V
voijösses
Vieras
Poika on aloittanut iltaraivarit. On ihan hyvällä tuulella maha täynnä ja leikkii ennen nukkumaan menoa. Heti kun lasken hänet nukkumaan sänkyynsä, alkaa hirveä huuto, joka päättyy välittömästi kun nostan ylös. Eli siis kyse ei ole mistään kivusta tms, ja ei kiukuttele makuullaan olemisesta milloinkaan muuten, joten korvatkaan eivät vaivaa. Ne muutenkin tarkastettiin juuri viikko sitten.
Onko ihan ok, että annan olla omassa sängyssä huutamassa? Annoin oman paitani, jotta haistaa minut, annoin unilelun ja aina välillä huudon väliin totean "ei ole mitään hätää, ala vain nukkumaan nukkua". En todellakaan jaksa tuota kymmenen kilon möykkyä kantaa sylissä puolta tuntia enää, jotta nukahtaa, ja sitten vielä hyvällä tuurilla herää kun lasken omaan sänkyyn... Voinko siis antaa huutaa vain ja rauhoitella vieressä näkymättömissä? Jos näytän naamani, huuto yltyy vielä pahemmaksi. Samoin jos kosken tai koitan silitellä niin huutaa entistä kovemmin kun ei ymmärrä, miksen nosta häntä sängystä pois.
Onko ihan ok, että annan olla omassa sängyssä huutamassa? Annoin oman paitani, jotta haistaa minut, annoin unilelun ja aina välillä huudon väliin totean "ei ole mitään hätää, ala vain nukkumaan nukkua". En todellakaan jaksa tuota kymmenen kilon möykkyä kantaa sylissä puolta tuntia enää, jotta nukahtaa, ja sitten vielä hyvällä tuurilla herää kun lasken omaan sänkyyn... Voinko siis antaa huutaa vain ja rauhoitella vieressä näkymättömissä? Jos näytän naamani, huuto yltyy vielä pahemmaksi. Samoin jos kosken tai koitan silitellä niin huutaa entistä kovemmin kun ei ymmärrä, miksen nosta häntä sängystä pois.