Suomessa palkka putoaisi reilusti. Lapset asuneet koko ajan ulkomailla, osaavat kyllä suomea, mutta viihtyvät nyt täällä hyvin. Itkettää tämä tilanne ja tylsyys ja turhautuneisuus. Ei kai mua sitten vaan ole luotu kotirouvaksi. Avustan säännöllisesti lasten koululla kaikissa myyjäisisä ym. vastaavissa jutuissa, mutta silti elämän sisältö on kovin kuiva. ystäviä täällä kyllä on ja moni samassa tilanteessa ja sitten itketään yhdessä tätä turhauttavaa eloa. Tuntuu vaan niin toivottomalta ja turhalta, sisältökuivalta tämä elämä, vaikka kaikki asiat on kuitenkin hyvin. Siis ollaan terveitä, miehellä hyvä työ, jolla elättää meidät. Mutta hän ei ainakaan halua viiteen vuoteen palata Suomeen. Ajatuskin viidestä lisävuodesta kauhistuttaa..
 
miksi siellä pitää palkata lapsille hoitaja iltapäiväksi? täällä suomessa ne palloilevat itsekseen. ei meilläkään mummoja tai mitään apua ole. olemme myös muuttaneet kauas suvusta. ja masentaa myös miten tyhmiä täällä ovat ihmiset, vaikka asumme suomessa mutta niin kaukana järkevistä lapsuuden ihmisistä. täällä kaikki ovat tyhmiä.
 
Lapsista nuorin 6 eli aika nuori olemaan itsekseen tai siis sisarusten kanssa kotona. Suomessa pääsen yleensä käymään vain kerran vuodessa eli liian harvoin. Vanhemmat on 10 vuotta vanhempia kuin silloin kun tänne tultiin, lapset näkevät serkkujaan ja muuta sukuaan harvoin. Mutta mies ei tätäkään näkökulmaa ymmärrä. Olen miettinyt auttaisiko avioero, entä jos vaan eroan ja vien lapset mukanani. Jääkööt mies sitten tänne kun ura kerran on niin tärkeä.
 
Palsta jumittaa nyt mulla, kestää ikuisuuden että viestit menee läpi :D No opiskelu olis tietenkin yksi vaihtoehto, kyllä täällä voi opiskella, mutta mulla on tosiaan tutkinto jo Suomesta, joten en oikein tiedä että huvittaisiko sitten kuitenkaan opiskelu ihan vain opiskelun vuoksi. Haluaisin mennä töihin ja ansaita omat rahani. Ehkä mies suostuisi kuitenkin tulemaan Suomeen jos sen pakottamalla pakottaisi, mutta jättäisi varmaan aika ison arven meidän suhteeseen
 
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut:
Lapsista nuorin 6 eli aika nuori olemaan itsekseen tai siis sisarusten kanssa kotona. Suomessa pääsen yleensä käymään vain kerran vuodessa eli liian harvoin. Vanhemmat on 10 vuotta vanhempia kuin silloin kun tänne tultiin, lapset näkevät serkkujaan ja muuta sukuaan harvoin. Mutta mies ei tätäkään näkökulmaa ymmärrä. Olen miettinyt auttaisiko avioero, entä jos vaan eroan ja vien lapset mukanani. Jääkööt mies sitten tänne kun ura kerran on niin tärkeä.

jaa no on suomikin pitkä maa ja sukua näkee aika harvoin. on harrastukset ja menot lapsilla ja kesät lyhyitä . silloinnähdään.

ainoa syy jonka vuoksi kannattaa miettiä suomeen paluuta on tuo sinun viihtymättömyys.
mitä tekisit suomessa? entä jos masentaisi täälläkin? suomi on ankea ja lapsivihamielinen maa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut:
Olen miettinyt auttaisiko avioero, entä jos vaan eroan ja vien lapset mukanani. Jääkööt mies sitten tänne kun ura kerran on niin tärkeä.

Onnistuukohan, jos mies ei suostu?

Hmm. Hyvä kysymys. Kyseessä kai lähetetty työntekijä. Mutta olen ymmärtänyt, että lapset jäävät riitatilanteessa sinne, missä koko perhe on viimeeksi asunut yhtenäisenä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PsychoKiller:
Mutta olen ymmärtänyt, että lapset jäävät riitatilanteessa sinne, missä koko perhe on viimeeksi asunut yhtenäisenä?

