Jääkö teiltä paljon kotitöitä kesken? Vahingossa tai tahallaan?

[6xäiti]

Kun itsellä tuntuu joka toinen asia olevan aina puolitiessä. Yleensä kyllä tapahtuu ihan totaalinen unohdus. Eli tyhjennän vaikka vessan roskiksen ja lähden hakemaan siihen uutta pussia. Keittiössä huomaan, ettö tiskikone on tiskannut ja alan astioita tyhjentämään sieltä pois. Sitten tulee kuopus kovalla vessahädällä, että tuu auttamaan. Eikun vessaan. Ai niin joo, se roskis muuten. Haenpa sinne sen pussin. Ahas, jäi koneen tyhjäys kesken, se sitten tyhjennetään. Voisihan tuon lattian lakaista samalla ja miksei vaikka pestäkin. Joten pesuaineita ja vettä hakemaan. Voi se roskapussi. No, haetaan se samalla, kun vien pesuveden. Jäi tuo lakaisukin kesken ja kuopus on kaatanut rikkalapion keskelle lattiaa. Eikun uudelleen lakaisemaan. Ja lopultakin lattia pesuun.

Niin, pyykitkin olisi syytä pestä. Joka paikassa vaatteita. Tukitaanpa koneeseen kaikki mitä löytyy ja kone päälle. Voi ei, pojan pissahousut jäi pois kyydistä. Eikun kone sammuksiin ja odottamaan, että lukitus aukeaa.
"Äitiii! Paappa tuli tuomaan mansikoita, ne pitäisi kaataa johonkin kippoon ja paapalla on kiire" Tullaan tullaan.

Mansikat kaappiin ja lapset nälissään. Ruoka siis tulemaan. Lopulta tuli syötyä ja astiat koneeseen.

Mitäs sitten? Hei, ne pyykit voisi laittaa nyt kuivumaan, kun on kova tuulikin, niin kuivuu ennen iltakastetta. Mitäs ihmettä? Miksei kone oli lingonnut pyykkiä, ihan märkiä ja saippuaisiakin vielä. Ei voi olla totta, ne pikkuhousut on tuossa. Ne unohtui lisätä ja laittaa kone uudelleen päälle. Ei voi mitään. Ohjelma käyntiin ja turha haaveillakaan, että pyykit kuivuu ennen iltaa.

Jos nyt lopultakin ehtisi vessassa edes käydä. Jaaha, ja menkatkin alkaneet. Ja sidepussista viimeinen side ja paketti roskiin. Niin, se roskapussi...

Niin, tällästä melkein joka päivä. Aina joku toinen asia keskeyttää toisen ja kymmenen työtä yhtä aikaa odottaa tekijää.
Tuo roskapussiepisodi alkaa mennä jo komiikan puolelle, kun se tapahtuu liki joka kerran. Ja jos vien vessaan valmiiksi roskapussirullan, on sitä joku johonkin tarvinnut ja unohtanut palauttaa (kehenkän lie tullut?)

Onko muita yhtä sekopäisiä?

 

[Miä.]

Ooot ihana Mä oon taas perfektionisti, tuo kuulostaa tutulta mutta toisin kuin sinä, mä teen ylläpitosiivousta jatkuvasti samalla hulluudella :xmas:

Ja muoks. mulla on yksi lapsi, siisti sellainen. Jos se sotkee niin hyvin vähän ja omassa huoneessaan..

 

["vieras"]

Kuvailit juuri mun elämäni. Lapsia on vain kaksi, mutta kaikki menee just noin muuten.

 

["vieras"]

Jäähän niitä, mutta se on varmasti ihan normaalia kun on pieniä lapsia Jos isompi kakkaa housuun tai vauvalla on nälkä, niin saa ne pyykit tai roskapussit jäädä parempaan hetkeen Pääasia että tulee joskus tehtyä. Se mua ottaa päähän, kun meillä on tosi pieni asunto, että ne levällään olevat kotityöt on sit aina näkyvillä tai jopa tiellä, esim. pyykkien lajittelu pikkuruisessa kylppärissä ja mies menee suihkuun ja kastelee ne, argh!

