Isovanhemmat lastenhoitoapuna

[aiheesta vai aiheetta]

Meillä molemmat mummot on olleet alusta saakka innokkaita hoitaman poikaa ja olivat kovasti nyreissään kun en jätänyt alle 1 v. poikaa hoitoon esim. illan ajaksi. Noin 1,5 v. iässä oli ekaa kertaa mummo hoitamassa illan. Ja koko ajan molemmat valittaa että kun ei anneta hoitoon. No nyt kun sitten olen palannut töihin, pojalla ikää 2 v. 8 kk niin mulla palaa päreet näihin inokkaisiin hootajiin: poika on ollut hoidossa jommallakummalla mummolla noin kerran kuukaudessa tai harvemmin (kerran kuudessa viikossa). Ja kerrallaan joko max 8 h päiväsaikaan tai illalla 5-6 h, yökylässä ei kertaakaan. Ongelmana on nyt se että jos esim. sovimme kaksi viikkoa etukäteen että mummo tulee poikaa hoitamaan klo 8-15, niin edellisenä päivänä saattaa mummo soittaa ja ilmoittaa että onkin luvannut juuri ennä hoitamaan pojan serkkua eikä voikaan tulla tai että pitää pääst lähtemään jo klo 13. Toinen mummo asuu kauempana ja sitä on nykyään ihan mahdoton saada hoitajaksi sillä kaikki menot, siis mikä tahansa meno, on tärkeämpi kuin meille tulo, eikä se pääse sen takia tulemaan. Molemmat mummot hoitavat muita lapsenlapsiaan (molemmilla 1-2 muuta) eli poikamme serkkuja keskimäärin kahtena päivänä viikossa mutta meidän pojalle aika ei sitten mitenkään riitä. Samaan aikaan valitetaan kun ei nää tarpeeksi. Pyrimme käymään mummoloissa säännöllisesti ja laskinkin että käymme mummolassa neljä kertaa useammin vuoden aikana kuin mummot meillä. Tänään mummon piti tulla aamusta lapsenvahdiksi mutta kappas, serkkutyttö pitikin hakea tarhasta aiemmin ettei tule niin pitkä päivä ja mummo sitten soitti mulle töihin, päsäenkö jo kun pitäisi mennä (tytär soitti että voiko hakea). Mua ärsyttää tämä asia ihan suunnattomasti. Tiedän, etteivät isovanhemmat ole mitään ilmaistam kotiapua mutta koen hyvin epäreiluna tämän eriarvoisuuden serkusten välillä. Surettaa monen kohtelu ihan pojankin puolesta.

 

[ap]

Ja anteeksi kirjitusvirheet.

 

[Siis?]

Nyt meni kyllä pikkusen ohi, kun kirjoitat niin selkeää ja sujuvaa tekstiä... Saanko vielä kysyä tarkennuksen, että mistä oot nyt kiukkunen? Siitä, että mummelit aina aikasemmin halus hoitaa lasta, kun et halunnut lasta antaakkaan hoitoon, vai siitä, että nyt ne ei haluukkaan hoitaa, kun antaisit lapsen hoitoon, vai jostain muusta?

 

[vieras]

Niin että ensin et antanut hoitoon kun olisivat hoitaneet, ja nyt kun sulle sopisi hoitoapu, niin sitä ei saa. Tasan ei käy kysynnän ja tarjonnan laki.

 

[silmät menee kieroon]

Ei tota voi lukea kun olet kirjoittanut niin yhteen pötköön, opettele vähän jaksottamaan pitkiä tekstejä.

 

[Mari]

Miksi mummojen pitää aina tulla teille? Se minua särähti. Luulisi heillekin mukavampi olla viettää päivä omassa kotona. Ei minunkaan anoppi tule ikinä meille, enkä edes voisi vaatia.

 

[ap]

Siis se sapettaa että mankuvat poikaa hoitoon ja kun annetaan, ei sitten sovikaan tai perutaan just ennen kun on jo suunnitelmat tehty.

Ja serkkuja kyllä hoidetaan vaikka kuinka paljon mutta ei meidän poikaa. Se tuntuu epäreilulta.

