Isien toiminnasta avioliitossa/oikeudet avioerotilanteissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja wipsy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Höpsis! Juuri tuo isien puistossaolo todistaa siitä, minkä itse kukin sydämessään tietää: isät osallistuvat kotona noin yleisesti ja keskimäärin selvästi vähemmän kuin äidit - sehän on nyt aivan selväa asia! Mieheni on aika ajoin paljon lasten kanssa puistossa ja tämä johtuu juuri siitä, että minä kannan täällä kotona pitkälti yksin vastuun lapsista ja kodista. Tuntuisi todella höpsöltä jos vielä puistoilut olisivat yksin vastuullani.

Äidit siis lähettävät isiä puistoon lasten kanssa, koska ne eivät muutoin tee juuri mitään.

Mikäli miehet osallistuisivat yhtä lailla, niin takuuvarmasti erotilanteissa menisivät lasten huoltajuudet toisella tapaa. Miehet todellakin pitäisivät puolensa, koska heillä olisi yhtäläinen syy pitää puolensa kuin äideillä. Eivät miehet ole avuttomia - täytyy muistaa, että naisten oikeudet erinäisissä asioissa ovat vallan tuore asia ja miehet ovat pitäneet tiukasti valtaa Suomessakin ihan viime vuosikymmeniin saakka.

Äidit lähettävät isit puistoon :D reps ja kops...

Mä nukuin launtaina pitkään. Herätessä ihmettelin, että talo on nii hiljainen. Mies oli ottanut meidän kolme lasta ja lähtenyt uimaan. Kahvitkin oli keitetty valmiiksi :) Ja ajatella, eipä tarvinnut lähettää yhtään ketään yhtään minnekään....

Minä kun kävin omaa ystävänpiiriä läpi, niin en kyllä tunne yhtäkään lapsiperhettä, jossa isä ei osallistuisi arkeen vähintäänkin yhtä paljon kun äiti. Ja niin mun oma mies kun varmaan kaikki muutkin tuntemani isit pitäisivät todella tiukasti puoleensa erotilanteessa.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Höpsis! Juuri tuo isien puistossaolo todistaa siitä, minkä itse kukin sydämessään tietää: isät osallistuvat kotona noin yleisesti ja keskimäärin selvästi vähemmän kuin äidit - sehän on nyt aivan selväa asia! Mieheni on aika ajoin paljon lasten kanssa puistossa ja tämä johtuu juuri siitä, että minä kannan täällä kotona pitkälti yksin vastuun lapsista ja kodista. Tuntuisi todella höpsöltä jos vielä puistoilut olisivat yksin vastuullani.

Äidit siis lähettävät isiä puistoon lasten kanssa, koska ne eivät muutoin tee juuri mitään.

Mikäli miehet osallistuisivat yhtä lailla, niin takuuvarmasti erotilanteissa menisivät lasten huoltajuudet toisella tapaa. Miehet todellakin pitäisivät puolensa, koska heillä olisi yhtäläinen syy pitää puolensa kuin äideillä. Eivät miehet ole avuttomia - täytyy muistaa, että naisten oikeudet erinäisissä asioissa ovat vallan tuore asia ja miehet ovat pitäneet tiukasti valtaa Suomessakin ihan viime vuosikymmeniin saakka.

Noin teillä, mutta et voi yleistää. Mun mies käy lauantaisin uimassa lasten kanssa. Eikä siksi että ei muuten olisi heidän kanssaan ollut. Meillä mies kokkaa, tekee kotitöitä, kuskaa lapsia, laittaa nukkumaan, herättää ja pukee aamulla, ulkoilee ja leikittää ihan siinä missä minäkin. Lasten ollessa kipeänä hän jää ihan yhtä usein (harvoin onneksi tarvii) pois töistä heitä hoitamaan, käyttää lekurissa tai neuvolassa ja vanhempainilloissa ihan yhtä paljon kuin minäkin. Ei ole asiaa missä enemmän tai vähemmän tehtäisiin. Niin lapset, koti kuin pihatyötkin jaetaan. Harrastuksissa käydään yhtä paljon. Minä olen kylläkin työmatkoilla välillä jolloin mies on kokonaan vetovastuussa. Toisaalta miehenkin työ vaatii minun vetovastuutani välillä.

Jos meille tulisi ihan mistä syystä tahansa ero, niin ei meillä kummallakaan olisi saumaa osoittaa toista huonommaksi tai kykenemättömämmäksi vanhemmaksi toisiimme nähden. Ollaan alusta saakka oltu samalla viivalla, mies oli toisesta lapsesta hoitovapaallakin.
Valitkaa ne miehenne hyvin jo ennen lapsentekoa jos niistä ei mihinkään ole.
 
En kyllä itse ole tuota huomannut, voihan se toki olla että ne miehet eivät tee kyseisiä asioita ennen kuin on pakko eikä ole ketään tekemässä sitä heidän puolestaan.
 