 

[M32]

Ei. Sen lisäksi, että tavarat palautetaan paikoilleen, meillä tehdään varsinaisia kotitöitä kahdesti päivässä. Päivittäissiivoukseen kuuluvat asiat on merkitty listaan ja sitten ne tehdään yksi kerrallaan. Kellosta katsotaan, ettei koko hoitoon mene varttia enempää. Kumpikaan meistä ei erityisemmin nauti siivoamisesta, joten olemme pyrkineet tekemään kaikesta mahdollisimman yksinkertaista. Meillä ei esimerkiksi ole pyykkikoria, vaan pyykit laitetaan suoraan koneeseen ja kone päälle heti, kun se tulee täyteen. Kerran viikossa katsomme yhdessä tv-sarjoja samalla kun silitämme ja teemme muuta, mikä vie enemmän aikaa.

Päiväsi kuulostaa todella huonosti organisoidulta. Tuollaisesta tulee helposti sellainen olo, että koko elämä on kotitöitä, vaikkei sitä tekemistä olisikaan niin paljon.

 

[toinen kuuden äitil]

Voi kuinka tutulta kuulostaa..

Ihanaa kun saat kuulostamaan noin "positiiviselta", itseltä olis varmaan käpy kärähtänyt ..
Tosin, vessaroskiksessa on rulla siellä alimpana..

 

["vieras"]

Meillä ei esimerkiksi ole pyykkikoria, vaan pyykit laitetaan suoraan koneeseen ja kone päälle heti, kun se tulee täyteen.

Tätä mä en ole ikinä ymmärtänyt. Ettekö te lajittele värien mukaan? Ostatteko vain samassa lämpötilassa ja ohjelmassa pestäviä vaatteita ja tekstiileitä?

 

["hmm"]

Meillä aina miljoona asiaa kesken... Siivoan, mutta aina näyttää ihan kaaoksen keskipisteeltä... Lapsia 3.

 

[HippuTAR]

Kerrankin oli pitkä aloitus jonka jaksoin lukea ilman että ajatukset välillä ois harhaillu muualle.

Joo ja helposti jää kesken, oon tosin viimeaikoina yrittäny opetella tekemään asian kerrallaan loppuun.

 

[6xäiti]

Voi kuinka tutulta kuulostaa..

Ihanaa kun saat kuulostamaan noin "positiiviselta", itseltä olis varmaan käpy kärähtänyt ..
Tosin, vessaroskiksessa on rulla siellä alimpana..

Käpy on kärähtänyt useammankin kerran.. Mies uskaltaa joskus nauraa, kun marssin edestakaisin, että ei ole todellista.
Tuo rullasysteemi on ihan hyvä idea. Oonhan minä noita viristyksiä nähnytkin, mutta kun on pehmeä pää, niin sitten on pehmeä pää.. Mutta kokeillaan

 

["Jenis"]

[QUOTE="vieras";28679335]Tätä mä en ole ikinä ymmärtänyt. Ettekö te lajittele värien mukaan? Ostatteko vain samassa lämpötilassa ja ohjelmassa pestäviä vaatteita ja tekstiileitä?[/QUOTE]

Meillä on varmaan 80-90% vaatteista neljässäkympissä pestäviä ja värikkäitä. Nää nakellaan suoraan koneeseen (esim. lastenvaatteet) ja valkopesua tai hienopesua kaipaavat pyykkikoriin.

 

[M32]

[QUOTE="vieras";28679335]Tätä mä en ole ikinä ymmärtänyt. Ettekö te lajittele värien mukaan? Ostatteko vain samassa lämpötilassa ja ohjelmassa pestäviä vaatteita ja tekstiileitä?[/QUOTE]Ennen lajittelimme, mutta nyt pidän sitä täytenä ajanhukkana. Kaikki vaatteet pestään sekaisin 40 asteessa värejä säästävällä pesuaineella. Uudet mahdollisesti väriä päästävät vaatteet pesemme ensimmäiset pari kertaa. Lakanat ja pyyhkeet pestään pitkällä ja kuumalla ohjelmalla lakananvaihtopäivinä. Luin tästä lajittelemattomuudesta itse asiassa tältä palstalta ja aloimme soveltaa sitä heti. Elämä helpottuu huomattavasti etenkin kahden ihmisen taloudessa, jossa pyykkiä ei vain kerry kovin nopeasti.