Mun mielestä alle 1 v. kuuluu vanhempien hoitoon, ei mummojen hoitoon. Toki voi kyläillessä mummotkin hoitaa muttei lasta jätetä mihinkään tuossa iässä vielä.

 

[Sitruuna]

Hyvä! On hienoa että on isovanhempia joilta saa hoitoapua=)
Me ei saada lastenhoito apua isovanhemmilta, olisi kyllä välillä niin mahtavaa!!

 

[ap]

Miksi mummojen pitää aina tulla teille? Se minua särähti. Luulisi heillekin mukavampi olla viettää päivä omassa kotona. Ei minunkaan anoppi tule ikinä meille, enkä edes voisi vaatia.

Tähän on kaksi syytä: toinen on se että toinen mummo asuu 350 km päässä ja toinen 50 km päässä (matka-aika 40 minuuttia). Jos meillä on iltameno miehen kanssa, on hieman hankalaa lähteä viemään poikaa hoitoon sen takia ja silloin poika pitäisi jättää sinne myös yöksi. Mummot siis tulee meille ja me maksetaan matkat. Toki ovat meillä yötä ja kaukaa tuleva mummo on useamman yön kerralla meillä vaikkei koko aikaa olekaan pojan kanssa kaksin (siis mummo tulee pe ja lähtee ma ja on lapsenvahtina esim. la sen verran että käydään lätkämatsissa). Toinen syy on se että pojalla on laajat ruoka-aineallergiat ja liuta lääkityksiä, joten on helpompaa hoitaa ruokailut jne. kotona. Mummot ovat tästä samaa mieltä. En toki oletakaan että meille tullaan matkojen päästä kovinkaan usein vaikka serkkujen kanssa näin tekevätkin.

 

[ap]

Ei tota voi lukea kun olet kirjoittanut niin yhteen pötköön, opettele vähän jaksottamaan pitkiä tekstejä.

Osaan mutta en jaksa. Älä lue jos et osaa.

 

[Hohhoi]

Hehän vaan hoitavat niitä lapsenlapsia joita saavat hoitaa. Olisivatko tulleet läheisemmiksi näitten serkkujen kanssa, jos ovat saaneet vähän viettää aikaa heidän kanssaan jo ennenkin? Onhan se ikävää että kohtelevat eriarvoisesti, pojalle erityisesti, ei aikuisten sitä pitäisi tehdä. Toisaalta, jos ovat luotettavia ja ovat kuitenkin sinun ja miehesi onnistuneet kasvattamaan kohtalaisesti (?) ihmettelen etten ole hetkeäkään antanut olla kaksistaan ennen kuin nyt. Ellei kelpaa niin sitten ollaan ilman, puolin ja toisin.

 

[Vieras]

Se nyt vaan on niin, että sellainen lapsi jota on saanut hoitaa usein, olla tekemisissä, muutamaa tuntia pidemmän ajanjakson jne. on tutumpi. Ei nyt suoranaisesti rakkaampi, mutta läheisempi. Plus tuo että teidän kodissa vain hoidetaan, ei yökyliä kuulostaa vähän niuhotukselta. Toki ne mummot myötäilee kun haluavat edes joskus nähdä mutta ihan erilaista se oleminen on mummolaan menevillä lapsilla.

Noiden muiden lasten vanhemmat voi olla hyvin tottuneita siihen, että rakastava ja hyvä hoitopaikka on tarvittaessa saatavilla ja sieltä mielellään apua annetaankin. Nuo tarhahaut ja muut. Ja miksei olisi, mielellään ilmeisesti lasten kanssa aikaa vietetään. Siis sellaisten lasten, joiden kanssa todella saa _olla_ ei vain olla tilattuna "tuntitaksaisena" lastenpiikana.

 

[ap]

Hehän vaan hoitavat niitä lapsenlapsia joita saavat hoitaa. Olisivatko tulleet läheisemmiksi näitten serkkujen kanssa, jos ovat saaneet vähän viettää aikaa heidän kanssaan jo ennenkin? Onhan se ikävää että kohtelevat eriarvoisesti, pojalle erityisesti, ei aikuisten sitä pitäisi tehdä. Toisaalta, jos ovat luotettavia ja ovat kuitenkin sinun ja miehesi onnistuneet kasvattamaan kohtalaisesti (?) ihmettelen etten ole hetkeäkään antanut olla kaksistaan ennen kuin nyt. Ellei kelpaa niin sitten ollaan ilman, puolin ja toisin.

