Iltalehti: Äitiyden ylisuorittaminen on yleinen ongelma

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kowalski
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja totta:
mä olin tuossa tilanteessa ja nyt oon siinä tilanteessa etten tältä kaikelta jaksa edes huolehtia noita lapsia, oon niin uupunu.

eli aiemmin oli niin että lapsi/lapset kaikessa, parisuhde jäi väkisinkin jalkoihin kun kämpän piti kiiltää ja lapset hoitaa täydellisesti. ja olemme "tukiverkoton" perhe.

nyt sitten en taho jaksaa mitään enää. yritän tästä nousta jaloilleni vielä, eiköhän se joskus.

täällä vähän sama tilanne. Ensimmäiset 6 vuotta äitiyttä meni niin, että omaa aikaa ei ollut käytännössä ollenkaan, vain lapsia/palkkatyötä. (äitiyspalstoilla en käynyt enkä tiennyt olemassakaan). Mummot asuvat tuhansien/satojen kilometiren päässä, ei siis mitään apua.

Nyt viimeisen vuoden aikana en ole saanut oikeastaan mitään aikaiseksi, en jaksa oikein hoitaa lapsia enkä kotia. Yritän ja yritän mutta olen suurimman osan aikaa ärea ja stressaantunut ja hidas.

voikohan tästä nousta enää koskaan? Roosa meriläinen kirjoittaa yhdessä kolumnissaan, että uupumus "pilaa" ihmisen, koskaan ei enää tule samaa suorittavaa ihmistä kerran uupuneesta.

sitä oon minäkin miettinyt, kun tuntuu että joku päivä se taas luonnistuu tämä elämä ja toisena päivänä ei. kateellisena katson kun äidit menevät puistoihin lapsinensa ja isätkin, tuntuu etten mä jaksa kohta mitään. en voi mennä aamulla ulos, ku kämppä on niin likanen, pitää siivota. sitte kuitenkaan en ehi siivota. jotenkin täys oravanpyörä. meillä ei ole edes kavereita, jotka kävis kylässä ja jonka luona vois käydä. eli ei tarvi edes sen vuoksi siivota, että joku tulis kylään ja näkis
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallamus:
Minä taidan kuulua tuohon sakkiin :ashamed:
Meidän parisuhde ei ole saanut kahden keskistä aikaa ties millon ja seksielämää meillä ei ole. Siihen toki liittyy myös fyysiset syyt.

Minäkin ihmettelen miten joillekin siunaantuu lapsia tiheään. Ei meilläkään lasten tulon jälkeen ole ollut seksielämää, on niin raskasta tämä elämä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ellida:
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Ainakaan tähän minä en sorru, minä en ylisuorita yhtään mitään :D

Peesi! Minä oon oikein hyvä ottamaan vaikka laiskottelupäivän kotitöistä!

Mæ taidan olla tæssæ mestari, kun en tee melkein mitææn kotona :) Nytkin on vaatekaapit tyhjænæ, kun en vain jaksa/ viitsi viikata puhtaita pyykkejæ kaappiin. On vaan niin paljon mukavempi olla pihalla, kun aurinko paistaa. Væhæn nautiskella elæmæstæ.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piipi:
Niin, miksi sitä perhe-elämää ylipäätään pitää suorittaa, eikö vai vaan nauttia elämästään...

Mutta tosiasia on että jos esim tämän palstan ohjeiden mukaan joku oikeasti koittais elää niin vuorokaudessa pitäis olla 48 tuntia jotta kaikki olis tehty ja oikein :whistle: ei ihme jos joku uskoo kaikki jutut lehdistä ja palstoilta ja naapureilta ja ystäviltä, ja koittaa sen mukaan elää...

etenkin jos pitää palstailla samalla :saint: :D
 
Mä en oikein tajua tätä ongelmaa. On mahdollista olla hyvä äiti (laittaa lämpimät ruuat, imettää, mennä ensimmäinen vuosi vauvan ehdoilla) ja hyvä työntekijä ja silti nauttia elämästä ja lapsista.
Tai ehkä avainsana on sitten se RIITTÄVÄN hyvä, erityisen siistiä kun meillä ei koko ajan ole ja lapset leikkii keskenäänkin hetkiä, joten aikaa jää muuhun. Mies osaa huolehtia lapsista, joten saan omaakin aikaa...
 