Noin se kansainvälinen sopimus sanoo, mutta eihän kaikki maat ole sitä allekirjoittaneet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut:
Lapsista nuorin 6 eli aika nuori olemaan itsekseen tai siis sisarusten kanssa kotona. Suomessa pääsen yleensä käymään vain kerran vuodessa eli liian harvoin. Vanhemmat on 10 vuotta vanhempia kuin silloin kun tänne tultiin, lapset näkevät serkkujaan ja muuta sukuaan harvoin. Mutta mies ei tätäkään näkökulmaa ymmärrä. Olen miettinyt auttaisiko avioero, entä jos vaan eroan ja vien lapset mukanani. Jääkööt mies sitten tänne kun ura kerran on niin tärkeä.

jaa no on suomikin pitkä maa ja sukua näkee aika harvoin. on harrastukset ja menot lapsilla ja kesät lyhyitä . silloinnähdään.

ainoa syy jonka vuoksi kannattaa miettiä suomeen paluuta on tuo sinun viihtymättömyys.
mitä tekisit suomessa? entä jos masentaisi täälläkin? suomi on ankea ja lapsivihamielinen maa.

Häh, ei oo kyl lapsivihamielinen maa - ainaki moni keskieurooppalainen ihailee juuri sitä, kuinka täällä lapset on huomioitu niin junissa kuin ravintoloissakin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Verrattuna mihin:
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut:
Lapsista nuorin 6 eli aika nuori olemaan itsekseen tai siis sisarusten kanssa kotona. Suomessa pääsen yleensä käymään vain kerran vuodessa eli liian harvoin. Vanhemmat on 10 vuotta vanhempia kuin silloin kun tänne tultiin, lapset näkevät serkkujaan ja muuta sukuaan harvoin. Mutta mies ei tätäkään näkökulmaa ymmärrä. Olen miettinyt auttaisiko avioero, entä jos vaan eroan ja vien lapset mukanani. Jääkööt mies sitten tänne kun ura kerran on niin tärkeä.

jaa no on suomikin pitkä maa ja sukua näkee aika harvoin. on harrastukset ja menot lapsilla ja kesät lyhyitä . silloinnähdään.

ainoa syy jonka vuoksi kannattaa miettiä suomeen paluuta on tuo sinun viihtymättömyys.
mitä tekisit suomessa? entä jos masentaisi täälläkin? suomi on ankea ja lapsivihamielinen maa.

Häh, ei oo kyl lapsivihamielinen maa - ainaki moni keskieurooppalainen ihailee juuri sitä, kuinka täällä lapset on huomioitu niin junissa kuin ravintoloissakin...

lapsivihamielinen monessakin suhteessa. esim. palkat ja verotus. suomessa lapsiperheitä ei tueta mitenkään vaan lapsiperheet ovat verojen nettomaksajia. muualla saa maksaa vähemmän veroa jos on elätettäviä lapsia.

lapsivihamielinen siinä, että ihmiset eivät hymyile ja juttele lapsille vaan kohtelevat huonosti.
ei saisi näkyä kaupoissa eikä ravintoloissa.
ihmiset eivät kunnioita lapsiperheparkkipaikkoja jn.e
 
Menisin tietenkin töihin Suomessa ja kyllä tässä sen verran kauan on ulkomailla asunut, ettei elo täälläkään mitään ruusulla tanssimista ole joka asiassa. Kaikki sukulaisemme ovat Suomessa ja asuvat suht lähellä, kaukaisimmat vain 150 km päässä, mutta lasten isovanhemmat ja useimmat meidän sisaruksistamme perheineen asuvat noin 50 km säteellä. Myönnän olevani kateellinen lukiessani siskoni blogia, jossa on kuvia lapsen synttäreistä, jossa kaikki sukulaiset ja mummot ym. Mulla on siis kaksi syytä, en viihdy täällä ja toisekseen ikävöin perhettäni ja sitä tukiverkostoa, joka ainakin meidän suvussa on suuri. Olen nyt kolme kertaa rakentanut täällä ulkomailla koko tukiverkoston (heikon sellaisen) aina uudestaan joka muuton jälkeen. Kun asuimme Suomessa niin en muista, että olisin siellä asumisesta valittanut, ekat vuodet viihdyin myös ulkomailla hyvin, mutta viimeiset vuodet olleet yhtä tuskaa, varsinkin kun nykyinen asuinmaamme ei mua kiehdo kyllä yhtään. Asumme siis Etelä-Amerikassa ja vaihtaisin tän ihan milloin vaan Suomen räntäkeleihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja Verrattuna mihin:
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut:
Lapsista nuorin 6 eli aika nuori olemaan itsekseen tai siis sisarusten kanssa kotona. Suomessa pääsen yleensä käymään vain kerran vuodessa eli liian harvoin. Vanhemmat on 10 vuotta vanhempia kuin silloin kun tänne tultiin, lapset näkevät serkkujaan ja muuta sukuaan harvoin. Mutta mies ei tätäkään näkökulmaa ymmärrä. Olen miettinyt auttaisiko avioero, entä jos vaan eroan ja vien lapset mukanani. Jääkööt mies sitten tänne kun ura kerran on niin tärkeä.

jaa no on suomikin pitkä maa ja sukua näkee aika harvoin. on harrastukset ja menot lapsilla ja kesät lyhyitä . silloinnähdään.

ainoa syy jonka vuoksi kannattaa miettiä suomeen paluuta on tuo sinun viihtymättömyys.
mitä tekisit suomessa? entä jos masentaisi täälläkin? suomi on ankea ja lapsivihamielinen maa.