Ovat olleet hoitamassa 1,5 v. alkaen. Satunnaisesti koska, kuten edellä kirjoitin, ongelmia on ollut siinä etteivät hoidakaan vaikka ovat luvanneet.

Eivät ole serkkujakaan ihan pienenä hoitaneet, tarkkaa ikää en nyt muista, milloin kukakin on ekaa kertaa hoidossa ollut mutta kukaan ei varmasti ole ollut alle 6 kk. Mutta serkuilla on ikää nyt 4-7 v. ja ovat toki olleet jo vuosia mummolla hoidossa. Ja todella usein. Useamminkin antaisin pojan hoitoon ja voisivat kyläillä mutta kun eivät tule/hoida. Ihan pienenä en uskaltanut/raaskinut pyytää hoitoapua osittain senkin takia että poika oli aika hankala hoidettava noiden allergioiden ja lääkitysten takia. Mummoilla meni aikaa oppia systeemit (astmalääkkeet, allergialääkkeet, refluksilääkkeet, neljä eri ravintolisää päivässä, ruokarajoitteet) ja poika sairasti pienenä paljon. Ei kai sitä sairasta lasta hoitoon laiteta.

 

[ap]

Hehän vaan hoitavat niitä lapsenlapsia joita saavat hoitaa. Olisivatko tulleet läheisemmiksi näitten serkkujen kanssa, jos ovat saaneet vähän viettää aikaa heidän kanssaan jo ennenkin? Onhan se ikävää että kohtelevat eriarvoisesti, pojalle erityisesti, ei aikuisten sitä pitäisi tehdä. Toisaalta, jos ovat luotettavia ja ovat kuitenkin sinun ja miehesi onnistuneet kasvattamaan kohtalaisesti (?) ihmettelen etten ole hetkeäkään antanut olla kaksistaan ennen kuin nyt. Ellei kelpaa niin sitten ollaan ilman, puolin ja toisin.

Ovat olleet hoitamassa 1,5 v. alkaen. Satunnaisesti koska, kuten edellä kirjoitin, ongelmia on ollut siinä etteivät hoidakaan vaikka ovat luvanneet.

Eivät ole serkkujakaan ihan pienenä hoitaneet, tarkkaa ikää en nyt muista, milloin kukakin on ekaa kertaa hoidossa ollut mutta kukaan ei varmasti ole ollut alle 6 kk. Mutta serkuilla on ikää nyt 4-7 v. ja ovat toki olleet jo vuosia mummolla hoidossa. Ja todella usein. Useamminkin antaisin pojan hoitoon ja voisivat kyläillä mutta kun eivät tule/hoida. Ihan pienenä en uskaltanut/raaskinut pyytää hoitoapua osittain senkin takia että poika oli aika hankala hoidettava noiden allergioiden ja lääkitysten takia. Mummoilla meni aikaa oppia systeemit (astmalääkkeet, allergialääkkeet, refluksilääkkeet, neljä eri ravintolisää päivässä, ruokarajoitteet) ja poika sairasti pienenä paljon. Ei kai sitä sairasta lasta hoitoon laiteta.

 

[ap]

Hehän vaan hoitavat niitä lapsenlapsia joita saavat hoitaa. Olisivatko tulleet läheisemmiksi näitten serkkujen kanssa, jos ovat saaneet vähän viettää aikaa heidän kanssaan jo ennenkin? Onhan se ikävää että kohtelevat eriarvoisesti, pojalle erityisesti, ei aikuisten sitä pitäisi tehdä. Toisaalta, jos ovat luotettavia ja ovat kuitenkin sinun ja miehesi onnistuneet kasvattamaan kohtalaisesti (?) ihmettelen etten ole hetkeäkään antanut olla kaksistaan ennen kuin nyt. Ellei kelpaa niin sitten ollaan ilman, puolin ja toisin.

Ovat olleet hoitamassa 1,5 v. alkaen. Satunnaisesti koska, kuten edellä kirjoitin, ongelmia on ollut siinä etteivät hoidakaan vaikka ovat luvanneet.

