isäkuukausi,mitä järkeä?kuka pitää ja mitä äiti tekee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä isäkin halusi hoitaa vauvaa (muunlaista miestä en ottaisikaan), joten hän piti isäkuukauden (jolloin itse olin osin kesälomalla -> yhteistä aikaa ja uuden järjestelmän sisäänajo kaikille osapuolille ) ja jäi sitten hoitovapaalle muutamaksi kuukaudeksi, ennen kuin lapsi menee muualle hoitoon. Imetän yhä jonkin verran, mutta minulla on mahdollisuus tehdä lyhyempää päivää (vastaan siis itsenäisesti siitä että työt tulevat tehdyksi, tarkoittaa tietysti iltaisin ja viikonloppuisin pieniä työrupeamia, jotka teen kotona). Jos tiesin, että päivä venyy, mies toi vauvan imetettäväksikin välillä. Olemme myös päätyneet kokolailla samanlaisiin asemiin työssä ja samoille aloille, joten naiset "totta kai" kotona pitävää palkkaeroa ei ole, joten sikälikin on sama, kumpi sen 300 e kuukaudessa saa, tiukempaa on joka tapauksessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja köyhä keskituloinen;24757860:
Se onkin vaihtoehto rikkaille. Kukaan kotiäiti/työtön äiti ei siltä ajalta saa senttiäkään mistään rahaa. Isäkuukauden aikana kotiin jäävä puolisokin saa normaaleista kuukausituloista 60% palkkaa. Jos perheessä on enemmän sisaruksia, asuntolainaa ja autolainaa- kannattaa harkita tarkkaan

Höpö höpö. Kyllä äiti voi olla tuon ajan työttömänä ja saada päivärahaa.

Toisekseen, mikä helvetin pakko se isäkuukausi on pitää kesällä, niinkuin joku opiskelija sanoi. Senhän voi pitää melkein koska vaan.

Kolmannekseen. Sen isäkuukauden totta vie voi pitää melkein koska vaan. Pakkoko sitä on pitää heti äitiysloman loputtua? Senhän voi pitää vaikka pari kk äitiysloman jälkeen, tai vaikka vasta sitten kun se tissilapsi on 1,5 vuotta ja vieroitettu siitä tissistä päis.

Joku fiksu koyhä keskituloinen vois jopa pitää sen seuraavana kesänä ja ottaa sitten omat kesälomat rahana eikä pitää niitä ollenkaan.
 
Pidettiin. Olin lomalla, kun lomapäiviä oli kertynyt. Aiemmin olin jo ehtinyt ilmoittaa olevani hoitovapaalla, mutta sitten muutin nuo isäkuukauden päivät mulle lomapäiviksi ja sitten taas mun hoitovapaa jatkui. Ei mitään ongelmaa.
 
Isäkuukausi on teoriassa loistava juttu, tosin käytännössä tasa-arvon suhteen sen merkitys on vähän niin ja näin; useimmat kun tuntuvat ottavan sen yhteisen lomailun kannalta. Mutta varmasti se sellaisenakin auttaa lapsiperheitä jaksamisessa.

Meillä isäkuukausi tulee ajankohtaiseksi lapsen ollessa noin kahdeksan kuukautta. Imetyksen kannalta tuntuisi mukavammalta pitää se myöhemmin, mutta noin se tuli aikanaan sovittua, ja minua tarvitaan tuolloin töissä. Niinpä ajattelin lypsää ruokatunnilla ja viedä maidot kylmälaukussa kotiin.

Hoitovapaalla aiomme miehen kanssa kumpikin olla puoli vuotta, ja minun puolikkaani tulee juuri imetyksen vuoksi ensin. Mutta täytyy sanoa, että varsin mukavaa pistäytyä välillä töissä, että sitten jaksaa nauttia kotonaolostakin. Ja olisi mielestäni taloudellisessa mielessäkin epäreilua, jos minä pitäisin kaikki vanhempainvapaat ja miehelle jäisi vain heikommin "palkattua" hoitovapaata.

Kannattaa muistaa, että mahdollisuus perhevapaisiin on lakisääteinen oikeus. Ja oikeutena pitäisi juuri nähdä mahdollisuus olla oman lapsen kanssa kotona.
 