Häh, ei oo kyl lapsivihamielinen maa - ainaki moni keskieurooppalainen ihailee juuri sitä, kuinka täällä lapset on huomioitu niin junissa kuin ravintoloissakin...

lapsivihamielinen monessakin suhteessa. esim. palkat ja verotus. suomessa lapsiperheitä ei tueta mitenkään vaan lapsiperheet ovat verojen nettomaksajia. muualla saa maksaa vähemmän veroa jos on elätettäviä lapsia.

lapsivihamielinen siinä, että ihmiset eivät hymyile ja juttele lapsille vaan kohtelevat huonosti.
ei saisi näkyä kaupoissa eikä ravintoloissa.
ihmiset eivät kunnioita lapsiperheparkkipaikkoja jn.e

Edelleen, missä on tuo "muualla"? Suomessa on pitkät vanheimpanvapaat ja muutenkin verotus, koulutus ja päivähoito järjestetty niin, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus töissä käyntiin - kenties se on sitten "lapsivihamielisyyttä"? Ja kyllä Suomessa lapset on huomattavan hyvin tervetulleita ravintoloihin ja kauppoihin, monissahan on jopa leikkipaikat - montako sellaista oot nähnyt esim. Keski-Euroopassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut:
Menisin tietenkin töihin Suomessa ja kyllä tässä sen verran kauan on ulkomailla asunut, ettei elo täälläkään mitään ruusulla tanssimista ole joka asiassa. Kaikki sukulaisemme ovat Suomessa ja asuvat suht lähellä, kaukaisimmat vain 150 km päässä, mutta lasten isovanhemmat ja useimmat meidän sisaruksistamme perheineen asuvat noin 50 km säteellä. Myönnän olevani kateellinen lukiessani siskoni blogia, jossa on kuvia lapsen synttäreistä, jossa kaikki sukulaiset ja mummot ym. Mulla on siis kaksi syytä, en viihdy täällä ja toisekseen ikävöin perhettäni ja sitä tukiverkostoa, joka ainakin meidän suvussa on suuri. Olen nyt kolme kertaa rakentanut täällä ulkomailla koko tukiverkoston (heikon sellaisen) aina uudestaan joka muuton jälkeen. Kun asuimme Suomessa niin en muista, että olisin siellä asumisesta valittanut, ekat vuodet viihdyin myös ulkomailla hyvin, mutta viimeiset vuodet olleet yhtä tuskaa, varsinkin kun nykyinen asuinmaamme ei mua kiehdo kyllä yhtään. Asumme siis Etelä-Amerikassa ja vaihtaisin tän ihan milloin vaan Suomen räntäkeleihin.

olet varmasti uupunut. ymmärrän miten raskasta muuttaminen uuteen paikkaan on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut:
Asumme siis Etelä-Amerikassa ja vaihtaisin tän ihan milloin vaan Suomen räntäkeleihin.

Ja minä koska tahansa täältä Englannista takaisin ihanaan Argentiinaan.

Kuinka tosissasi olet miehellesi puhunut Suomeen muutosta? Jos et todellakaan viihdy, niin turha siellä on alkaa kitua. Onko minkäänlainen kompromissi mahdollinen? Että tulisitte esim. takaisin Eurooppaan, mutta ei Suomeen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Verrattuna mihin:
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja Verrattuna mihin:
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut:
Lapsista nuorin 6 eli aika nuori olemaan itsekseen tai siis sisarusten kanssa kotona. Suomessa pääsen yleensä käymään vain kerran vuodessa eli liian harvoin. Vanhemmat on 10 vuotta vanhempia kuin silloin kun tänne tultiin, lapset näkevät serkkujaan ja muuta sukuaan harvoin. Mutta mies ei tätäkään näkökulmaa ymmärrä. Olen miettinyt auttaisiko avioero, entä jos vaan eroan ja vien lapset mukanani. Jääkööt mies sitten tänne kun ura kerran on niin tärkeä.

jaa no on suomikin pitkä maa ja sukua näkee aika harvoin. on harrastukset ja menot lapsilla ja kesät lyhyitä . silloinnähdään.

ainoa syy jonka vuoksi kannattaa miettiä suomeen paluuta on tuo sinun viihtymättömyys.
mitä tekisit suomessa? entä jos masentaisi täälläkin? suomi on ankea ja lapsivihamielinen maa.

