Isä ei kelpaa

[Floukka]

Meillä on nyt n. 1v 2kk poika ja olen hänen kanssaan päivät kotona kun isä käy töissä.

viime ajat on menneet siten, että minun ollessa kotona lapsi ei halua tehdä mitään ilman äitiä, ei oikeastaan edes leikkiä, saati syödä jne tehdä mitään isän kanssa. se menee itkuksi aina kun isä pukee, syö tai leikitään. Tämä siis silloin kun olen itsekin kotona. Ilmeisen hyvin menee sitten kun mä en oo kotona lainkaan.

Tämä on selvästi alkanut ahdistaa aika paljon isää kun kokoajan saa huomata että äiti "joutuu" tekemään ihan kaikki. Mieheni tuntee,ettei poika välitä hänestä tai ole tärkeä...

Minkälaisia kokemuksia teillä on?

Tahtoisin voivani sanoa miehelleni, että tää on kehitysvaihe mikä menee ohi.
Neuvola on ens kuussa ja sielläkin ajattelin avautua.

Kiitos kommenteista!

 

[lapinonni]

Meillä on nyt n. 1v 2kk poika ja olen hänen kanssaan päivät kotona kun isä käy töissä.

viime ajat on menneet siten, että minun ollessa kotona lapsi ei halua tehdä mitään ilman äitiä, ei oikeastaan edes leikkiä, saati syödä jne tehdä mitään isän kanssa. se menee itkuksi aina kun isä pukee, syö tai leikitään. Tämä siis silloin kun olen itsekin kotona. Ilmeisen hyvin menee sitten kun mä en oo kotona lainkaan.

Tämä on selvästi alkanut ahdistaa aika paljon isää kun kokoajan saa huomata että äiti "joutuu" tekemään ihan kaikki. Mieheni tuntee,ettei poika välitä hänestä tai ole tärkeä...

Minkälaisia kokemuksia teillä on?

Tahtoisin voivani sanoa miehelleni, että tää on kehitysvaihe mikä menee ohi.
Neuvola on ens kuussa ja sielläkin ajattelin avautua.

Kiitos kommenteista!

Kehitysvaihe se vaan on! Ja menee aikanaan ohi! Kuuluu ikään!!!

 

[CC-]

meillä on kans 1v. 2 kk poika ja hän haluaa, että äiti nukuttaa mieluiten. Kun isä on viemässä lasta nukkumaan, poika alkaa itkemään ja tahtoo äidin syliin ja kun otan hänet syliin niin vilkuttaa muulle perheelle iloisesti, että hyvää yötä!

 

[suzyco]

Sama homma täällä 2v tytön kanssa. Iskä ei saa lukea iltasatua ollenkaan jos olen kotona ja välillä vaipan vaihto taikka pukeminen/riisuminen on myös sellasia juttuja joita isi ei saa tehdä ja välillä taas antaa isin pukee mutta ei mun. Eli vaihtelee vähän mielialan mukaan. Tänä aamuna tuli kauhee raivari kun mä jäin viä nukkuun ja isi heräs tytön kanssa. Kesti hetken ja sit oli taas kaikki hyvin. Et oikeestaan toi iltasatu on ainoo mikä on aina mun luettava jos olen kotona. Sit kun en ole kotona,niin ei ole mitään ongelmaa minkään asian kanssa vaikka isi ne tekeekin. Meillä iskä onneks tajuaa sen että on vaan vaihe kehityksessä joka kestää ajan x ja sitten tulee uusia vaiheita. Mua se enempi häiritsee kun tyttö niin syrjii iskäänsä välillä.

Eiköhän se teillä Ap mene kanssa ajanmyötä ohi ja voithan sä ehdottaa isälle et tekis jotain hauskoja juttuja pojan kanssa enempi tms jos se vaikka auttais. Ja ihan kaikessa ei tarvi antaa periks vaikka ensin äitiä huudettaiskin.

 

[Pihlajainen]

Ihan sama tilanne täällä 1,5-vuotiaan tytön kanssa! Isälle kiukutellaan ja heittäydytään maahan makaamaan ja huutamaan jos isä yrittää pukea/vaihtaa vaippaa/syöttää jne. Tätä tapahtuu eniten kun olen kotona eli myös meillä isän ja tyttären yhteiselo sujuu leppoisammin kun ovat kahdestaan.

Miehelle ja myös minulle tämä on turhauttavaa, koska mies kokee, ettei lapsi pidä hänestä ja väsyy jatkuvaan kiukkuamiseen. Minä taas väsyn siihen, että tyttö roikkuu koko ajan minussa ja paha mieli on itselläkin miehen puolesta. Mutta kuulunee ikään ja toivottavastyi menee (nopeasti) ohi...sitten odottelemaan taas sitä seuraavaa "vaihetta"! :kieh:

 

[Mamacita-]

kehitysvaihe se on ja menee ohi välillä tulee isäkausia ja välillä äitikausia.

 

[Repa]

Meillä äiti on lohduttaja,nukuttaja,pukija... mut iskän kanssa on ihan omat jutut,tietyt kirjat,leikit ja "miesten puuhat"... meni aika kauan niin et mies tunsi ittensä ulkopuoliseks kun koitti tehdä samoja asioita kun äiti ja poitsu ei sitä sulattanut,sit jotenkin kekkas ihan omat puuhat mitä tekevät vain kaksistaan ja nykyään poika kelpuuttaa iskää jo sellasiinkin juttuihin mihin aikasemmin ei =)

 

[Localoba]

Meillä poika 1v2kk ja ihan tutulta kuulostaa. Kun olen poissa, niin poika on hyväntuulinen isän kanssa, mutta jos olen kotona niin isä kelpaa sunnuntaisin Ehkä siksi, että on saanut lauantain totutella taas isän seuraan. Kaikkina iltoina isä hoitaa iltatoimet ja nukutuksen ja siitä ei ole annettu periksi. Muutamia kertoja asiasta noussut karmea huuto ja hillittömät kyynelehtimiset. Nyt jo kuitenkin lähtee luotani, kun näkee että makuuhuone on nukkumisvalmiina.

 

[mimmmi]

Samanlaista meillä 1v2kk tytön kanssa! Ja just ensin saattaa reagoida itkulla jos isä ottaa syliinki, mutta rauhottuu sitten kuitenkin jos ei ole mahollista päästä äitin syliin just sillä hetkellä.. Mut aina ensin se reaktio et ei iskääää... :heart:

 

[Rettis]

Meillä äitikausi on jatkunut jo reilun vuoden, tyttö nyt 2v3kk. Onneksi mies ei ole ottanut nokkiinsa, mutta rasittavaa tämä on. Kun ovat miehen kanssa kaksin, kaikki menee paremmin kuin hyvin, mutta kun mä olen kotona, on ihan toinen ääni kellossa. Ihan tyhjästä tämä piiiiitkä kausi aikanaan alkoi. Nyt on onneksi alkanut olla päiviä, että isiä pyydetään juttuihin mun sijasta. Ehkä tämä muuttuu kohta isikaudeksi...