Me pidetään. :)

Ihan sama sinänsä, kun tehdään työt kotoa käsin. Eli voin imettää aina tarvittaessa. Erona se, että minä istun työhuoneessa päivät sen muun ajan ja iskä on se, joka hoitaa muksun syötöt (muut kuin imetys ;)) ja päikkärit. Niin ja toivon mukaan vähän muutakin. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näin meilläpäin;24758379:
Isäkuukausi on teoriassa loistava juttu, tosin käytännössä tasa-arvon suhteen sen merkitys on vähän niin ja näin; useimmat kun tuntuvat ottavan sen yhteisen lomailun kannalta. Mutta varmasti se sellaisenakin auttaa lapsiperheitä jaksamisessa.

Meillä isäkuukausi tulee ajankohtaiseksi lapsen ollessa noin kahdeksan kuukautta. Imetyksen kannalta tuntuisi mukavammalta pitää se myöhemmin, mutta noin se tuli aikanaan sovittua, ja minua tarvitaan tuolloin töissä. Niinpä ajattelin lypsää ruokatunnilla ja viedä maidot kylmälaukussa kotiin.

Hoitovapaalla aiomme miehen kanssa kumpikin olla puoli vuotta, ja minun puolikkaani tulee juuri imetyksen vuoksi ensin. Mutta täytyy sanoa, että varsin mukavaa pistäytyä välillä töissä, että sitten jaksaa nauttia kotonaolostakin. Ja olisi mielestäni taloudellisessa mielessäkin epäreilua, jos minä pitäisin kaikki vanhempainvapaat ja miehelle jäisi vain heikommin "palkattua" hoitovapaata.

Kannattaa muistaa, että mahdollisuus perhevapaisiin on lakisääteinen oikeus. Ja oikeutena pitäisi juuri nähdä mahdollisuus olla oman lapsen kanssa kotona.
Mitä väliä (tuo boldattu)?
Kai nyt jokaisessa perheessä (ja varsinkin kun tasa-arvoa juuri hehkutit) rahat menee joka tapauksessa puoliksi, olipa kumpi tahansa sitten hoitovapaalla YHTEISEN lapsen vuoksi!?!
 
eihän sitä isäkuukautta tarvi pitää heto vanhempainpäivärahakauden päätteeksi, vaan sen voi siirtää.. minä oon sopinu meneväni kuudeks viikkoa tööihin ku nuorempi on reilu vuosikas, mies pitää sitten sen isäkuukauden. samalla tavalla tehtiin esikoisen kohdalla.
 
[QUOTE="kerttu";24758413]Mitä väliä (tuo boldattu)?
Kai nyt jokaisessa perheessä (ja varsinkin kun tasa-arvoa juuri hehkutit) rahat menee joka tapauksessa puoliksi, olipa kumpi tahansa sitten hoitovapaalla YHTEISEN lapsen vuoksi!?![/QUOTE]

Mitä tarkoitat sillä, että "rahat menee puoliksi"? Meidän perheessämme kaikki rahat eivät todellakaan "mene" puoliksi. Arjen menot toki on maksettu tähän saakka 50/50, ja sitten kun toinen on hoitovapaalla, toinen luonnollisesti hoitaa elämisen kulut.

Mutta kaikki säästetty, peritty ja sijoitettu ei todellakaan "mene puoliksi". Ja omasta pankkitilistä pitää jokaisen työtä tekevän naisen pitää kiinni, jos ei muuten niin suffragettiesiäitien muistoa kunnioittaakseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näin meilläpäin;24758504:
Mitä tarkoitat sillä, että "rahat menee puoliksi"? Meidän perheessämme kaikki rahat eivät todellakaan "mene" puoliksi. Arjen menot toki on maksettu tähän saakka 50/50, ja sitten kun toinen on hoitovapaalla, toinen luonnollisesti hoitaa elämisen kulut.

Mutta kaikki säästetty, peritty ja sijoitettu ei todellakaan "mene puoliksi". Ja omasta pankkitilistä pitää jokaisen työtä tekevän naisen pitää kiinni, jos ei muuten niin suffragettiesiäitien muistoa kunnioittaakseen.

No saa niitä ongelmia kehittääkin, jos ei muuta tekemistä ole. :)

Jokaisen oma asia. Meidän huushollilla pelaa loistavasti yhteiset rahat -ajatus. Eipä tule ongelmia tämmösistäkään asioista kuin isäkuukausi.

