isäni kuoli

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Dietorelle
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minulla myös alkoholisti -isä. Olenkohan jotenkin epäkypsä kun inhoan ja vihaan isääni. En sen alkoholismin vuoksi vaan narsismin. Vaikka sairaushan sekin on. En vaan ole koskaan sanonut hänelle halveksuntaani ja inhoani, olen ihan normaalisti kun tavataan, mikä tosin ei hirveän usein. Ei hän ehdi käydä kun on kaikkia harrastuksia. Jos käy, hänellä on meille jotain duunia, mikä pitäisi hänen puolesta hoitaa. Paperihommia miehelleni.

Naapureissa isovanhemmat vievät lapsia hoitoon ja rakentavat taloja ja auttelevat muutenkin.

Joo, se siitä. Ja lisäksi olemme kai vetäneet puoleemme samanlaisia. Miehen vanhemmat on lähes sama juttu. jos ovat yhteydessä, ovat jotain vailla.
 
esikon isä ehti nähdä kun käytiin sen äidin luona sitten meidän häiden jälkeen. Pikusesta lähetin kuvan sinne hänen äitinsä luo ja kutsui ristiäisiin mutta ei kai sellainen alkoholisti kehtaa tulla. häpeää itseään.
kai mulla voi tulla suru että harmi kun elämä meni tätä rataa. olishan se kiva ollut isänsä tuntea. Mutta ei se siellä käyminen olis mitään muuttanut. en kännistä miestä olisi halunnut nähdä
 
Otan osaa. Minulla on myös isä, jonka kanssa en juurikaan ole tekemisissä, hän ei kylläkään ole alkoholisti, mutta en vaan osaa pitää yhteyttä, eikä hänkään pidä. Joskus ohi kulkiessani poikkean, mutta mitenkään läheisenä en ole sitten lapsuuden jälkeen pitänyt, yläasteella kirjoitin kiitettävän aineen "Isä-raha-automaatti", se kuvastaa hyvin suhdettani isään, minulle pappa oli paljon läheisempi ja enemmän isä. Tuskin kovinkaan paljoa surisin isäni pois menoa, joskaan en sitä toivokkaan missään tapauksessa.
:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Töllin Ruusa:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Alkuperäinen kirjoittaja Dietorelle:
Toivon hänelle kaikkea hyvää.
.


Kuolleelle??

Sori mut toi oli aika...hassusti kirjotettu.

Otan osaa.

Mun isä kuoli yllättäen 3 vuotta sitten.

Ei minusta.

Mäkin toivon, että sitten joskus kuoltuaan löytää isänikin sielu rauhan.

(toivon mä sitä kaikille)

näin
 
Alkuperäinen kirjoittaja Dietorelle:
yölä tais kuolla. Äitini oitti aamusti.
En ollut häntä nähnyt 4vuoteen ja silloinkin vaan pai sanaa vaihdettiin. ei oltu tekemisissä. Erosi äidistäni kun olin 6vuotias ja joskus oon häntä sen jälkeen nähnyt, Alkoholisti oli.

Äidilläni tuli pari kk sitten sellainen tunne että menkää katsomaan isäänne. no veljeni ovat hänelle vähän katkeria joten ei siten menty. itsellä ei häntä vastaan mitään . sairas hän on ollut alkoholistisuutensa kanssa.
Toivon hänelle kaikkea hyvää.

OOnkin miettinyt ennenettä mahtaako joskus harmittaa jos isäni kuolee enkä käy häntä katsomassa. Vielä en osaa sanoa. en osnnut mennä hänen luokseen,ajattelinjos häntä ei kiinnosta nähdä minua.. no nyt myöhäistä.

otan osaa.
Mulla aikanaan kävi samoin,vanhemmat eros kun olin pieni ja joskus harvoin näin ja sitten pitkä aika että ei nähty ollenkaan ja en kymmeneen vuoteen sitä ollu nähnyt kun joutu onnettomuuteen ja laitokseen vihannekseski(ei nyt ihan niin,eli tunnisti ihmisiä mut oli muuten kyvytön tekeen mitään itse).Tarkotus oli yhtenä isänpäivänä käydä veljen kanssa kattomassa sitä,oli ollut parit vuodet laitoksessa aika kaukana meistä ja hänet siirrettiin lähemmäs omaa äitiään eli aika lähelle meitä myös kun oli mennyt heikkoon kuntoon.
Tulipa edellisenä iltana vedettyy lärvit veljen kanssa kun asiaa pohdittiin ja kovasti mietittiin ja jännättiin tilannetta,no ei me oltu lähtökunnossa seuraavana päivänä ja pari päivää tän jälkeen kuoli,eli ei keretty.
Mullakaan ei varsinaista surua ollu kun en edes tuntenut koko ihmistä,kyllä se hiukan laakautti ja hautajaisissa käytiin mutta en itkenyt enkä surrut,ja oli outoa olla hautajaisissa,siis minä ja 7 sisarpuoltani kun kaikille kaikki oli tuntemattomia vaikka meissä sama veri virtasi.
 

Yhteistyössä