Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:En, toi riitti kyllä ja oon miettinyt aika paljon syitä, miksi itse olen ollut joskus kade jollekin. ikinä en ole ollut kade mun veljelle, joka oikeesti piirtää mua paremmin tai kaverille, joka on maailman kaunein tyttö.
Mut sit, ku jotain mun mielestä ei-niin-makeeta juttua kehutaan, niin se sattuu, varsinkin, jos tiedän (tai musta tuntuu siltä ) et oisin sen itse tehnyt paremmin.
Nyt ajattelen, että jos tietää olevansa jossain asiassa oikein hyvä, niin on helpompi antaa arvoa toisten tekemiselle ja voi antaa toisten ilmaista itseään, koska se ei ole uhka sille omanarvon tunnolle siinä asiassa. Tai ei tarvitse olla edes niin hyvä, vaan tiedostaa, ettei oma arvo riipu siitä ja että tietää, että mitkä ne omat taidot ja jutut on.
Kun alkaa miettimään, niin totta tuo on mitä sanoit. Itseasiassa tosi hyvin sanottu!