 

["Matilda"]

Hui, kuulostaa kyllä melko kaoottiselta... Itse teen yleensä yhden askareen kerrallaan kokonaan valmiiksi. Jos ei ihan hätätilanne ole, niin sanon lapsille ihan suoraan "odotapa pieni hetki, äiti tyhjentää tämän tiskarin ensin ja tulen sitten auttamaan". En ole opettanut lapsia siihen, että jätän kotityöni heti kesken kun joku vinkaisee. Meilläkin kun on 3 pientä, niin ainahan joku on jotain vailla. En myöskään aloita mitään tehtävää jos en ole varma pystynkö sen sillä hetkellä tekemään kokonaan. En esim. ala moppaamaan lattiaa keskellä päivää kun on monta muutakin juttua siinä meneillään ja muksut pörräävät ympärillä. Teen sen sitten kun esim. mies vie lapset pihalle ja saan rauhassa asian hoitaa pois päiväjärjestyksestä.

 

[M32]

Uudet mahdollisesti väriä päästävät vaatteet pesemme ensimmäiset pari kertaa erikseen.

Sana unohtui.

 

[6xäiti]

[QUOTE="Matilda";28679469]Hui, kuulostaa kyllä melko kaoottiselta... Itse teen yleensä yhden askareen kerrallaan kokonaan valmiiksi. Jos ei ihan hätätilanne ole, niin sanon lapsille ihan suoraan "odotapa pieni hetki, äiti tyhjentää tämän tiskarin ensin ja tulen sitten auttamaan". En ole opettanut lapsia siihen, että jätän kotityöni heti kesken kun joku vinkaisee. Meilläkin kun on 3 pientä, niin ainahan joku on jotain vailla. En myöskään aloita mitään tehtävää jos en ole varma pystynkö sen sillä hetkellä tekemään kokonaan. En esim. ala moppaamaan lattiaa keskellä päivää kun on monta muutakin juttua siinä meneillään ja muksut pörräävät ympärillä. Teen sen sitten kun esim. mies vie lapset pihalle ja saan rauhassa asian hoitaa pois päiväjärjestyksestä.[/QUOTE]

Ihan täyttä kaaosta mennään juu päivästä toiseen

Voi olla ihan hyvä periaate tuo, ettei aloita mitään tehtävää, jos ei ole varma ehtiikö tehdä loppuun. Saisin meinaan makoilla sitten jalat kohti kattoa aamusta iltaan..enhän minä edes tiedä, kun nukkumaan menen, että saanko nukkua aamuun asti vaiko tunnin pätkän. Viime yönä kyllä lueskelin kivaa kirjaa aamuneljään asti ihan siltä varalta, ettei jää vaan nukkuminen kesken

Taidan olla hyvälle opettanut sitten nuo muksut, kun annan niitten keskeyttää kotityöt. Meillä pieninkin tietää, että halutessaan päästä äidin syliin tai saada halauksen, sen kyllä saa, oli sitten työ kuin työ kesken. Minun periaate kun on, että lapset kasvaa ohi halauksien ja kysymyksien, mutta nuo kotityöt kyllä iloisesti ootteleen siinä mihin ne jätinkin. Tai unohdin.

 

["vieras"]

[QUOTE="Matilda";28679469]En myöskään aloita mitään tehtävää jos en ole varma pystynkö sen sillä hetkellä tekemään kokonaan.[/QUOTE]

Tuolla taktiikalla en saisi ikinä mitään tehtyä... Paitsi jos haluaisin siivota myöhään illalla kun lapset on yöunilla, mutta mielummin lepään silloin. Mies on yrittäjä ja paljon poissa. Minäkään en joka kitinään reagoi muuten kuin pyydän odottamaan, mutta aina nuo onnistuu järjestämään jotain mihin on pakko mennä puuttumaan. Esim. eilen lapsi onnistui varastamaan xylitolipastilleja joista maha meni aamuksi niin kuralle, että tänään vaipanlahkeesta valui tavaraa pitkin kämppää, en jäänyt odottelemaan, vaikka tiskit oli kesken. Hetken päästä sama tyyppi huutaa paniikissa, kun on jäänyt hiuksistaan kiinni pyykkitelineeseen (niinpä, miten se edes on mahdollista?!) ja sama meno jatkuu, aina tulee jotain akuuttia varsinkin tuon vilkkaimman sählärin kanssa.

