Isänpäivä meidän malliin

[äiti itku silmässä]

Meillä on neljä lasta. Vanhinkin vielä ala-asteella, eli ei kovin iso. Meillä isänpäivä on isän päivä, päivä millon isä saa tehdä, mitä huvittaa ja isää huvittaa lähteä kavereiden kanssa metsälle. Tänä aamuna (niin ku jokaisena isänpäivän aamuna siitä saakka, kun vanhin on syntynyt) kysyin, että onko siellä todellakin mukana kaikki pienten lasten isät. Ei ole, vastasi mies, muttei niiden vaimot kuulemma vittuilekaan, niin ne voi yhtä hyvin pysyä kotona. Muuta en sanonut, kysyin vaan tuon, se on kai vittuilua

Tänä vuonna tää tuntuu erityisen pahalta, kun oon ollut kipeänä koko viikon ja ihan loppu. Sanoin siitä miehelle, vastaus oli että "sairastaa täällä muutkin,vittu". En jaksa enää.

Meillä myös äitienpäivänä isä tekee mitä huvittaa, kas kun sillonhan äiti viettää aikaa lasten kanssa niin isälle jää "omaa aikaa". Meillä on oikeastaan 360 isän päivää vuodessa. Lupasin tänään itselleni, että ens isänpäivänä en enää itke. Sillon vietän päiväni jossain muualla.

 

[MiNiMaM]

:/

 

[Jokainen tyylillään]

 

[ap]

Tuliko hyvä mieli?

 

[M Y R K K Y]

VOi kurjaa...
Ei ole kovin hyvä ihminen tuo sinun miehesi...
Iso :hug:

 

[matilda06]

:hug:
itse en taitas alistua moiseen.. no, helppo tietenki sanoa, mutta kurjaa teille :/

 

[äiti minäkin]

Meillä isi ei ole ollut pariin viikkoon kotona edes, töissä kuulemma... Taitaa olla huoraaminen mun miehen ammatti. Kai hän ajattelee et ollaan erottu, ei vaan viitsi sitä mulle kertoa Ei muutenkaan jaksa vastata puhelimeen jne... Äitienpäivänä mies bailasi kavereittensa kanssa kun ei ymmärrä mitä järkeä ko päivässä on. Onneksi poika reilu 2v on niin tottunut isänsä poissaloihin ettei pahemmin kaipaa eikä ymmärrä mikä on isäinpäivä, kyllä hän aaamulla sanoi"haluan minun isin minun kotiin". Isä lupasi tulla tänään käymään, mut saas nähdä miten käy..

 

[vieras]

Meillä isi ei ole ollut pariin viikkoon kotona edes, töissä kuulemma... Taitaa olla huoraaminen mun miehen ammatti. Kai hän ajattelee et ollaan erottu, ei vaan viitsi sitä mulle kertoa Ei muutenkaan jaksa vastata puhelimeen jne... Äitienpäivänä mies bailasi kavereittensa kanssa kun ei ymmärrä mitä järkeä ko päivässä on. Onneksi poika reilu 2v on niin tottunut isänsä poissaloihin ettei pahemmin kaipaa eikä ymmärrä mikä on isäinpäivä, kyllä hän aaamulla sanoi"haluan minun isin minun kotiin". Isä lupasi tulla tänään käymään, mut saas nähdä miten käy..

Siis missä sun miehes asuu? Jos on kuvannut tula KÄYMÄÄN tänään?

 

[vieras]

Meillä isi ei ole ollut pariin viikkoon kotona edes, töissä kuulemma... Taitaa olla huoraaminen mun miehen ammatti. Kai hän ajattelee et ollaan erottu, ei vaan viitsi sitä mulle kertoa Ei muutenkaan jaksa vastata puhelimeen jne... Äitienpäivänä mies bailasi kavereittensa kanssa kun ei ymmärrä mitä järkeä ko päivässä on. Onneksi poika reilu 2v on niin tottunut isänsä poissaloihin ettei pahemmin kaipaa eikä ymmärrä mikä on isäinpäivä, kyllä hän aaamulla sanoi"haluan minun isin minun kotiin". Isä lupasi tulla tänään käymään, mut saas nähdä miten käy..

Siis missä sun miehes asuu? Jos on kuvannut tula KÄYMÄÄN tänään?

Siis LUVANNUT TULLA Lukihäiriö...

 

[ap]

En haluis erota nyt, kun pienin on vielä vauva.

Oon niin väsynyt jo, että kohta napsahtaa viimesen kerran. Ja tuloksia voidaan sit lukea jostain :´(

Ja tätä on jatkunut jo vuosikaudet, eli tuskin mikään koskaan muuttuu.