Eivät ole serkkujakaan ihan pienenä hoitaneet, tarkkaa ikää en nyt muista, milloin kukakin on ekaa kertaa hoidossa ollut mutta kukaan ei varmasti ole ollut alle 6 kk. Mutta serkuilla on ikää nyt 4-7 v. ja ovat toki olleet jo vuosia mummolla hoidossa. Ja todella usein. Useamminkin antaisin pojan hoitoon ja voisivat kyläillä mutta kun eivät tule/hoida. Ihan pienenä en uskaltanut/raaskinut pyytää hoitoapua osittain senkin takia että poika oli aika hankala hoidettava noiden allergioiden ja lääkitysten takia. Mummoilla meni aikaa oppia systeemit (astmalääkkeet, allergialääkkeet, refluksilääkkeet, neljä eri ravintolisää päivässä, ruokarajoitteet) ja poika sairasti pienenä paljon. Ei kai sitä sairasta lasta hoitoon laiteta.

 

[ap]

Se nyt vaan on niin, että sellainen lapsi jota on saanut hoitaa usein, olla tekemisissä, muutamaa tuntia pidemmän ajanjakson jne. on tutumpi. Ei nyt suoranaisesti rakkaampi, mutta läheisempi. Plus tuo että teidän kodissa vain hoidetaan, ei yökyliä kuulostaa vähän niuhotukselta. Toki ne mummot myötäilee kun haluavat edes joskus nähdä mutta ihan erilaista se oleminen on mummolaan menevillä lapsilla.

Noiden muiden lasten vanhemmat voi olla hyvin tottuneita siihen, että rakastava ja hyvä hoitopaikka on tarvittaessa saatavilla ja sieltä mielellään apua annetaankin. Nuo tarhahaut ja muut. Ja miksei olisi, mielellään ilmeisesti lasten kanssa aikaa vietetään. Siis sellaisten lasten, joiden kanssa todella saa _olla_ ei vain olla tilattuna "tuntitaksaisena" lastenpiikana.

Totta. Mutta miksi antaa lapsi yökylään ihan vaan sen takia että mummo haluaa? Lapsi parkuu siellä yön ja ikävöi kotiin/vanhempia.

Mun mielestä etenkin toista mummoa juoksutetaan noiden tarhahakujen kanssa jne. ihan hirveästi, enpä ole ajatellutkaan että joku sellaistakin arvostaa.

 

[ap]

Siis mummot puhuvat/ovat puhuneet siitä, kuinka haluavat pojan hoitoon mutta kertaakaan aloite ei ole tullut siltä puolelta vaan olemme aina kysyneet, tulisitko hoitamaan/ottaisitko hoitoon. Ja yökylään mummolaan en vielä vie kun eivät tosiaan ole kovin tutustuneet ja tuonne toiseen mummolaan matka on sen verran pitkä ettei yhden yön takia kannata moista matkaa ajaa. Vai onko palstan väki tästäkin eri mieltä? Ihan valaisevaahan tämä on..

 

[Hohoi]

No mä ymmärrän toki että on ollut monimutkaista pelata lapsen lääkkeitten kanssa ja niissä on opettelua. Silloin on varmaankin tullut puolin ja toisin kammo hoitoa kohtaan, sinä et uskalla antaa ja mummot ei uskalla ottaa. Kannattaa lukea tuo "vieraan" kommentti klo 23.23 ajatuksella, hän sanoi asian aika hyvin.

Sairas lapsi on sairas, mutta kun astmaatikolla on lääkitykset kohdallaan se on kuten terve lapsi. Eri asia kuin joku rokko tai kuumetauti. Kunhan opetat astma ym lääkkeitten antamisen ja vaikka kirjoitat ylös kellonajat jolloin annetaan, voisit olla huolettomammin. Terveisin astmaatikon äiti, astmaattinen itsekin.

Ja ihan vinkkinä: jos teille useampia lapsia siunaantuu niin ota vähän löysemmin rantein. :hug:

 

[Hohhoi]

Totta. Mutta miksi antaa lapsi yökylään ihan vaan sen takia että mummo haluaa? Lapsi parkuu siellä yön ja ikävöi kotiin/vanhempia..