Useimmiten on jotain kesken, mutta en koe tätä liian kaoottisena, jotenkin näihin sattumuksiin on oppinut suhtautumaan huumorilla. En mä muuten jaksaisikaan

 

[toinen kuuden äiti]

Iltaisin kun kämppä hiljenee ehtii hyvin tehdä ne keskenkin jääneet jutut..
Ja onnekseni mieskin tekee tosi paljon kotitöitä, usein saattaa sopivasti jatkaa kun itse olen jotain unohtanut ja siirtynyt sujuvasti toisaalle..

Meillä kyllä kanssa ajatellaanniin että saa keskeyttää, halia& huolenpitoa (pehmoilua kait?), vaikkakin tarvittaessa osaavat odottaakin. Usein vain jos joku juttujoutuu idottamaan sen joko a) unohdan totaalisti tai b) kaaos on entisyä pahempi..

Ja meiiläkin asuu yksi jolle aina (siis AINA) sattuu ja tapahtuu..

Kohtahan nuo murut on jo isoja ja muuttavat yksi toisensa jälkeen omilleen, sitten ehtinen tehdä kerralla loppuun..

 

[toinen kuuden äiti jatkaa]

Kamala määrä kirjoitusvirheitä...... juu en oikein hallitse tätä kosketusnäyttöä..

 

[6xäiti]

Eipä noilta sattumuksilta voi aina välttyä, tekeville kun sattuu..

Kävin tuossa kaupassa (n.1km) kahden nuorimman kanssa. 3½v pyöräili taas ihan omaan lukuunsa. Itse sain omalla pyörälläni sivussa koukkia niin kuin olisin ottanut jotakin
Vähän ennen kauppaa ajattelin, että pojan pyörässä pitäisi lukea kamikaze eikä yosemite ja huokaisin jo helpotuksesta, että selvittiin hengissä. No, kappas, just metriä ennen kaupan pyörätelinettä poika spurttasi kunnolla ja vispasi kuin singerillä ikään. Jalka luiskahti polkimelta ja kantapää hilppaisi apupyörään ja haava tietysti. Parkuva poika sylissä sitten kauppakierrokselle, isompi työnteli autokärryjä välttäen vain hiuksen hienosti muitten asiakkaiten kantapäät. Olisin muuten saanut ostaa koko kaupalle laastarit, nyt onneksi riitti Autot-laastaripaketti tuolle pojalle.
Kaupasta lähtiessä varoittelin sitten, että pitää ajaa hiljaa ja rauhallisesti. Otti oikein kirjaimellisesti sitten ja ajoi hiljaa ja rauhallisesti. Vanha mummokin käveli meidän ohi

Sain muuten tuon epäonnisen pyykkikoneellisen narulle Tosin unohdin pyykit koreineen terassille tunniksi, kun "hetkeksi" laskin ne käsistä, että saan kengät jalkaan. Piti lähteä meinaan pesemään pojan pissavahinkoa trampoliinilta..

 

["vieras"]

Ei. Sen lisäksi, että tavarat palautetaan paikoilleen, meillä tehdään varsinaisia kotitöitä kahdesti päivässä. Päivittäissiivoukseen kuuluvat asiat on merkitty listaan ja sitten ne tehdään yksi kerrallaan. Kellosta katsotaan, ettei koko hoitoon mene varttia enempää. Kumpikaan meistä ei erityisemmin nauti siivoamisesta, joten olemme pyrkineet tekemään kaikesta mahdollisimman yksinkertaista. Meillä ei esimerkiksi ole pyykkikoria, vaan pyykit laitetaan suoraan koneeseen ja kone päälle heti, kun se tulee täyteen. Kerran viikossa katsomme yhdessä tv-sarjoja samalla kun silitämme ja teemme muuta, mikä vie enemmän aikaa.

Päiväsi kuulostaa todella huonosti organisoidulta. Tuollaisesta tulee helposti sellainen olo, että koko elämä on kotitöitä, vaikkei sitä tekemistä olisikaan niin paljon.

