Itsetunnosta...

[Iitti]

Tiedän itsekin kyllä että mulla on huono itsetunto ja mahdollisesti joitain syitäkin siihen. En kerjää sääliä tai tukeudu muihin ihmisiin sen varjolla tai pönkittääkseni jotenkin itseäni. Mutta pahalta tuntuu se, että mieheni haukkuu minua asiasta. Tuntuu, että hänen mielestään se suurin loukkaus kun hän on minulle oikein kiukkuinen tai ärsyyntynyt, on se kun hän sanoo että mulla on niin h*lvetin huono itsetunto. Ihan kuin et ite tietäisi...

Olenko ihan väärässä, kun mun mielestä ihmisen joka mua rakastaa ja haluaa (toivottavasti) mulle hyvää, niin pitäisi tukea mua asiassa mikä on mun heikko kohta. En tarkoita jatkuvaa kehumista ja mielistelyä, mutta jonkinlaista rohkaisua joskus kun omasta mielestä musta ei ole mihinkään enkä osaa mitään. Huono se on itsekään alkaa ajatella itestään parempaa, kun se kaikkein rakkain ja läheisin ihminen haukkuu asiasta.

 

[Piika-äiti]

Entäs jos koettaisitte loukkaamisen ja loukkaantumisen sijasta selvittää mitä itsetunto ja sen huonous tarkoittaa käytännössä ja arkielämässä a)sinulle, b) miehellesi, miten saisitte asiat hoitumaan kivuttomammin.

 

[vieras]

Tota, teidän pitäisi olla se tiimi joka vetää yhtä köyttä tyyliin "me vastaan maailma".. Tuollainen käytös mieheltäsi on toisen alentamista. Suhteessa on jotakin vialla jos tuolla lailla toiselle puhutaan. Mun mies joskus tiuskaisee tai ärsyyntyy muhun ja minä häneen, mutta KOSKAAN ei haukuta, alisteta eikä ehdoin tahdoin etsitä pahinta mahdollista tapaa loukata! Se ei vain kuulu parisuhteeseen! Tiuskaisujakin pyydetään aina anteeksi ja asiat puhutaan. Olet täysin oikeassa siinä että tämän sinulle läheisimmän ihmisen on tuettava sinua itsetuntosi parantumisessa kohtelemalla sinua oikein ja olemalla käyttämättä huonoa itsetuntoasi aseena sinua vastaan. Sinulla on täysi oikeus vaatia tätä!

 

[utas]

mies välillä ottaa ton asian puheeks minussa. luulen että johtuu miehen vanhemmista. ne on aina vaatinut kovuutta pojiltaan ja heikkouden osoitus on ollut huono asia. nyt sitten toteuttaa huomaamattaan omien vanhempiensa "julmuuksia" minuun ja lapsiimme. olen puhunut hänen kanssaan ja tuntuu kyllä ymmärtävän ja asia on parempaan päin..

 

[hei]

jos toista ihmistä oikeasti rakastaa, ei hänen heikkoa kohtaansa hauku vaan tukee. emme todellakaan kohtele mieheni kanssa toisiamme noin alentuvasti. jokaisella on vikansa ja heikkoutensa ja KUN rakastaa toista oikeasti niin violla ei ole väliä ja rakkaintaan tukee tietenkin.