Oletko aivan varma että lapsi parkuu ja ikävöi? Vai olisko kuitenkin omaa kuvitelmaasi. Luullakseni nykyaikana on kuitenkin puhelimet joilla voi soittaa, ja varmasti haku onnistuu aiemmin jos niikseen.

Siis mummot puhuvat/ovat puhuneet siitä, kuinka haluavat pojan hoitoon mutta kertaakaan aloite ei ole tullut siltä puolelta vaan olemme aina kysyneet, tulisitko hoitamaan/ottaisitko hoitoon. Ja yökylään mummolaan en vielä vie kun eivät tosiaan ole kovin tutustuneet ja tuonne toiseen mummolaan matka on sen verran pitkä ettei yhden yön takia kannata moista matkaa ajaa. Vai onko palstan väki tästäkin eri mieltä? Ihan valaisevaahan tämä on..

Eivät uskalla tehdä aloitetta kun sinä tyrmäät. Mitä sitä sitten kerjäämään, kun et kuitenkaan anna. Ja onhan niitä muita lapsenlapsia joitten kanssa touhuta.

Lapsi ei koskaan tutustukaan mummolan väkeen juuri samasta syystä ettet anna viettää aikaa yhdessä jotta tutustuisi. Sekin on lapsen kannalta surkeaa, on jo kohta 3v ja mummo edelleen vieras.

 

[ap]

No mä ymmärrän toki että on ollut monimutkaista pelata lapsen lääkkeitten kanssa ja niissä on opettelua. Silloin on varmaankin tullut puolin ja toisin kammo hoitoa kohtaan, sinä et uskalla antaa ja mummot ei uskalla ottaa. Kannattaa lukea tuo "vieraan" kommentti klo 23.23 ajatuksella, hän sanoi asian aika hyvin.

Sairas lapsi on sairas, mutta kun astmaatikolla on lääkitykset kohdallaan se on kuten terve lapsi. Eri asia kuin joku rokko tai kuumetauti. Kunhan opetat astma ym lääkkeitten antamisen ja vaikka kirjoitat ylös kellonajat jolloin annetaan, voisit olla huolettomammin. Terveisin astmaatikon äiti, astmaattinen itsekin.

Ja ihan vinkkinä: jos teille useampia lapsia siunaantuu niin ota vähän löysemmin rantein. :hug:

Mä en usko että meillä ongelmana on vain ja ainoastaan tämä terveys/sairaustilanne. Mutta astma ei ole koskaan, ei siis vieläkään, ollut ihan hallinassa. Tuo refluksi sotkee sitä ja avaavaa joudutaan antamaan aika usein. Ja lisäksi flunssat tekee näitä lääkityksen nostoja jne. ja poika on silloin tosi limainen viikon kaksi ja oksentelee nukkuessaan ja muuta mukavaa. Lisäksi laajat ruoka-aineallergiat tarkoittavat sitä että uusia ruokia testataan aina kun ei olla kipeänä ja sitten ollaan kipeänä niistä (ruuista), mikä meidän kohdalla tarkoittaa astman pahenemista/refrluksia eli yöhuutokohtauksia/ripulointia monta kertaa päivässä ja kiukkuista ja äidin syliä kaipaavaa lasta. En siis kertakaikkiaan henno laittaa poikaa hoitoon yhtään sen enempää kun on tarvis omien menojen takia tai muuten vaan. Näitä asioita ei toki voi sellainen ymmärtää, jolla ei ole vastaavasta kokemusta. Mutta mielestäni tässä hommassa mättää jokin muu asia.

Ja lisää lapsia ei varman tule, että enköhän jaksa hoitaa tämän yhden tällä tyylillä (vaihtoehtojakaan ei taida olla). Lapsettomuushoidot jatkuu vielä hetkisen ja loppu siis häämöttää sillä saralla.

 

[ap]

Totta. Mutta miksi antaa lapsi yökylään ihan vaan sen takia että mummo haluaa? Lapsi parkuu siellä yön ja ikävöi kotiin/vanhempia..