Häh, ei oo kyl lapsivihamielinen maa - ainaki moni keskieurooppalainen ihailee juuri sitä, kuinka täällä lapset on huomioitu niin junissa kuin ravintoloissakin...

lapsivihamielinen monessakin suhteessa. esim. palkat ja verotus. suomessa lapsiperheitä ei tueta mitenkään vaan lapsiperheet ovat verojen nettomaksajia. muualla saa maksaa vähemmän veroa jos on elätettäviä lapsia.

lapsivihamielinen siinä, että ihmiset eivät hymyile ja juttele lapsille vaan kohtelevat huonosti.
ei saisi näkyä kaupoissa eikä ravintoloissa.
ihmiset eivät kunnioita lapsiperheparkkipaikkoja jn.e

Edelleen, missä on tuo "muualla"? Suomessa on pitkät vanheimpanvapaat ja muutenkin verotus, koulutus ja päivähoito järjestetty niin, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus töissä käyntiin - kenties se on sitten "lapsivihamielisyyttä"? Ja kyllä Suomessa lapset on huomattavan hyvin tervetulleita ravintoloihin ja kauppoihin, monissahan on jopa leikkipaikat - montako sellaista oot nähnyt esim. Keski-Euroopassa.

tuo muualla on ihan euroopassa. keski-euroopassa.
keski-euroopassa on paljon halvempaa hoitoa. koulu alkaa 4v niin vanhemmilla siis ilmainen koulu kun taas suomessa maksetaan noin 8-vuotiaaksi asti iltapäiävhoidosta. muualla europassa maksetaan vaan noin 4-vuoitaaksi.
ja muualla euroopassa tosiaan lapsivähennykset verotuksessa, jotka suomess apoistetttin perheiltä viime laman kynnyksellä.
 
No mies sai täältä vuosi sitten työn, jossa on tosi hyvät ja palkka ja työnkuvakin sellainen, että hyödyttää miehen cv:tä paljon paremmin kuin edelliset työt. Mutta kaikki muu täällä onkin sitten huonompaa kuin edellisissa maissa, jossa asuimme (kaksi Aasian maata). Ne olivat suorastaan paratiiseja kun vertaa nykyiseen. Ainoa syy miksi mieskin on täällä on se, että on hyvä työ ja erinomainen palkka. Mutta hän tekeekin aika pitkiä päiviä, joten ei samalla tavalla ehdi täällä pitkästyä kuin kotona olevat.

Täältä on vielä niin pirun kallista ja aikaavievää lähteä edes Suomeen :( Tänne tultiin tosiaan tuon huipputyön myötä ja mies ei ihan heti sitä haluaisi vaihtaa huonompaan.. että ei kivalta kuulosta. Ajattelin että jos vuoden pystyis vielä ehkä kituuttamaan ja sitten olisi pakkomuuton paikka, ehkä miehellekin riittäis se 2 v. tuota huipputyötä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
tuo muualla on ihan euroopassa. keski-euroopassa.
keski-euroopassa on paljon halvempaa hoitoa. koulu alkaa 4v niin vanhemmilla siis ilmainen koulu kun taas suomessa maksetaan noin 8-vuotiaaksi asti iltapäiävhoidosta. muualla europassa maksetaan vaan noin 4-vuoitaaksi.
ja muualla euroopassa tosiaan lapsivähennykset verotuksessa, jotka suomess apoistetttin perheiltä viime laman kynnyksellä.

Ainakin minun kaverini maksaa 4veen iltapäivähoidosta 200 puntaa kuussa. Että ei sekään ihan ilmaista ole. Apaut saman verran kuin Suomessa päiväkotipaikka?
 
minä keskustelisin miehen kanssa vakavasti asiasta ja kertoisin kuinka paska mulla on olla. Jos ei hänelle kelpaa, niin ottasin lapset mukaan ja lähtisin Suomeen. Ootko kysyny lapsilta mielipidettä muuttoa suomeen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PsychoKiller:
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
tuo muualla on ihan euroopassa. keski-euroopassa.
keski-euroopassa on paljon halvempaa hoitoa. koulu alkaa 4v niin vanhemmilla siis ilmainen koulu kun taas suomessa maksetaan noin 8-vuotiaaksi asti iltapäiävhoidosta. muualla europassa maksetaan vaan noin 4-vuoitaaksi.
ja muualla euroopassa tosiaan lapsivähennykset verotuksessa, jotka suomess apoistetttin perheiltä viime laman kynnyksellä.

Ainakin minun kaverini maksaa 4veen iltapäivähoidosta 200 puntaa kuussa. Että ei sekään ihan ilmaista ole. Apaut saman verran kuin Suomessa päiväkotipaikka?

Ja mun hollantilaiset kaverini maksavat päivähoidosta ihan hitosti enemmän kuin me täällä Suomessa.
 

Yhteistyössä