Anna mä arvaan, teillä ei ole lapsia? Kotitöiden määrä on AIVAN eri kahden aikuisen taloudessa kuin lapsiperheessä. Jos jää rauhallista hetkeä odottamaan niin saa odottaa aina, sitä kun ei pienten lasten kanssa tule. Lapset ensin, kotityöt sitten. Toki jos ei akuutti tilanne ole päällä, yritän tehdä loppuun mutta kyllä tiskikonettakin aika kauan tyhjentää kun kantaa siinä sivussa 6 kertaa 1v:n asunnon toiseen päähän häiritsemästä. Mutta tää on tää vaihe, enköhän mä sitten myöhemmin muistele miten ihanaa oli kun lapset pyöri jaloissa kun huitelevat joskus 10v:n kuluttua ulkona kavereidensa kanssa.
Tsemppiä ap, sulla on hyvä suhtautuminen asiaan! Kyllä mäkin toivon että lapset muistaa miten olin läsnä eikä miten äiti siivosi jatkuvasti. Aika on tärkeintä mitä omille lapsille on antaa. <3

 

[6xäiti]

[QUOTE="vieras";28680133]Anna mä arvaan, teillä ei ole lapsia? Kotitöiden määrä on AIVAN eri kahden aikuisen taloudessa kuin lapsiperheessä. Jos jää rauhallista hetkeä odottamaan niin saa odottaa aina, sitä kun ei pienten lasten kanssa tule. Lapset ensin, kotityöt sitten. Toki jos ei akuutti tilanne ole päällä, yritän tehdä loppuun mutta kyllä tiskikonettakin aika kauan tyhjentää kun kantaa siinä sivussa 6 kertaa 1v:n asunnon toiseen päähän häiritsemästä. Mutta tää on tää vaihe, enköhän mä sitten myöhemmin muistele miten ihanaa oli kun lapset pyöri jaloissa kun huitelevat joskus 10v:n kuluttua ulkona kavereidensa kanssa.
Tsemppiä ap, sulla on hyvä suhtautuminen asiaan! Kyllä mäkin toivon että lapset muistaa miten olin läsnä eikä miten äiti siivosi jatkuvasti. Aika on tärkeintä mitä omille lapsille on antaa. <3[/QUOTE]

Kiitos Kyllähän sitä toivoo, että lapsille jää muutakin muistoa äidistä kuin , että aina se äiti marttyyrina siivosi, raivosi ja mäkätti. Tosin sitäkin tapahtuu aina silloin tällöin, kiellä en...

Onhan nuo lapset niin hellyttävän ihania Pakko mainita vielä, kun eilen kävin hyvän ystäväni haudalla, niin tuo meidän pian 7v totesi siinä hautaa katsoessaan, että "äiti, sitten kun sinä kuolet, minä tulen käymään sinun haudalla". Minä siihen, että "ok, selvä juttu". Pikkuveli, 3½v, valppaana vierestä : "ei äiti kuole ikinä, koska äiti on niin rakas" Piti ihan sivulle vilkaista, ihan kuin ystävä olisi vieressä hymyillyt.. Voi kun meillä aikuisillakin riittäisi tuota viatonta lapsen uskoa!

 

["Matilda"]

No kyllähän siinä tiskaria tyhjentäessä voi muiskauttaa pusun poskelle, voi halia ja jutella. Sen sijaan en lapsen pyynnöstä jätä tiskarin tyhjentämistä kesken ja ryntää ulos ihmettelemään jotain tooooosi erikoista ötökkää, enkä lähde etsimään yläkerrasta kadonnutta pikkuautoa, saati sitten mene hoosaamaan jotain kivien maalaustarvikkeita lapsukaisille. Ne asiat voivat odottaa sen 5-10 min, mikä siihen tiskarin tyhjentämiseen/täyttämiseen menee. Tekee ihan hyvää lapsillekin oppia hetki odottamaan. Kakkakatastrofit tietysti hoidetaan nopeasti alta pois, mutta tiskarin luo palataan sitten suoraa päätä, eikä jäädä tunaamaan muuta.

