Veropohjaa laajemmaksi, niin minimiperusturvaan löytyy kyllä rahat.
Suomen sosiaaliturvamenot vuonna 2021 yli 78 000 000 000 euroa
Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2021 :
Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa – kasvua edellisvuodesta alle prosentti
Vuonna 2021 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa. Reaalinen kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli 0,8 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 14 120 euroa. Inflaatio kasvoi yli kahteen prosenttiin vuonna 2021, mikä heikensi sosiaaliturvamenojen reaalikasvua.
www.julkari.fi
Vuonna 2021 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa. Reaalinen kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli 0,8 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 14 120 euroa. Inflaatio kasvoi yli kahteen prosenttiin vuonna 2021, mikä heikensi sosiaaliturvamenojen reaalikasvua.
Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa – kasvua edellisvuodesta alle prosentti
PÄÄLÖYDÖKSET
• Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa vuonna 2021.
•
Työttömyysturvan menot laskivat 7 prosenttia edellisvuodesta.
•
Suurin sosiaaliturvan menoosuus (42 %) liittyy ikäihmisten toimeentuloturvaan ja palveluihin.
• Valtion ja kuntien osuus yhteensä sosiaaliturvan rahoituksesta oli 49,4 prosenttia. Työnantajien rahoitusosuus kasvoi 30,5 prosenttiin.
•
Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen laski 0,7 prosenttiyksiköllä 31,2 prosenttiin.
• Suomen sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Pohjoismaiden toiseksi suurin. (tosin meidän bkt on vuodesta 2008 pudonnut muiden Pohjoismaiden kelkasta ja koko 2010-luvun)
•
Suomessa asukasta kohden lasketut sosiaaliturvamenot olivat Pohjoismaiden toiseksi pienimmät.
Ikääntyminen
Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia (32,7 miljardia euroa) oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Reaalisesti menoissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen.
Menot pääryhmittäin Ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvien menojen osuus oli 42 prosenttia (32,7 miljardia euroa) sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot vähenivät edellisvuodesta reaalisesti 0,1 prosenttia. Ikääntymiseen kohdistuvat menot ovat reaalisesti kasvaneet 138 prosenttia 2000-luvulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvua on ollut 44 prosenttia.
Ikääntymiseen kohdistuvat menot koostuvat valtaosin (84 prosenttia) vanhuuseläkkeistä. Eläkemenojen kasvun syynä ovat työeläkkeiden tason nousu, työeläkkeiden saajien määrän kasvu sekä eläkkeisiin tehtävät vuosittaiset indeksikorotukset.
Työeläkkeensaajien vanhuuseläkkeen keskieläke on kasvanut reaalisesti 67 prosenttia 2000-luvulla. Samalla ajanjaksolla työeläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 70 prosenttia.
Sairaus ja terveys
Sairaus ja terveys -pääryhmään kohdistui toiseksi eniten menoja. Menot olivat vuonna 2021 noin 17,7 miljardia euroa eli 23 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Sairaus- ja terveys -pääryhmässä toimeentuloturvan osuus oli 2,7 miljardia euroa ja palvelujen osuus 15 miljardia euroa. Toimeentuloturvan osalta suhteellisesti eniten menot kasvoivat sairausajan palkoissa (+30 %), ja palveluiden osalta erikoissairaanhoidossa (+4 %) sekä sairausvakuutuksesta korvattavissa yksityisissä sairaanhoitopalveluissa (+4 %).
Perheet ja lapset
Sosiaaliturvan menoista kolmanneksi eniten menoja kohdistui perheisiin ja lapsiin. Pääryhmän menot olivat 7,9 miljardia euroa, joka on 10 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista. Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien menojen reaalinen kasvu oli 5,3 prosenttia edellisvuodesta. Toimeentuloturvan osalta menot reaalisesti vähenivät hieman (-1,4 %), erityisesti väheni lasten kotihoidon tuen menot (-18,7 %). Vanhempainpäivärahoissa oli kasvua noin viisi prosenttia edellisvuoteen. Äitiysrahan saajien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2020 useamman vuoden laskusuunnan jälkeen, ja vuonna 2021 kasvoi edelleen viisi prosenttia. 7 Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien palveluiden menot puolestaan kasvoivat noin 10 prosenttia. Eniten kasvua oli lasten päivähoitomenoissa (+15 %).
Toimintarajoitteisuus
Toimintarajoitteisuus-pääryhmään kohdistui neljänneksi eniten sosiaaliturvan menoja. Menot olivat 7 miljardia euroa, joka on 9 prosenttia kaikista sosiaaliturvan menoista. Menot laskivat reaalisesti 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Toimintarajoitteisuus-pääryhmässä toimeentuloturvan menoista suurin osuus oli työkyvyttömyyseläkemenoja (2,4 miljardia euroa). Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä väheni lähes 6 000 henkilöllä edellisestä vuodesta.8 Palveluiden menot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta puoli prosenttia.
Työttömyys
Työttömyyteen kohdistui viisi miljardia euroa sosiaaliturvan menoista. Menot olivat 6,4 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Työttömyysmenot laskivat reaalisesti noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta.
Menoista 4,7 miljardia euroa oli toimeentuloturvaa ja palveluiden menoja oli 0,4 miljardia euroa. Menojen lasku kohdistui toimeentuloturvaan (-8,7 %) ja palveluiden menot kasvoivat noin 16 prosenttia edellisvuodesta. Muutosten taustalla vaikuttivat edelleen koronaepidemian vuoksi säädetyt väliaikaiset lait, joilla työttömyysturvaa laajennettiin ja tasoa parannettiin.