Mä en ole omasta mielestäni tarpeeksi hyvä. Siis en jaksa jatkuvasti olla hyvä äiti (omasta mielestäni). Lapsi saa joskus viettää aikaa pinniksessänsä riehuen ja opetellen seisomaan polvillansa ja minä olen koneella. Kuten nyt. Leikin toki lapsen kanssa ja yritän sylitellä, annan ruokaa säännöllisesti ja monipuolisesti, vaihdan vaippaa jne. ja silti tuntuu että en ole hyvä äiti kun en ole koko ajan kiinni lapsessa. Mutta se on pääni sisällä ja tiedän että olisin vielä huonompi jollen saa tehdä omia juttujani useamman kerran päivässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallamus:
Minä taidan kuulua tuohon sakkiin :ashamed:
Meidän parisuhde ei ole saanut kahden keskistä aikaa ties millon ja seksielämää meillä ei ole. Siihen toki liittyy myös fyysiset syyt.

Minäkin ihmettelen miten joillekin siunaantuu lapsia tiheään. Ei meilläkään lasten tulon jälkeen ole ollut seksielämää, on niin raskasta tämä elämä.

ensimmäisenkin lapsen jälkeen jo? Ja tämä ei ole yksilapsista perhettä vähättelevä kommentti, meilläkin on vain yksi, mutta siis ikinä ei ole niin paljon ollut yhteistä aikaa kuin sillon kun minä olin äitiyslomalla. Palstalla kerrotaan sen johtuneen siitä että meillä on vain 1 lapsi.
 
Olen samaa mieltä, mutta minusta silloin, kun on aivan pieni vauva talossa, niin ei paljon omasta hyvinvoinnista voi huolehtia. Ei tulisi mieleenikään jättää pientä vauvaa hoitoon ja lähteä esim. bilettämään. Joskus äitiydessä on vaan aika, jolloin lasten tarpeet on laitettava omien edelle ja äiti voi huonosti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hannamaria:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallamus:
Minä taidan kuulua tuohon sakkiin :ashamed:
Meidän parisuhde ei ole saanut kahden keskistä aikaa ties millon ja seksielämää meillä ei ole. Siihen toki liittyy myös fyysiset syyt.

Minäkin ihmettelen miten joillekin siunaantuu lapsia tiheään. Ei meilläkään lasten tulon jälkeen ole ollut seksielämää, on niin raskasta tämä elämä.

ensimmäisenkin lapsen jälkeen jo? Ja tämä ei ole yksilapsista perhettä vähättelevä kommentti, meilläkin on vain yksi, mutta siis ikinä ei ole niin paljon ollut yhteistä aikaa kuin sillon kun minä olin äitiyslomalla. Palstalla kerrotaan sen johtuneen siitä että meillä on vain 1 lapsi.

Kaivoin vanhan avauksen esille...

Mun mielestä tuo johtuu just siitä, että on yks lapsi. Meillä ainakin seksielämä näyttää loppuneen kokonaan, kun on kaks lasta, vaikka nuorempikin on jo yli kahden. Meillä ei ole mitään muita ongelmia ja hyvin menee, seksiä ei vaan ole. Ei ehi, ei enää jaksa... Menee koko kuukautiskierto ettei olla tai sit ollaan vaan kerran. Se on kyllä tosi hyvin jos ollaan kaks kertaa ja jos ollaan kolme, niin... Noh, se oli toiveajattelua.
 

Yhteistyössä