Niin ja kyllä. Meillä on omat tilit, mutta vain paperilla. Miehellä on käyttöoikeus mun tilille ja mulla sen tilille. Lisäksi mulla on kortti suoraan sen tilille (mies pääsee mun tilille sentään vain verkkopankin tai pankin kautta. Ei halunnu korttia, tarjosin kyllä). Kun on naimisissa aivot omaavan ihmisen kanssa, ongelmiakaan ei ole moisesta järjestelystä tullut. :)
 
Mekin pidettiin ja olin vuosilomalla sen ajan. Meillä lomat piti pitää tiettyyn aikaan mennessä, tai näin palkanlaskija sanoi. Myöhemmin selvisi että olisi voinut säästöönkin jotain jättää.

Mun mielestä isyyskuukauden ajankohta pitäisi olla perheen päätettävissä. Siinä vaiheessa kun palasin töihin, olis ollut mukava jos mies olisi voinut olla kotona ja lapset päässeet vaikka ensimmäisen hoitoviikkonsa aloittamaan osapäiväisenä. Ja isä olisi kuitenkin muutaman viikon saanut kokeilla minun arkeani, sillä kun ei vieläkään ole hajuakaan mitä kaikkea kotona pitäisi tehdä ellei erikseen sanota :D
 
Mitäpäs sitä vouhkaamaan, kun ei ole sitä pakko pitää. Sitä varten kannattaa säästää jos haluaa miehen jäävän kotiin ja olemalla itse samaan aikaan kotona.

Mut miks se on isäkuukausi? Onhan niitä koti-isiäkin vanhempainrahakaudella ja äidit lähteneet töihin heti äitiysrahakauden loputtua. Kai sen isäkuukauden voi sit pitää äitikin...?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näin meilläpäin;24758504:
Mitä tarkoitat sillä, että "rahat menee puoliksi"? Meidän perheessämme kaikki rahat eivät todellakaan "mene" puoliksi. Arjen menot toki on maksettu tähän saakka 50/50, ja sitten kun toinen on hoitovapaalla, toinen luonnollisesti hoitaa elämisen kulut.

Mutta kaikki säästetty, peritty ja sijoitettu ei todellakaan "mene puoliksi". Ja omasta pankkitilistä pitää jokaisen työtä tekevän naisen pitää kiinni, jos ei muuten niin suffragettiesiäitien muistoa kunnioittaakseen.

Meillä kyllä rahat menee sinne, minne niitä tarvitaan = puoliksi. Ja tarkoitan tällä sitä, että vaikka minä tienaisin 300 euroa kuussa ja mies 3200 euroa kuussa (netto), niin silti minä voin ostaa vaikka 500 euron turkin, jos haluan, jos meillä (eli tässä tapauksessa miehellä) on siinä elämäntilanteessa siihen varaa. Käytännössä myös säästöt on yhteisiä (tosin tällä hetkellä niitä ei ole) ja samoin esim. minun perinnoksi saamani metsä (tai lähinnä sen tuotto) on yhteinen. Emmekä ole edes aviossa. Tällä hetkellä tulomme (netto) ovat käytännössä minä 1400 netto (ä-loma) ja mies 3200 euroa netto. Kaikki on yhteistä. Ja kaikki oli yhteistä myös silloin kun olin hoitovapaalla meidän YHTEISEN lapsen vuoksi. Vai onko oikeesti niin tyhmiä miehiä tai pikemminkin niin tyhmiä naisia, että ne suostuvat jäämään lähes rahattomalle hoitovapaalle ja sillä aikaa mies saisi nauttia tienaamastaan palkasta. Herranen aika! Erityisesti hoitovapaalla ja äitiyslomilla rahat nimen omaan pitäis olla yhteisiä, sillä eihän se hoitovapaalla olevan "vika" ole, että lapsia on hankittu. Se on yhteinen päätös. Äitiäkö tästä pitäisi rangaista? Tsiisus!!!

Sitten tavallaan ymmärtäisin, jos molemmat olisivat palkkatyössä, nainen vaikka myyjän huonolla palkalla ja mies lääkäri. Eli jokainen tienaa koulutuksensa mukaan ja nauttii siitä. Mutta että hoitovapaalla olevaa äitiä jos mies alkaisi rankaisemaan rahattomuudella, niin kyllä meille ainakin ero tulis.
 

Yhteistyössä