Muu sosiaaliturva
Muu sosiaaliturva -pääryhmän menot olivat 2,4 miljardia euroa, joka on 3 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Kasvua edellisvuoteen oli reaalisesti neljä prosenttia.
Muu sosiaaliturva -pääryhmässä toimeentulotuen menot (0,7 miljardia euroa) vähenivät reaalisesti 14 prosenttia edellisvuodesta. Maahanmuuttoon liittyvän kotoutumisen edistämisen ja vastaanottotoiminnan menot (0,3 miljardia euroa) vähenivät edelleen kansainvälisen suojelua tai turvapaikkaa hakevien määrän laskiessa 2 545 hakemukseen (3 209 vuonna 2020 ja 4 550 vuonna 2019).
Päihdehuollon menot olivat 0,4 miljardia euroa. Muiden palveluiden menot olivat 0,7 miljardia. Muut palvelut sisältävät muun muassa järjestöjen, valtion sekä kuntien ja kuntayhtymien työllisyyttä tukevia palveluita.
Asuminen
Vuonna 2021
asumiseen liittyvät menot olivat 2,2 miljardia euroa, joka on noin kolme prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista. Menot vähenivät reaalisesti 0,6 prosenttia edellisvuodesta. (Liitetaulukot 2, 3, 4.) Joulukuussa 2021
yleistä asumistukea sai noin 391 611 ruokakuntaa, joka on 2,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Asumisen menoista suurin osa on vuokra-asumiseen kohdistuvaa tukea. Tukea maksettiin 1,6 miljardia euroa vuonna 2021. Vuoden 2017 syksystä alkaen Suomessa opiskelevien vuokra-asuminen siirtyi yleisen asumistuen piiriin.
Eläkkeensaajan asumistukea maksettiin 0,6 miljardia euroa vuonna 2021. Omistusasumiseen asumisen tukea maksettiin 39 miljoonaa euroa.
Asumiseen liittyvää tuen tarvetta voidaan täydentää toimeentulotuella. Asumiseen kohdistuvaa toimeentulotuen osaa ei ole eritelty tilastossa toimeentulotuen kokonaismenoista, joten se kohdistuu tässä tilastossa Muu sosiaaliturva -pääryhmään.
Leski ja muut omaiset
Vähiten menoja kohdistui Leski ja muut omaiset -pääryhmään (2,4 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista). Menot olivat 1,9 miljardia euroa, joka on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Pääryhmän menoista valtaosa on perhe-eläkkeitä (1,8 miljardia euroa). Perhe-eläke turvaa lesken ja lapsen toimeentuloa puolison tai lapsen vanhemman kuoleman jälkeen.
Leskeneläkkeen saajien määrä väheni vuonna 2021 noin 3 000 henkilöllä edellisvuodesta. Lapsen eläkkeen saajien määrä väheni puolestaan noin 500 henkilöllä edellisvuodesta vuonna 2021.
Suuri osa Suomen sosiaalimenoista tuloperusteisia sosiaalimenoja, eli sitä enemmän saa mitä enemmän tienannut ja todennäköisesti on myös mitä enemmän kerättyä varallisuutta. Kaiken lisäksi suurituloiset eläkeläiset elävät 10-20 vuotta pidempään kuin persaukiset. Veronmaksaja maksaa, koska eihän mitään kestävyysvajetta edes olisi jos eläkeläiset maksaisivat täysimääräisesti omat eläkkeensä eläkevakuutusmaksulla. Myös leskeneläke on kummajainen, tuetaan puolison saavutettua elintasoa.
Asumistukea menee myös omistusasujien sekä
eläkeläisten tukemiseen, ei pelkästään vuokralla asuvien tai työttömien.
Lisäksi huomio kiinnittyi siihen että työttömyyteen, toimeentulotukeen ja asumistukeen liittyvät menot olivat laskeneet SDP-johtoisella Marinin hallituskaudella, joten omaehtoiseen työnhakemiseen panostaminen vähintään 4 työpaikkahakemusta kuukaudessa lähettäen (ainakin Manner-Suomea, kaupingeissa asuvia ja kantasuomalaisia koskien) näyttää toimineen hyvin.
Porkkana = mahdollinen työpaikka palkkiona siis riittää, eikä tarvita oikeiston keppiä eli rangaistuksia mikäli työpaikkaaa ei heti hakemisesta huolimatta saa.
Faktahan on että Marinin kaudella työllisyysaste nousi Suomen mittaushistorian korkeimmaksi ja kokoaikaiseksi laskettu työllisyysaste eli tehtyjen työtuntien määrä suhteutettuna väestöön nousi kaikkien Pohjoismaiden korkeimmaksi -
teemme siis eniten työtunteja Pohjoismaista työväestömäärään nähden, melkoinen saavitus!
Myös työtuntien määrä, työn ansiotulojen määrä ja ansiotuloverotuottojen määrä kasvoi Marinin hallituskaudella.
Toivottavasti Marinin kauden hyviä tuloksia ei nyt ryssitä ideologisella mielikuvapolitiikalla.
www.is.fi
Hallituksen aikomat vyönkiristykset edustavat sata vuotta vanhaa kovan talouskurin perinnettä, jonka varhainen soveltaja Suomessa oli rahaministeri Purran ihailema Risto Ryti. Euroopassa talouskovistelun mallia näytti Rytin aikalainen, Italian fasistidiktaattori Benito Mussolini
Kiitos! Nyt iPad lataukseen. Minulla on nyt uutisähky. Selasin myös Ryti-juttuja.