Ja kun ne arjen pikkuaskareet on hoidettu, voin pidemmäksi toviksi keskittyä lasten kanssa puuhailuun, eikä mielessä pyöri koko ajan tekemättömät ja keskeneräiset hommat. Ja mitä tulee siihen, että arvioi jo alussa kannattaako työhön ryhtyä alkuunkaan vai onko parempi jättää se myöhempään ajankohtaan...tällä tarkoitin tietysti isompia askareita, eli etten ryhdy esim. pesemään ikkunoita, maalaamaan aitaa tai siivoamaan kaappeja silloin kun olen yksin lasten kanssa. Pienet jutut kuten tiskarin tyhjentäminen, pikaimurointi, vessanpesu, pyykkikoneen täyttö jne ovat semmoisia, mitkä kyllä oikeasti saa tehtyä alusta loppuun.

terv. 2v, 3v ja 5v lasten äiti

 

[Ken guru]

[QUOTE="Matilda";28679469]Hui, kuulostaa kyllä melko kaoottiselta... Itse teen yleensä yhden askareen kerrallaan kokonaan valmiiksi. Jos ei ihan hätätilanne ole, niin sanon lapsille ihan suoraan "odotapa pieni hetki, äiti tyhjentää tämän tiskarin ensin ja tulen sitten auttamaan". En ole opettanut lapsia siihen, että jätän kotityöni heti kesken kun joku vinkaisee. Meilläkin kun on 3 pientä, niin ainahan joku on jotain vailla. En myöskään aloita mitään tehtävää jos en ole varma pystynkö sen sillä hetkellä tekemään kokonaan. En esim. ala moppaamaan lattiaa keskellä päivää kun on monta muutakin juttua siinä meneillään ja muksut pörräävät ympärillä. Teen sen sitten kun esim. mies vie lapset pihalle ja saan rauhassa asian hoitaa pois päiväjärjestyksestä.[/QUOTE]

Meillä myös näin. Ja nyt kun on tuo vauva 8kk, niin tänäänkin laskin sylistä lattialle kun piti laittaa pyykit kuivumaan pesukoneesta. Kyllä tuo ensin protestoi ja itkee kun ei saa olla sylissä, mutta annan vähän itkustaa. Ei sitä kuitenkaan jatka kuin muutaman sekunnin, ja saa leluja siihen joiden kanssa häärätä. En aio totuttaa tätäkään siihen että saa koko ajan 100% huomion.

Eikä siis aloiteta mitään ellei tiedetä että saadaan se päätökseen. Isoimmat asiat, kuten terassin jokavuotinen maalaus hoidetaan vaan kun kumpikin meistä vanhemmista on kotona.

 

[Ken guru]

Ja mä laitan muuten tuon 8kk vanhan syöttötuoliin ja leluja eteen tai porkkana käteen siksi aikaa kun tyhjennän astianpesukoneen. Ei siinä viittä minuuttia kauempaa mene.

Ja vielä, että suurimman osan päivästä häärään vauvan (tai lasten) kanssa. Tänäänkin oltiin liukumäessä, keinuilemassa, hiekkalaatikolla (sen jälkeen kylvyssä)...olkkarin lattialla leikkimässä. Eli en tee niitä kotitöitä koko päivää. Ja meillä on toinen vanhempi kotona siihen asti kun pienin on n. 2v. Kyllä sitä ehtii kaikki hommat hyvin tekemään vaikka ne tekeekin verkkaisesti ja asia kerrallaan.

 

[6xäiti]

Ja mä laitan muuten tuon 8kk vanhan syöttötuoliin ja leluja eteen tai porkkana käteen siksi aikaa kun tyhjennän astianpesukoneen. Ei siinä viittä minuuttia kauempaa mene.

Astianpesukoneen tyhjäys kuuluu sarjaan "kotityö, joita inhoan". Että hyvin tuo viiden minuutin aikana liukenen katsomaan edellä olevan kirjoittajan mainitsemaa ötökkää tai etsimään pikkuautoa (noita autoja muuten etsitään harva se päivä, aina kun pitää olla just se tietty auto, joka päivä tietysti eri tietty).

Joten tuo koneen tyhjäys kuuluu tuohon otsikkooni viimeiseen sanaan: tahallaan..
Onneksi meillä on sen ikäisiä lapsia , että osaavat tarttua kotitöihin, varsinkin noihin keittiöjuttuihin ilman kauheaa potkimista ja kun astianpesukoneen ovi makaa auki peittäen sopivasti poikien kulkureitin omaan kämppänsä, niin tyhjentävät sen siinä sitten