Oletko aivan varma että lapsi parkuu ja ikävöi? Vai olisko kuitenkin omaa kuvitelmaasi. Luullakseni nykyaikana on kuitenkin puhelimet joilla voi soittaa, ja varmasti haku onnistuu aiemmin jos niikseen.

Siis mummot puhuvat/ovat puhuneet siitä, kuinka haluavat pojan hoitoon mutta kertaakaan aloite ei ole tullut siltä puolelta vaan olemme aina kysyneet, tulisitko hoitamaan/ottaisitko hoitoon. Ja yökylään mummolaan en vielä vie kun eivät tosiaan ole kovin tutustuneet ja tuonne toiseen mummolaan matka on sen verran pitkä ettei yhden yön takia kannata moista matkaa ajaa. Vai onko palstan väki tästäkin eri mieltä? Ihan valaisevaahan tämä on..

Eivät uskalla tehdä aloitetta kun sinä tyrmäät. Mitä sitä sitten kerjäämään, kun et kuitenkaan anna. Ja onhan niitä muita lapsenlapsia joitten kanssa touhuta.

Lapsi ei koskaan tutustukaan mummolan väkeen juuri samasta syystä ettet anna viettää aikaa yhdessä jotta tutustuisi. Sekin on lapsen kannalta surkeaa, on jo kohta 3v ja mummo edelleen vieras.

Poika on kerran ollut mummolassa yötä sillä tavalla että oltiin miehen kanssa siellä myös. Lähdettiin illalla juhliin ja poika jäi isovanhempien hoitoon. Tulimme kotiin aamuyön puolella ja poika istui mummon kanssa sohvalla itkuisena. Oli nukahtanut 1,5 h ajaksi joskus klo 11 ja oli siis hereillä kun tultiin. Mummo ei saanut rauhoittumaan. Tästä aikaa alle vuosi.

No sehän tässä harmittaakin kun eivät tutustu. Ja kertaakaan ei ole kysyneet että tulisko silloin ja silloin. Marmattavat vaan sellaista yleistä ja kun kysyy että koska, niin vastaus on katsotaan sitten kun joulukiireet on ohi/hiihtolomalla käyty/pihatyöt tehty jne.

Siis mitä mä teen väärin?

 

[vieras]

Se nyt vaan on niin, että sellainen lapsi jota on saanut hoitaa usein, olla tekemisissä, muutamaa tuntia pidemmän ajanjakson jne. on tutumpi. Ei nyt suoranaisesti rakkaampi, mutta läheisempi. Plus tuo että teidän kodissa vain hoidetaan, ei yökyliä kuulostaa vähän niuhotukselta. Toki ne mummot myötäilee kun haluavat edes joskus nähdä mutta ihan erilaista se oleminen on mummolaan menevillä lapsilla.

Noiden muiden lasten vanhemmat voi olla hyvin tottuneita siihen, että rakastava ja hyvä hoitopaikka on tarvittaessa saatavilla ja sieltä mielellään apua annetaankin. Nuo tarhahaut ja muut. Ja miksei olisi, mielellään ilmeisesti lasten kanssa aikaa vietetään. Siis sellaisten lasten, joiden kanssa todella saa _olla_ ei vain olla tilattuna "tuntitaksaisena" lastenpiikana.

Totta. Mutta miksi antaa lapsi yökylään ihan vaan sen takia että mummo haluaa? Lapsi parkuu siellä yön ja ikävöi kotiin/vanhempia.

Mun mielestä etenkin toista mummoa juoksutetaan noiden tarhahakujen kanssa jne. ihan hirveästi, enpä ole ajatellutkaan että joku sellaistakin arvostaa.

Meillä on isäni varhaiseläkkeelle vastuullisesta työstä jäänyt, ja hän on kyllä täysin yllättänyt kaikki ottamalla ison roolin meidän lasten kuljettelussa ja hoidossa. Ihanaa katseltavaa. Meillä olisi kyllä tilaisuus esim. venyttää hoitopäiviä tai tehdä muita järjestelyjä, mutta useista kyselyistä ja kaikkien viihtymisestä päätellen tämä ei ole tarpeen.

