Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Kun ei ehdi kodistaan huolta pitämään.
Oon kevään aikana vieraillut kolmessa eri kodissa, joissa kaikissa kolme alle kouluikäistä lasta kotihoidossa. Kaikki suoranaisia lääviä: tavarat hujan hajan, lattiat likaiset, tiskiä ja pyykkiä kaikki paikat täynnä. Lapset - äideistä puhumattakaan - likaisia ja vaatteet päällä mitä sattuu; kommunikointi lasten kanssa huutovoittoista.
Ihmetyttää vaan, että mitä tekee päivät pitkät sellainen kotiäiti, jonka koti näyttää tällaiselta. Kun kuitenkin mainostetaan, että kotiäitiys on työ ja ammatti ja vaikka mitä. En tuollaista ihmistä palkkaisi kuunaan, joka noin huonosti pestinsä hoitaa.
Tiedän, että tämä on yleistys. Tietenkin on kotiäitejä, jotka hoitaa hommansa hyvin - koti on siisti ja viihtyisä, lapset hyvinvoivia ja iloisia. Mutta ovatko nuo kolme oikeasti ikäviä sattumia, vai kenties kotiäitiyden yksi - surullinen - kuva? Oli nimittäin ahdistavaa nähdä, missä jamassa ihmisen koti ja perhe voikaan olla. Luoja minua tuollaiselta kotiäitiydeltä varjelkoon.
En edes lue pidemmälle, pari kommenttia riitti avauksesi lisäksi. Joten en tiedä mitä jo puhuttu, mutta älä sä tule tollasia tilittämään! Mulla on kaksi lasta ja koti sekaisin, ei , ei ole likainen mutta tavarat hujan hajan. Vaikka kuinka yritän, niin hulluksi tulisin, jos ainoastaan tavaroiden järjestelyyn alkaisin. Mies on töissä 5 päivää viikossa, siis kokonaan poissa, mun aika menee pyykin pesuun, tiskaukseen, ruuanlaittoon ja ennenkaikkea lasten kanssa olemiseen, niiden ulkoiluttamiseen ja leikkittämiseen. Jos meillä nyt on hiukan tavarat sikin sokin, niin voi voi, toivottavasti et ole mun kaveri, jos noin kauheasn järkytyksen olet saanut! Hanki elämä!