Noin teillä, mutta et voi yleistää. Mun mies käy lauantaisin uimassa lasten kanssa. Eikä siksi että ei muuten olisi heidän kanssaan ollut. Meillä mies kokkaa, tekee kotitöitä, kuskaa lapsia, laittaa nukkumaan, herättää ja pukee aamulla, ulkoilee ja leikittää ihan siinä missä minäkin. Lasten ollessa kipeänä hän jää ihan yhtä usein (harvoin onneksi tarvii) pois töistä heitä hoitamaan, käyttää lekurissa tai neuvolassa ja vanhempainilloissa ihan yhtä paljon kuin minäkin. Ei ole asiaa missä enemmän tai vähemmän tehtäisiin. Niin lapset, koti kuin pihatyötkin jaetaan. Harrastuksissa käydään yhtä paljon. Minä olen kylläkin työmatkoilla välillä jolloin mies on kokonaan vetovastuussa. Toisaalta miehenkin työ vaatii minun vetovastuutani välillä.

Jos meille tulisi ihan mistä syystä tahansa ero, niin ei meillä kummallakaan olisi saumaa osoittaa toista huonommaksi tai kykenemättömämmäksi vanhemmaksi toisiimme nähden. Ollaan alusta saakka oltu samalla viivalla, mies oli toisesta lapsesta hoitovapaallakin.
Valitkaa ne miehenne hyvin jo ennen lapsentekoa jos niistä ei mihinkään ole
.

Samat sanat, ja muutenkin peesaan tätä!
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
No mulla on tuollainen mies ja tunnen aikapaljon vastaavia. Tosin tunnen myös miehiä, jotka tekevät asioita. Oma isäni on enemmän noita auttajia, mutta töiden takia oli niin paljon pois, että lähinnä viikonloppuihin se meni. Välit isääni ei ole kovin läheiset. Ei osaa tehdä ruokaa, jos yrittää, siitä tulee syömäkelvotonta. Laittaa kyllä tiskit, siivoaa pöydät, tekee kaikki miesten hommat ja tekee kyllä aina jos tarvitsee, vie roskat ja muut, mutta kun äitini oli yhtenä juhlapyhänä sairas, niin no, ruoat ostettiin kaupasta ja kukaan ei siivonnut perussiivousta enempää. Isäni mielestä oli ihan ok niinkin. Jotain tosin yritti ja oli kuulemma hänelle hyvin rankka joulu. Ja äitini tekee joka joulu saman ja vielä paljon enemmän kuten tekee itse ruoat ja tekee suursiivouksen. Mutta muuten kyllä isäni on hyvä isä ja on aina lapsena pitänyt meille seuraa, tehty yhdessä asioita, mutta kyllä se äiti on äiti, joka eniten tekee ja selvästi.

Näin tuossa eilen sen bloggajaan, mikä tuossa nyt on, maria nordin, oli linkittänyt videon juhliin lähtemisestä. Isä trimmailee viiksiään, kun äiti juoksee paikasta toiseen ja yrittää etsiä kiireessä asioita.

Annoin miehelle vauvan. Vauva alkoi haista ja huusi nälkäänsä. Mies kovaäänisesti selitti, että pitäisi tehdä sitä ja sitä. Ilmoitin miehelle, että vaippa kannattaa vaihtaa ja tuttipullon annoin kouraan (jonka kuitenkin olin näin äidillesesti täyttänyt ja lämmittänyt ja pistin vielä puklurätin ja tutkinkin viereen ja sen vaipankin toin sekä pyyheliinat). Mies sanoi vielä siinä, että eikö hän juuri eilen vaihtanut vaipan. Ei hän tosin kovin tosissaan ollut.

En ihmettele oikeastaan yhtään miksi avioero tulee 80% varmuudella taloa rakentaessa. Se 20% miehistä on tottunut siihen, että arki on arkea ja että talous toimii ei ole aikaa koko ajan istua koneella, löhötä tai pelata tietokoneella. Välillä on päiviä, kun et tee mitään "omaa". Näiden suhde toimii talonrakennuksesta huolimatta (olen muuten sellaisesta perheestä. Toki laajennettiin vaan taloa, mutta kyllä siinä vuosi meni ainakin. Yhdessä pysyivät, koska vaikka isäni onkin vähän käsi noissa taloustöissä, hän on muuten tottunut tekemään asioita, eikä ole laiska).