Ei se aina mene niin, että isovanhempia käytetään hyväksi tai "juoksutetaan". Jos itsellä on vastaava elämäntilanne sitten kun mummoksi tulen, olisin mielelläni vastaavassa roolissa. JOS se minulle suodaan. Miksikään piiaksi en kyllä ala, ja sellaiseksi itseni ehkä tuntisin jos hoidattaminen ja suhteen luominen lapsenlapseen tapahtuisi noin täysin vanhempien ehdoilla, niin kuin teillä.

Omista lapsistani löytyy niin hyvää kuin huonoa nukkujaa, on ollut pahaa eroahdistusta ja ujouttakin mutta ikinä ei ole tutuissa mummoloissa ollut yöongelmia - tai muitakaan. Tässäkin täytyy vain antaa sitä narua ja luottaa siihen, että kyllä ne pärjäävät. Tai ei pakko ole tietenkään, mutta turha sitten ihmetellä kun ne tukiverkot kutistuvat ja kutistuvat...eikö vaan?

 

[ap]

Se nyt vaan on niin, että sellainen lapsi jota on saanut hoitaa usein, olla tekemisissä, muutamaa tuntia pidemmän ajanjakson jne. on tutumpi. Ei nyt suoranaisesti rakkaampi, mutta läheisempi. Plus tuo että teidän kodissa vain hoidetaan, ei yökyliä kuulostaa vähän niuhotukselta. Toki ne mummot myötäilee kun haluavat edes joskus nähdä mutta ihan erilaista se oleminen on mummolaan menevillä lapsilla.

Noiden muiden lasten vanhemmat voi olla hyvin tottuneita siihen, että rakastava ja hyvä hoitopaikka on tarvittaessa saatavilla ja sieltä mielellään apua annetaankin. Nuo tarhahaut ja muut. Ja miksei olisi, mielellään ilmeisesti lasten kanssa aikaa vietetään. Siis sellaisten lasten, joiden kanssa todella saa _olla_ ei vain olla tilattuna "tuntitaksaisena" lastenpiikana.

Totta. Mutta miksi antaa lapsi yökylään ihan vaan sen takia että mummo haluaa? Lapsi parkuu siellä yön ja ikävöi kotiin/vanhempia.

Mun mielestä etenkin toista mummoa juoksutetaan noiden tarhahakujen kanssa jne. ihan hirveästi, enpä ole ajatellutkaan että joku sellaistakin arvostaa.

Meillä on isäni varhaiseläkkeelle vastuullisesta työstä jäänyt, ja hän on kyllä täysin yllättänyt kaikki ottamalla ison roolin meidän lasten kuljettelussa ja hoidossa. Ihanaa katseltavaa. Meillä olisi kyllä tilaisuus esim. venyttää hoitopäiviä tai tehdä muita järjestelyjä, mutta useista kyselyistä ja kaikkien viihtymisestä päätellen tämä ei ole tarpeen.

Ei se aina mene niin, että isovanhempia käytetään hyväksi tai "juoksutetaan". Jos itsellä on vastaava elämäntilanne sitten kun mummoksi tulen, olisin mielelläni vastaavassa roolissa. JOS se minulle suodaan. Miksikään piiaksi en kyllä ala, ja sellaiseksi itseni ehkä tuntisin jos hoidattaminen ja suhteen luominen lapsenlapseen tapahtuisi noin täysin vanhempien ehdoilla, niin kuin teillä.

Omista lapsistani löytyy niin hyvää kuin huonoa nukkujaa, on ollut pahaa eroahdistusta ja ujouttakin mutta ikinä ei ole tutuissa mummoloissa ollut yöongelmia - tai muitakaan. Tässäkin täytyy vain antaa sitä narua ja luottaa siihen, että kyllä ne pärjäävät. Tai ei pakko ole tietenkään, mutta turha sitten ihmetellä kun ne tukiverkot kutistuvat ja kutistuvat...eikö vaan?

Eli peli on jo menetetty kun poika on jo 2 v. 8 kk? Mummot ei ota hoitoon vaikka tyrkyttäisin vaan keksivät niitä muita menoja ja peruvat niitä jo sovittujakin. Kun olis pitänyt se vauva sinne yöksi antaa..

Hohhoijaa. Taitaa olla toivotonta. En taida enää kysyä ollenkaan. Se siitä sitten.