 

[minä]

En halua syyllistää tai pahoittaa mieltäsi lisää,mutta jos tätä on jatkunut vuosikaudet niin miksi olette halunneet monta lasta?

 

[mmmm]

En halua syyllistää tai pahoittaa mieltäsi lisää,mutta jos tätä on jatkunut vuosikaudet niin miksi olette halunneet monta lasta?

Samaa mietin.

 

[jepulis]

Sitä saa mitä tilaa. Kannattaako lisääntyä jos "vuosikausia" suhde on huono`?

Todella ihmettelen tällaista.

 

[v]

oma valintas

 

[hilla]

ihan tosissaan kysyn,kannattaako siinä huonossa suhteessa roikkua vuosikausia?mitä se vaikuttaa vaikka nuorin onkin vielä ihan vauva?jos kerran voit pahoin ja saat tuollaisia vastauksia päivittäin ja sitä on jatkunut jo kauan niin mitä järkeä?onko siellä rakkautta enää ollenkaan miehen puolelta?onko se mies tuollaisena hyvä esikuva lapsillenne?

 

[ap]

Meillä isi ei ole ollut pariin viikkoon kotona edes, töissä kuulemma... Taitaa olla huoraaminen mun miehen ammatti. Kai hän ajattelee et ollaan erottu, ei vaan viitsi sitä mulle kertoa Ei muutenkaan jaksa vastata puhelimeen jne... Äitienpäivänä mies bailasi kavereittensa kanssa kun ei ymmärrä mitä järkeä ko päivässä on. Onneksi poika reilu 2v on niin tottunut isänsä poissaloihin ettei pahemmin kaipaa eikä ymmärrä mikä on isäinpäivä, kyllä hän aaamulla sanoi"haluan minun isin minun kotiin". Isä lupasi tulla tänään käymään, mut saas nähdä miten käy..

Siis missä sun miehes asuu? Jos on kuvannut tula KÄYMÄÄN tänään?

Siis LUVANNUT TULLA Lukihäiriö...

Meillä hänen pitäisi asua, mut en tiedä missä majailee. Tekee reissuhommia Käytti itse ko ilmaisua et tulee KÄYMÄÄN Saas nähdä tuleeko kun piti jo12lta tulla.

 

[toimi]

En haluis erota nyt, kun pienin on vielä vauva.

Oon niin väsynyt jo, että kohta napsahtaa viimesen kerran. Ja tuloksia voidaan sit lukea jostain :´(

Ja tätä on jatkunut jo vuosikaudet, eli tuskin mikään koskaan muuttuu.

Mä kyllä kritisoin todella vahvasti tätä kommenttia. Tee asioille jotain äläkä kitise aikuinen ihminen! Kukaan muu ei sun elämääsi muuta kuin sä itse! Älkää nyt ainakaan hankkiko lisää lapsia.
Vai oletko sä niitä naisia jotka uskoo että rakkaus muuttaa miehen ihanaksi ihmiseksi?

 

[voi]

ikävältä kuulostaa. mutta ymmärrän ettei aina ole niin yksinkertaista vaan tehdä asioille jotain, erota tjm. kun on tosi väsynyt, ei vain jaksa, mitään.

mulla sen puolesta saman tyyppinen tilanne, että olen aivan loppu, mut apuvoimia ei ksikertaisesti ole ja varaa ei ole palkata. mies on oikea jäärä. ei tosin lauko omissa menoissaan mutta ei kyllä kovin paljon kotonakaan tee. henkisesti vaativa työ vie energiat, mut ei voi työtäkään vaihtaa. mutta ei se kaikki eroamalla ratkea ja onko se sit edes niin yksinkertaista. ei mulle ainakaan. voimia sinulle.

 

[ap]

Meillä on monta lasta, kun olen halunnut monta lasta. Rakastan lapsia, enkä yhdestäkään haluaisi luopua. Tähän asti olen jaksanutkin kohtuullisesti, vaikka arjen pyörittäminen on minun harteilla lähes yksin. Nyt vaan nuorimmaisen synnyttyä tuntuu, että seinä tuli vastaan. Enää en jaksa yksin. Sairastelen jatkuvasti (siis fyysisesti) ja jaksaminen on sitä myöten mitä on. Jotenkin kai toivon, että mies ymmärtäis edes lasten arvon, kun "menettää" heidät.

Tosi empaattisia ihmisiä täällä muuten!

 

[nöppönen]

:| :hug: törkeältä kuulostaa miehes..