Tottakai se ero tulee, jos mies on tottunut, että saa joka päivä huolia ja olla tekemättä mitään ja sitten pitäisi vapaa-aika sitä taloa rakentaa. Mulle talonrakennus ei olisi mikään ongelma. Monesti teen koko ajan monta asiaa samaan aikaan. Välillä huomaan, etten voi tehdä jotain kahta samaan aikaan. EI olisi mulle vaikeaa olla koko ajan vertailemassa ,laskemassa hintoja, soittelemassa ja ainakin nyt siivoamassa sitä remonttialuetta. Mulla on ehkä pari kertaa viikkoon pari vapaata tuntia illalla, Viikonloppuisin katsotaan vaikka elokuvaa yhdessä ja valvotaan myöhään (mikä kostautuu siinä, että olen ihan sairaan väsynyt aamulla). Jos poistun kotoa yksin, olen tekemässä jotain järkevää, esimerkiksi juoksen hakemaan lapselle uutta talvihaalaria tai ruokakaupassa. Ei kenenkään oikeasti tarvitse tälläinen olla, mutta mutta musta ero talonrakennuksen takia johtuu siitä, että jompi kumpi tai molemmat ovat tottuneet olemaan laiskoja.
 
[QUOTE="vvieras";29479058]Välit isääni ei ole kovin läheiset. Ei osaa tehdä ruokaa, jos yrittää, siitä tulee syömäkelvotonta. Laittaa kyllä tiskit, siivoaa pöydät, tekee kaikki miesten hommat ja tekee kyllä aina jos tarvitsee, vie roskat ja muut, mutta kun äitini oli yhtenä juhlapyhänä sairas, niin no, ruoat ostettiin kaupasta ja kukaan ei siivonnut perussiivousta enempää. Isäni mielestä oli ihan ok niinkin. Jotain tosin yritti ja oli kuulemma hänelle hyvin rankka joulu.[/QUOTE]

Eli sinun isäsi yritti, teki paljon ja KAIKKI miesten työt, ja olisi pitänyt tehdä vielä enemmän? Mutta kun yhtenä pyhänä piti ruoat ostaa kaupasta eikä kukaan tehnyt suursiivousta, niin... niin mitä? Isä tekee paljon mutta äiti eniten? Miten tuosta tulee kuva, että isä teki eniten?

No joo. Minusta sinulla on joku ihme asenneongelma.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Jos meille tulisi ihan mistä syystä tahansa ero, niin ei meillä kummallakaan olisi saumaa osoittaa toista huonommaksi tai kykenemättömämmäksi vanhemmaksi toisiimme nähden. Ollaan alusta saakka oltu samalla viivalla, mies oli toisesta lapsesta hoitovapaallakin.
Valitkaa ne miehenne hyvin jo ennen lapsentekoa jos niistä ei mihinkään ole.[/QUOTE]

Ja tästähän ei ole mielestäni kyse et pitäs osoittaa toinen on kykenemätön, vaan niistä lapsen oikeuksista, joiden sanotaan aina olevan se et laitetaan puoliks vanhemmille vaikka toista ei kiinnosta. Välillä tuntuu et isät tappelee oikeuksista vaan kiusallaan, eikä äidit. Mä koen et fiksu isä osaa ajatella myös lapsen parasta! Ja aina se ei ole heti erotilanteessa 50/50.
 
En jaksanut koko ketjua lukea, mutta minusta aika usein niillä miehillä, jotka eivät ole lastensa kanssa, on vaimo, jonka mielestä mies ei ole kykenevä hoitamaan lasta, tai jos lapsen jättää isälle, niin sitten ainakin annetaan tarkat käyttöohjeet siihen lapseen, miten sen kanssa toimitaan ja mitkä vaatteet sopivat yhteen. Ja auta armias jos siinä merkkipaidassa on ketsuppitahra, niin avot kyllä mies kuulee kunniansa.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Jos meille tulisi ihan mistä syystä tahansa ero, niin ei meillä kummallakaan olisi saumaa osoittaa toista huonommaksi tai kykenemättömämmäksi vanhemmaksi toisiimme nähden. Ollaan alusta saakka oltu samalla viivalla, mies oli toisesta lapsesta hoitovapaallakin.
Valitkaa ne miehenne hyvin jo ennen lapsentekoa jos niistä ei mihinkään ole.

Ja tästähän ei ole mielestäni kyse et pitäs osoittaa toinen on kykenemätön, vaan niistä lapsen oikeuksista, joiden sanotaan aina olevan se et laitetaan puoliks vanhemmille vaikka toista ei kiinnosta. Välillä tuntuu et isät tappelee oikeuksista vaan kiusallaan, eikä äidit. Mä koen et fiksu isä osaa ajatella myös lapsen parasta! Ja aina se ei ole heti erotilanteessa 50/50.[/QUOTE]

Meidän tilanteessa se olisi juuri 50/50. Muuta mahdollisuutta ei olisi ja se olisi lapsillekin parasta.
 
Meitä on moneen junaan. Exähän oli sitä mieltä että olen niin paska äiti että hän ottaa itelleen lasten yksinhuoltajuuden... No onneks kävi toisinpäin ja nyt kun muksut on vaikka vaan flunssassa niin ei isä niitä ota edes tapaamiseen, joutuis jäämään kotiin hoitamaan eikä kerkee töihin....
 

Yhteistyössä